Mitä meille kuuluu

Lupailin taannoin postausta Helsinki-päivästämme, mutta koska tajusin etten osaa kirjoittaa pelkästään yhdestä päivästä, ajattelin kertoa  hiukan laajemmin mitä meille kuuluu juuri nyt. Kuvituksena on otoksia Helsinki-päivästämme.

Meille on tosiaan muodostunut miehen kanssa perinteeksi viettää joka vuoden lokakuussa rentoa kulttuurin ja shoppailun täyteistä päivää Helsingissä. Nuo reissut ovat osoittaneet, että aina ei tarvitse lähteä ulkomaille asti rentoutuakseen, kun hotelliyö ja hauska tekeminen voivat onnistua ihan Suomessakin. Vajaan parin vuorokauden irtiotto kotimaassa ei maksa läheskään yhtä paljon kuin ulkomaanmatka, mutta on kuitenkin ehdottomasti odottamisen arvoinen asia, joka piristää arjen ja pimeimmän vuodenajan keskellä. Tänä vuonna reissu oli toki hieman erilainen ja sanottakoon nyt ihan kaunistelematta, että ei myöskään aivan yhtä rentouttava, sillä meillä oli kolmas perheenjäsenemme mukana. 😀

Meillähän oli vauvan kanssa tosi helppoa ensimmäiset kolme ja puoli kuukautta, mutta reilu kuukausi sitten tietyt asiat alkoivat muuttua hiukan haastavammaksi. Samaan aikaan kun vauvasta tuli aktiivisempi ja hän oppi erilaisia taitoja, muuttuivat yöt meillä aika karseiksi. Silja ei malta nykyään keskittyä päivisin syömään, kun ympärillä on niin paljon kaikkea jännää katseltavaa, joten hän tankkaa öisin ja haluaa muutenkin viettää yöllä aikaa rinnalla lähes jatkuvasti. Ja jos hän sattuukin nukkumaan, herää hän kuitenkin ainakin tunnin välein tai vähintäänkin itkee ja huutelee unissaan. Viimeisimpänä levottomuutta öihin aiheuttavana ilmiönä ovat painajaiset, joista Silja ei tunnu pääsevän yli kuin pitkällisen lohduttamisen ja sylissä heijaamisen jälkeen. Meillä nukutaan siis tällä hetkellä erittäin pätkissä ja huonosti.

Tavallaan tämä vaihe on se, jota olen koko ajan jollakin tasolla odottanut alkavaksi, sillä olin vielä itse lapsettomana ajatellutkin vauva-arjen olevan juuri tällaista valvomista ja väsynyttä koomailua. Silloin kun Silja vielä nukkui melkein kellon ympäri heräten siinä välissä vain pari kertaa syömään, ajattelin aina ettei näin mahtava meininki voi jatkua ja muistutin itseäni nauttimaan joka hetkestä. Vaikka nämä ”nelikuisen hulinat” ovat rankkaa aikaa, yritän kuitenkin olla kiitollinen siitä, että sain nukkua ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, eikä minulla ole taakkana kuukausien aiempia univelkoja. Tavallaan olen myös tyytyväinen siitä, että tiedän nyt mitä elämä vauvan kanssa voi olla vaaleanpunaisen kuplan ulkopuolella. Ja olenhan minä myös toki ylpeä itsestäni ja miehestäni ja siitä, että olemme jaksaneet näinkin hyvin ja pysyneet kasassa muutamien tuntien yöunilla.

Yleisesti voisin todeta Siljasta, että hän on kaikin puolin loistava tyyppi. Jännä sekoitus minun harkitsevan oloista tarkkaavaisuutta sekä miehen vilkkaampaa ja vaihtelunhaluisempaa olemusta. Vaikka väsymys painaa usein, on mahtavaa seurata hänen kehittymistään ja tehdä hänen kanssaan uusia asioita yhdessä. Helsingin reissumme oli ensimmäinen yhteinen minilomamme ja se meni hänen kanssaan muuten aivan moitteettomasti, mutta yö toki pyörittiin hotellin lakanoissa unettomina ja turhautuneina. Kiasmassa käynnin aikana hän nukkui tyytyväisenä ja soi näin vanhemmilleen rauhan taiteen tuijotteluun.

