Marraskuussa loppuneita

Tämä postaus tulee hieman myöhässä, sillä kuvasin postauksen marraskuussa loppuneet tuotteet jo hieman ennen kyseisen kuun loppumista, enkä osannut lopulta päättää teenkö postauksen vain jo kuvatuista loppuneista, vai sen jälkeenkin tyhjentyneistä. Postauksessa nähtävien tuotteiden jälkeen onkin loppunut jo mukava kasa tuotteita, joista osa tyhjentyi marraskuun lopulla ja osa nyt joulukuussa. Teen siis todennäköisesti toisen loppuneiden tuotteiden yhteenvedon jo melko pian, sillä haluan päästä eroon tyhjistä purnukoista ennen joulua.

Pidin pari kuukautta kosmetiikkadieettiä, joka käsitti kaiken ihonhoidon, kuten kasvojen ja vartalon pesutuotteet ja voiteet, sekä hiustuotteet ja oikeastaan kaiken muun paitsi meikit. Olenkin saanut latikkoni melko tyhjiksi, ja nyt voin alkaa täyttää niitä (kohtuullisesti!) jouluisilla kosmetiikkatuotteilla. 

Rasvaan itseni kerran-pari päivässä kaulasta varpaisiin, joten vartalovoiteita kuluu aina suhteellisesti eniten. Tästä maanisesta rasvaamisesta on syytä olla näkyvissä hyviä vaikutuksia parinkymmenen vuoden päästä! Marraskuussa voiteita loppui kolme.

I love…-sarjan vartalovoit ovat yleensä olleet mieleeni, mutta tällä kertaa tuoksu ei iskenyt. Tuoksu kuulosti houkuttelevalta – appelsiinia ja suklaata – mutta se ei ollut sellainen herkullinen ja kermainen tuoksu, joita olen viime aikoina tykännyt käyttää. Koostumus oli kevyt ja hieman limaisen oloinen. Ikävintä oli kuitenkin likaisen ruskea jälki, joka jäi ihoon voiteen käytön jäljiltä. Tuote siis on väriltään ruskeaa.

Dermosilin Primo-sarja on ehdottomia suosikkejani erityisesti vartalotuotteiden osalta. Tämäkään tuote ei jättänyt minua kylmäksi. Puhtaan raikkaalle, mutta samalla kermaiselle tuoksuva Body Butter Yoghurt oli koostumukseltaan paksua ja hyvin kosteuttavaa. Se ei imeytynyt aivan hetkessä, ja voiteesta jäi hetkeksi valkoinen massa pyörimään iholle, mutta annoin sen anteeksi muuten hyvälle tuotteelle. Yleensä inhoan tällaista ominaisuutta, enkä osta tuotetta lisää, mutta nyt tuoksu ja kosteutusteho ovat niin mainioita, että voisin hankkia tätä lisää joskus.

Luonnonkosmetiikka-merkki Laveran ruusuntuoksuinen vartalovoide oli ihanaa. Tämä imeytyi nopeasti ja kosteutti ihoa pitkään – pidempään kuin monet synteettiset voiteet. Elleivät hinta ja uteliaisuus uusia, myös synteettisiä merkkejä kohtaan olisi esteenä, käyttäisin aina luonnonkosmetiikan ihonkosteuttajia.

Gina Tricotista ostettu mangontuoksuinen deodorantti oli virheostos. Tuoksu oli miellyttävä loppuun asti, mutta tuotteen koostumus oli hyvin märkä ja hitaasti kuivuva. Kuivuttuaan se jätti iholle kiristävän tunteen. Tämä oli hyvä muistutus siitä, miten kosmetiikassa kannattaa turvautua sitä ammattimaisesti valmistaviin merkkeihin.

Erioilin käsivoiteesta olen kirjoittanut enemmän täällä. Voide oli lopulta todella tylsä tuote, joka tuntui kestävän ikuisuuden. Kyllästyin sen liukkaaseen tuntuun käsillä ja käytin sen loppuun jalkavoiteena.