Päivät sujuvat katkonaisista öistä huolimatta nykyään helpommin kuin Siljan ollessa vastasyntynyt, sillä olemme miehen kanssa oppinet uudenlaisen tehokkaamman elämäntyylin, emmekä enää kuluta aikaamme pelkkään haahuilemiseen tai vaikkapa ylenmääräiseen somettamiseen. Silja nukkuu hyvin päiväunia, joten silloin saan nukuttua hiukan itsekin, sekä tehtyä kotitöitä tai vaikka kirjoitettua blogia.

Kaikki makea maistuu minulle tällä hetkellä aivan liian hyvin, sillä herkut ovat helppo ja nopea tapa nostaa hetkeksi energiatasoja ja piristää pitkältä tuntuvaa päivää. Ennen yksi rivi suklaata oli minulle riittävä määrä, mutta nyt riittää hyvällä tuurilla puoli levyä. Makeaa pitää myös saada monta kertaa päivässä ja sitä useammin mitä väsyneempi olen. Olen miettinyt varovasti itsekseni, että kunhan nämä Siljan hulinat ovat ohitse tai edes hiukan helpottuneet, voisin alkaa kiinnittää huomiota syömisiini ja alkaa vähentää päivittäin syömääni herkkujen määrää.

Herkkujen ohella olen piristänyt itseäni pimeänä aikana virtuaalisella shoppailulla. En ole vielä päätynyt ostamaan mitään, mutta kaikki överihintainen ihonhoito kiehtoo juuri nyt kovasti, kun ihmettelen aamuisin peilistä näkyviä tummia silmänalusia ja kelmeää ihonsävyä. En kirjoita toivelistallani olevista tuotteista nyt enempää, sillä tarkoituksenani on tehdä aiheesta ihan oma postauksensa. Helsingistä ostin yhden asian, joka ei ihme kyllä ollut kosmetiikkaa.

Lumin klassikkolaukku Eco Supermarket Bag X-Large maksoi maltaita, mutta ostin sen itselleni palkinnoksi muutamasta suuremmasta saavutuksesta. Tämä on tähän mennessä ensimmäinen ja ainoa design-laukkuni. Kerkesin jo hiukan harmitella miksi menin hankkimaan näin suuren laukun, mutta tila onkin osoittautunut erittäin käteväksi, koska tänne mahtuu myös Siljan tavaroita, joten pystyn tarvittaessa korvaamaan tällä erillisen hoitolaukun raahaamisen. Kerkesin haaveilemaan tästä laukusta ainakin kuusi vuotta, ja nyt se on minun. ❤

Olemme käyneet Siljan kanssa jo ihan alusta asti kerhoissa, joten olen tutustunut uudella kotiseudullani toisiin esikoisten äiteihin. Meille on muodostunut kuuden äidin porukka, joiden kanssa tapaamme kerran viikossa myös ohjattujen kerhojen ulkopuolella. En olisi osannut vuosi sitten kuvitella, että hakeudun joskus vapaaehtoisesti tällaisen uuden harrastuksen pariin tai että etsisin aikuisiällä uusia ystäviä, mutta kyllä vain näistä torstaikahvitteluista on tullut minulle tärkeä osa elämää. Kotiäitiys ylipäätään on tällä hetkellä väsyttävää, mutta edelleen kuitenkin parasta mitä tiedän.

Mitä teille kuuluu? Joko syksy väsyttää, vai onko teillä jakaa hyviä vinkkejä pirteänä pysymiseen?

Mainokset

Syyskuun 2018 loppuneet

Aika on tuntunut jo vuosia kulkevan nopeasti eteenpäin, mutta nyt äitiyslomalla aika ei enää vain kulu ripeästi, vaan suorastaan kiitää. Tuntuu, että saan olla koko ajan näpyttelemässä loppuneet-postauksia. Tällä kertaa piti oikein tarkistaa, että enkö oikeasti ole jo kirjoittanut näistä aiemmin.

Syyskuussa loppui hyvin keskiverto määrä tuotteita.

Urtekram Coconut Hand Cream tuoksui sopivan miedosti kookokselle ja oli hyvin kosteuttavaa. Hieman tylsä tämä kuitenkin ehkä oli, joten en osta toiste.

Urtekram Aloe Vera Body Lotion oli ihastuttavan kevyt ja nopeasti imeytyvä vartalovoide, jonka tuoksu alkoi ällöttää minua loppua kohden. En aio hankkia tätä kyseistä tuoksua enää, mutta muita merkin vartalovoiteita kyllä.

Treets Traditions Nourishing Spirits Foaming Shower Gel kiinnitti huomioni Hehku-liikkeessä, sillä en ole nähnyt Suomessa aiemmin myynnissä kovinkaan monia tämänkaltaisia geelistä vaahdoksi muuttuvia suihkugeelejä. Tässä oli ihana tuoksu ja hoitavan tuntuinen koostumus, eikä hintakaan ollut muistaakseni yli kymppiä, joten voisin hyvin ostaa tätä joskus lisääkin.

Dermosil Aloe Geeli ei ole mikään jännä tuote, mutta sitä pitää löytyä aina kaapista. Käytän tätä enimmäkseen ihokarvojen ajelun jälkeen rauhoittamaan ihoa. Uusi on jo korkattu.

Dermosil Cherry Blossom Body Lotion on aivan ihana kosteusvoide, jota ostan lisää, jos tätä vielä tulee joskus myyntiin. Tämä on siis valitettavasti kausituote. Voide levittyy, imeytyy ja kosteuttaa ihoa hyvin, mutta parasta tässä on tuoksu. Niin hyvä!

Korres Wild Rose Advanced Repair Sleeping Facial tuli viime vuoden Look Fantasticin joulukalenterista. Olen pitänyt tätä mukana reissukassissa, joten siksi tämä näytekoko kului vasta nyt loppuun. Tuote oli aivan ihanan ravitsevan tuntuinen, mutta imeytyminen oli aavistuksen liian hidasta ja tuoksu liian vahva käytettäväksi nykyisessä elämäntilanteessa. Huomasin tuoksun tarttuneen pari kertaa Siljaan, mitä en kuitenkaan sentään halua.

Dermosil Faces Cleansing Mousse oli perushyvä ja raikkaan tuoksuinen vaahtoava kasvoputsari, joka toimi moitteettomasti, mutta oli kuitenkin melko mitäänsanomaton. Olen käyttänyt tätä ennenkin ja voisin käyttää jatkossakin silloin, kun testijonossa ei ole muita mielenkiintoisempia yksilöitä.

Lumene Waterproof Eye Makeup Remover on kestosuosikkini, jota hamstraan kaappeihin hyvän tarjouksen nähdessäni. Kilpailijaksi tälle on tullut Nivean vastaava tuote, mutta Lumenea löytyy useammin tarjouksista, joten sitä myös ostan useammin. Tämä poistaa hellävaraisen tehokkaasti kaiken silmämeikin.

Oskia London Renaissance Mask tuli myöskin Look Fantasticin viime vuoden joulukalenterista. Se lojui pitkään korkkaamattomana, kunnes luin jostakin sen olevan lähes kulttimaineessa. Pienestä purkista riitti pariin käyttökertaan, ja niiden parin kerran perusteella voin sanoa ihastuneeni naamioon kovasti. Se teki ihostani kirkkaan ja pehmoisen. Tuotteen hinta taitaa kuitenkin olla sitä luokkaa, että täysikokoinen naamio jää hankkimatta.

Kiehl’s Rare Earth Deep Pore Cleansing Masque oli poikkeuksellisen mukavan tuntuinen savinaamio, josta normaali ihoni tuntui pitävän kovasti. Naamio ei ollut liian kuivattava, vaan juuri sopivan tehokas. Nämä joulukalenterista tulleet 14 millin naamiopurkit ovat minulle oikein sopivan kokoisia, sillä olen aika laiska naamioiden käyttäjä.

Kiehl’s Creamy Eye Treatment oli viime vuoden Kiehl’s-joulukalenterin ehdoton tähtituote, sillä sy-voide putkahti luukusta peräti täysikokoisena. Olen käyttänyt tätä aiemminkin yhden purkin ja tulen käyttämään jatkossakin, sillä ravitseva ja tehokkaasti kosteuttava silmänympärysvoide on yksi suosikkejani. Postaus.

Kiehl’s Ultra Facial Cream on klassikko, josta pidän erityisesti yökäytössä. Paksuhko voide tuoksuu apteekin perusvoiteelta, mikä tekee tuotteesta aavistuksen tylsän, mutta samalla koen tuotteen yksinkertaisuuden olevan myös osa sen viehätystä.

Lush Ocean Salt Face And Body Scrub* oli erittäin rouhea, ihon kosteutetun tuntuiseksi jättävä suolakuorinta, josta pidin paljon vartalon ihon kuorimisessa. Kasvoilleni tämä oli liian karkea. Minulle tuli tämän tuoksusta mieleen lapsuuden lomamatkat merenrantakohteissa. Tykkäsin kyllä tuotteesta, mutta en ihastunut niin palavasti, että ostaisin itse.