Herbinan kaurakeksintuoksuinen suihkugeeli oli ihana tuote. Se tuoksui todella voimakkaalle, mutta en kyllästynyt siihen missään vaiheessa, vaan jäin itse asiassa kaipaamaan lisää. Tässä tuoksu on juuri sellainen kermainen ja veden kielelle nostavan herkullinen, jota nykyisin peräänkuulutan. Suosittelen suklaisista tuoksuista pitäviä kokeilemaan tätä! Haaveissa on kokeilla myös sarjan muita tuotteita.

L´Oréalin kuivashampoo oli pettymys. Se ei tuuheuttanut eikä freesannut tukkaa tarpeeksi, ja tuoksu oli pistävän voimakas. En osta uudestaan.

Gina Tricotin kynsilakanpoistoaine oli yllättävän hyvää. Tehokasta, mutta hellävaraista.

Onneksi myös Thann-matkapakkauksessa tulleet pikkupurkit käyvät vähiin. Tämäkin oli pettymys. Hoitoaine oli hiuksissa todella limaisen tuntuista, ja hiukset joutui pesemään joka toinen päivä tätä käyttäessä, kun normaali pesuvälini on kolme päivää. Hurmaava tuoksukaan ei pelastanut tätä kaveria. 

Nivean puhdistusliinoista ei ole kummempaa sanottavaa. Nämä ovat laiskan tai kiireisen hetken apureita, ja tosiaan yritän käyttää nykyisin useimmiten Sensain tai Duroyn puhdistusliinoja.

En yleensä ole arvostellut näytteitä, mutta tämä Mádaran anti-aging-yövoide oli todella mukava löytö, joka sai minut kiinnostumaan merkin tuotteista. Tuoksu ei ollut parhaasta päästä, mutta tuntu iholla oli omaa luokkaansa. Löysin jo itseni hipelöimästä Sokoksessa Mádaran sekaihon kokeilupakkausta, mutta jätin sen onneksi kauppaan, sillä verkkokaupoista näytti irtoavan sekin paketti halvemmalla.

Louis Widmerin silmänympärysvoide tuli LivBoxin mukana, mistä olen todella tyytyväinen. Tästä tuli välittömästi HG-tuotteeni, jota aion ostaa täysikokoisen pakkauksen. En olisi ilman LivBoxia todennäköisesti koskaan kokeillut tätä, joten olen iloinen, että minulle vielä silloin tuli kuukausittainen kosmetiikka-yllätys.

Calvin Kleinin sivellin edustaa sivellinten huonoimmistoa. Karva on karheaa iholla, ja kaksiosainen varsi alkoi temppuilla jo parin kuukauden jälkeen. Tämä on lojunut laatikossa käyttämättömänä pitkään.

Rimmelin Stay Matte-puuteri on saatu työprojektin kautta. Se on hinta-laatusuhteeltaan hyvä tuote, mutta minulle irtopuuterin ystävänä lähinnä satunnaisesti käytettävä hyödyttömyys. Puutereita löytyy vielä muutamia kaapista, vaikka olen lahjoittanut näitä eteenpäinkin.

Rimmelin Lash Accelerator on myös saatu töiden kautta. Tämä oli yllättävän hyvä ripsiväri, joka antoi haluamani tuuheuttavan ja pidentävän lopputuloksen, mutta miinuksena on mainittava kova kumiharja, jonka tökkäsin ikävän usein silmääni. Silmään tökkäämisestä siis syytän ripsivärin herkästi taipuvaa varsiosaa.

Lancômen Hypnôse Doll Eyes-ripsiväri lukeutuu suosikkeihini, mutta tälläkin kertaa massa kuivahti todella nopeasti. Se tuntui olevan kuivaa jo tuotteen avaamishetkellä, mikä on sääli tämänhintaiselta tuotteelta. Minun on silti pakko ehkä joskus ostaa tätä lisää, sillä tämä tuoksuu taivaalliselta. Tuoksuva ripsiväri – minä tykkään!

Esittelen lisää tyhjentyneitä purkkeja melko pian, sillä kosmetiikkadieettini on tuottanut mukavasti tulosta.