Hurraw Lime Lip Balm oli oikein hyvän tuoksuinen huulivoide, jota voisin Hurraw-huulivoiteiden ystävänä käyttää mielelläni lisääkin.

Cien Intensive Repair Mask oli todella tehokkaasti silottava hiusnaamio, jonka kanssa ehdotettiin käyttämään ilahduttavasti vain kahden minuutin vaikutusaikaa. Parin euron naamiossa oli hinta-laatusuhde erittäin kohdallaan. Ainoa miinus tuotteessa oli hyökkäävä tuoksu, minkä vuoksi luovutin tämän alkuinnostuksen jälkeen miehen käyttöön.

Boho Volume & Green Mascara lähti villinä korttina mukaani viime keväisiltä Luonnonkaunis-messuilta. Sekoitin tämän mielessäni erääseen kauan sitten käyttämääni toiseen luonnonkosmetiikan ripsiväriin ja sain pettyä, sillä tämä ei toiminutkaan minulla lainkaan. En saanut ripsiin kaipaamaani tuuheutta tai pituutta, mutta sotkua kyllä senkin edestä. Ei jatkoon.

Lumene Blueberry Kulmien muotoiluvaha on jo vanha tuttu täällä blogissa. Moitteettomasti asiansa ajanut tuote sai nyt väistyä ainakin joksikin aikaa MACin kulmavahan tieltä, sillä MAC toimii itselläni paremmin. Lumenen vaha toimii kelvollisesti, mutta ei riitä minulla yksinään kulmien meikkaamiseen.

Ai että miten innoissani olen tulevasta viikonlopusta, sillä lähdemme ensimmäistä kertaa tyttäremme kanssa yön yli kestävään reissuun jonnekin muualle kuin mummulaan! Vietämme miehen kanssa perinteisen lokakuisen Helsinki-päivän sillä erotuksella, että tosiaan tällä kertaa meillä on nelikuinen yöhulinoitaan viettävä vauva matkassa. Viime vuonna aloittamani postaus päivästä jäi kesken, joten yritän korjata tilanteen tänä vuonna ja saada pientä raporttia aikaiseksi myös tänne blogiin.

Mitä teidän tulevaan viikonloppuunne kuuluu? 🙂

*Saatu blogin kautta.

Dermosilin parhaat

Lupasin jo joskus kesällä kirjoittaa teille pitkäaikaisista Dermosil-suosikeistani. Kuvat postaukseen minulla onkin ollut valmiina jo ainakin pari kuukautta, mutta olen lykännyt postauksen julkaisemista, koska en ole ollut kuviin tyytyväinen. Aioinkin kuvata tuotteet uudelleen, mutta olin epähuomiossa jo käyttänyt näistä osan loppuun. Perusmeininkiä minulla nykyään. 😀

Minullahan riittäisi Dermo-suosikkeja vaikka viiteen postaukseen, mutta rajasin nämä nyt näihin kuuteen tuotteeseen, koska näitä jokaista olen käyttänyt vuosien aikana useita pullollisia ja aion varmasti ostaa näitä jatkossakin.

Luonnonkosmetiikkaa olevan Nature-sarjan Kanerva-seerumi on uusin tulokas suosikeissani. Tätä ei ole edes valmistettu vielä montaa vuotta, mutta minulla taitaa olla nyt jo neljäs pullo käytössä. Olen kirjoittanut tästä oman postauksenkin. Mahtavan tuoksuinen seerumi kosteuttaa ihoa, imeytyy nopeasti, eikä jätä iholle monille luonnonkosmetiikkatuotteille tyypillistä kiristävää tunnetta. Tässä onkin aika mahtavat ainesosat! Äkkiseltään minulle ei tule mieleen toista hinta-laatusuhteeltaan näin oivaa seerumia.

On muuten ihan loistavaa, kun Dermosilin sivuilla on kerrottu INCI-luetteloiden yhteydessä mikä tarkoitus kullakin ainesosalla on tuotteessa! Huomasin asian itse ensimmäistä kertaa vasta tätä postausta tehdessä.

Skin Comfort-sarjan Glowing-seerumi on toinen suosikkiseerumini silloin, kun haluan saada laadukkaan seerumin, mutta en tahdo maksaa siitä liikoja. Glowing-seerumia olen käyttänyt varmaankin yhtä monta pulloa kuin Kanervaakin. Tämä imeytyy iholle nopeasti jättämättä jälkeensä erityisempää tuotetuntua – asia josta ehdottomasti pidän. Iho jää sametin pehmeäksi, kosteutetuksi ja raikkaaksi. Glowing-sarjassa on ihastuttavan raikas, miedon kukkainen tuoksu, joka on mielestäni parhaimmillaan tässä seerumissa. Ainoa miinuspuoli näissä kahdessa seerumissa on se, että ne kuluvat käytössä nopeasti. Voisin mielelläni ostaa näitä hieman suuremmissa pulloissa, vaikkapa 50ml nykyisen 30ml sijaan.

E-Vitamiini-sarjan tuoksu on minulle todella nostalginen ja se vie minut kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Olen alusta asti rakastanut sarjan raikasta tuoksua, mutta ajoittain olen käyttänyt näitä ehkä vähän liikaa ja päässyt kyllästymään. Kesällä ihastuin näihin taas uudelleen ja tilasin melkein kaikki sarjan tuotteet käyttöön. Näitä kahta tässäkin postauksessa näkyvää tuotetta ei kuitenkaan mikään edelleenkään ole voittanut, vaikka suihkugeelistä, suihkuvoiteesta, deodorantista ja muista kasvotuotteista kovasti pidinkin. Puhdistusvaahto on koostumukseltaan kohtuullisen jämäkkää, mutta saisi minun makuuni olla vielä hiukan täyteläisempääkin. Vaahto puhdistaa ihon hellävaraisesti, mutta silti tehokkaan tuntuisesti. Iho tuntuu vaahdon jälijltä kosteutetulta ja hoidetulta, mutta ei klähmäiseltä, mikä onkin tuoksun ohella vaahdon parhaita puolia.

Vaahtoputsaria selkeästi pesevämpi kaveri on Classic-sarjan ytimekkäästi nimetty Kasvopesu. Jotakin voidemaisen ja geelimäisen väliltä oleva koostumus vaahtoaa mukavasti päästessään kosketuksiin veden kanssa ja se tekee tästä suosikkini erityisesti suihkussa käytettynä. Myös mies tykkää käyttää tätä ja itse asiassa tämä sopiikin paremmin hänen ihotyypilleen kuin omalleni. Oma ihoni saattaa joskus tuntua hiukan kuivalta tämän jälkeen. En koskaan käytä tätä meikkien poistamiseen, vaan ainoastaan aamuisin tai kaksoispuhdistuksen toisessa vaiheessa ihon pesuun. Tämänkin tuotteen kohdalla minun on mainittava tuoksu, sillä se on tässäkin erittäin onnistunut.

Ihonhoitovoide Vitamin E tuoksuu samalta kuin sarjan muut tuotteet (lukuunottamatta kasvovoidetta, jossa on eri tuoksu), eli todella hyvältä. Voide on melko kevyttä, mutta hyvin kosteuttavaa. Voiteen ominaisuuksissa ei ole varsinaisesti mitään maailmaa mullistavan erilaista tai ihmeellistä, mutta tämä on hyvä ja edullinen peruskosteusvoide poikkeuksellisen ihanalla tuoksulla. Tykkään myös siitä, että tämä on pakattu puolen litran pulloon, sillä olen kova läträämään vartalovoiteilla.

Tykkään käyttää talvella suihkugeelien sijasta suihkuöljyjä. Dermosilin Classic-sarjan Suihku -ja kylpyöljy on hauskan oranssin väristä ja se tuoksuu appelsiiniviinikumikarkeilta. Öljy tuntuu iholla todella kosteuttavalta, mutta koostumuksesta kyllä huomaa kyseessä olevan hieman huokeampi tuote ja ihotuntu onkin hyvin erilainen kuin vaikkapa toisessa suosikissani L’Occitane Amande-suihkuöljyssä. Aion seuraavaksi hankkia tätä tuoksuttomana Sensitive-versiona, sillä se olisi loistava vauvamme atooppisen ihon pesuun.

Minulla lähti jotenkin ihan lapasesta Dermosil-tilausten kanssa tuossa äitiysloman alussa ja nyt käyttelenkin pois jättimäistä kasaa tuotteita. 😀 Onneksi nämä eivät maksa paljon ja ovat  tätä ainokaista hutia lukuunottamatta hyviä. Nyt pidän kyllä taukoa jonkin aikaa.

En uskalla luvata mitään, mutta vähän minua kutkuttelisi tehdä postaus myös uudemmista Dermosil-suosikeistani, eli tuotteista, joihin olen tutustunut vasta hiljattain, mutta jotka ovat jo lunastaneet paikan lemppareissani. Katsotaan..

Näkyikö postauksessa yhteisiä suosikkeja? Kuulisin mielelläni myös teidän lemppareista! 🙂

Miltä meikkikokoelmani näyttää nyt

Kerroin tässä postauksessa aikomuksestani käydä meikkini jälleen kerran läpi ja karsia niitä tällä kertaa oikeasti raskaalla kädellä. Näin tapahtuikin vihdoin, sillä sain kuin sainkin lopulta puuttuneen kipinän ja ajan käydä kaikki vaiheet ajatuksella läpi. Projektin saaminen päätökseen vaati ajan lisäksi kylmäpäisyyttä, sillä ilman sitä asioista luopuminen ei olisi onnistunut, eikä projekti olisi edennyt toivomallani tavalla.

Meikit lojuivat pitkään olohuoneen lattialla kasoissa niin, että mies meinasi jo hermostua niihin. Myönnän toki itsekin, että on ehkä hieman ärsyttävää, kun vauva herää pitkällisen nukuttamisen jälkeen siihen, että jompikumpi meistä astuu huulipunakasan päälle ja ähisee kiukkuisena hylsyjen ja puteleiden vieriessä ympäri lattioita.

Eräänä yönä vauvan ollessa nukkumassa ja miehen ollessa yövuorossa, kannoin kaiken olohuoneesta kodinhoitohuoneen lattialle ja aloin karsia. Minulle tämä huoneen vaihto toimi jonkinnäköisenä kannustimena, sillä sain viikkoja jumittaneen vaiheen tehtyä loppuun muutamassa tunnissa. Tässä postauksessa näytän mitä meikkejä minulta lähti, mitä jäi jäljelle sekä miten ratkaisin säilytysongelmani.

Ennen kuin katsellaan kuvia lopputuloksesta, haluan jakaa kanssanne muutaman itselleni tärkeän oivalluksen.

Huomasin käyttäväni ennen meikkien karsimista aina niitä tuotteita, joista halusin eroon ja säästeleväni suosikkejani, mikä on tietenkin ihan nurinkurista. Jotenkin huono omatunto hutiostoksista pakotti aina tarttumaan niihin ikäviin yksilöihin siinä toivossa, että ne joskus kuluisivat loppuun ja lähtisivät häiritsemästä. Faktahan kuitenkin on, että esimerkiksi poskipunan loppuun kuluttamiseen voi mennä vuosia, joten kymmenen ikävän poskipunan tai viiden luomiväripaletin loppuun kuluttamiseen tarvitaan jo melkein elinikä. Sillä aikaa ne oikeasti kivat lempituotteet pilaantuvat tai menettävät muuten ihanuutensa.

Huomasin myös pyöritteleväni vuodesta toiseen käsissäni samoja tuotteita, joita en koskaan käyttänyt, mutta joista en pystynyt luopumaan, koska

a) olin maksanut siitä/niistä paljon rahaa

b) se oli blogitaipaleeseeni tai johonkin tärkeään elämäntapahtumaan liittyvä asia, kuten ensimmäinen blogin kautta saatu tuote tai häämeikin huulipuna

c) se oli suosikkimerkiltäni

Halusin viimein vapautua näihin esineisiin liittyvästä stressistä ja saada ne lopullisesti pois mielestäni.

Saatuani karsinnan päätökseen, minulle on muodostunut monia uusia meikkisuosikkeja, koska annan itseni käyttää juuri niitä tuotteita joita haluan, enkä yritä väkisin käyttää loppuun niitä joitain tiettyjä ikävämpiä tuotteita. Muistan nyt hyvin mitä kaikkea omistan, eivätkä yksittäiset tuotteet jää kokonaan unholaan.

Mennäänpä nyt viimein niihin lopputuloksiin.

Roskikseen ja kierrätykseen (esim. Back 2 MAC) meni suhteellisesti eniten tavaraa, sillä en voi hyvällä omallatunnolla myydä tai antaa kenellekään yli viisi vuotta vanhoja tuotteita. Puuteristen tuotteiden kohdalla voisin jossain tapauksessa tehdä poikkeuksen ja lahjoittaa niitä eteenpäin, mutta esim. vuonna 2012 hankituissa MACin poskipunissani oli jo tunkkainen, uudempiin yksilöihin verrattuna selkeästi erilainen haju. Käytin paljon hajuaistiani hyödyksi karsiessani tuotteita ja suosittelen tätä kaikille, sillä ainakin minä haistoin yllättävän monissa tuotteissa muuttuneen tuoksun, mikä auttoi luopumaan niistä. Aikaperspektiivin pohtiminen auttoi minua muutenkin luopumaan monesta asiasta, sillä vanhentuneiden tuotteiden käyttäminen voi olla äärimmäisessä tapauksessa jopa terveydelle haitallista. Siksi myöskään niiden säilyttämisessä ei ole edes tunnesyistä mitään järkeä. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti tosi armoton karsiessani tavaraa, sillä halusin saada aikaan selkeästi pienemmän ja järkevämmän meikkiarsenaalin.

Lahjoitettavien tuotteiden läjään ei päätynyt enää tämän enempää tavaraa, sillä olen antanut jo aiemmin eteenpäin laatikkokaupalla tuotteita, jotka eivät kuulu pois heitettäviin tai myytäviin. Huomioitavaa on, että en koskaan myy blogin kautta saamiani tuotteita, vaan lahjoitan ne eteenpäin, ellen pidä niitä itse.

Myytäviäkään ei kertynyt ihan kauheasti, sillä samoin kuin lahjoitettavien kanssa, olen myytävät meikkini jo pitkälti aiemmin myynyt. Hieman katumapäälle tulin tuon Urban Decayn Vice-paletin kanssa, sillä aloin mielessäni toteuttaa sillä monia sävy-yhdistelmiä, ja paletissa todella on useita sävyjä, joita en muuten omista. Vice-paletti siis saattaa vielä jäädä minulle. Tuossa läjässä on kuitenkin useita pienempiä paletteja esim. ColourPopilta.

Loput kuvat ovatkin sitten niistä minulle jääneistä meikeistä. Paljon näitä on edelleen, mutta silmäni lepäävät näissä selkeissä ja siisteissä laatikoissa, joissa kaikki tuotteet ovat mieluisia. Laatikostot ovat Akateemisesta kirjakaupasta.

Meikkivoiteita, sävyllisiä päivävoiteita ja pohjustajia.

Sekalainen laatikko, jossa peiteaineita, puutereita ja ColourPopin yksittäiset luomivärini.

Kaikki meikkikynäni (lukuunottamatta kolmea viimeisessä kuvassa näkyvää kynää), ripsiväri, kulmapaletti sekä luomivärejä.

Poskipunia. MACin poskipunia karsin pois monia.

Korostuspuutereita.

Puutereita.

Kaikki huulimeikkini lukuunottamatta kuutta parhaillaan käytössä olevaa tuotetta. Huulimeikkitilanteesta olen kaikkein iloisin, niitä oli nimittäin ennen tätä projektia aivan liikaa. Huulituotteita lähti kokoelmastani pois suhteellisesti eniten, varmaan parikymmentä. Niitä näyttää nyt olevan ihan hämmentävän vähän, mutta juuri omaan makuuni sopivasti. Telineet ovat Tigerista.

Luomiväripalettini. Näistä en pystynyt luopumaan, vaikka tosi harvoin osaa käytänkin. En tykkää esim. Urban Decayn vanhimmista Naked-paleteista nykyään hirveästi, koska ne eivät ole makuuni tarpeeksi pigmenttisiä, mutta en pysty niistä luopumaankaan ja käytän niitä kuitenkin edelleen. Kirjatuet ovat Akateemisesta kirjakaupasta.

Viimeisenä ovat ne tuotteet, joita käytän tällä hetkellä päivittäin ja joita säilytän alakerrassa keittiön kaapissa. Päätin vaihtaa näihin kahteen säilytystelineeseen sisällön kuukausittain, jotta saan kierrätettyä meikkejä ja valittua aina vuodenaikaan sopivat sävyt. Olen tähän ratkaisuun ihan älyttömän tyytyväinen! Moni telineeseen päätyvä tuote on muuten aivan loppumaisillaan, joten sisältö saattaa hyvinkin vaihtua tällä kertaa jo keskellä kuukautta. Telineet ovat Duroylta.

Oloni on nyt mitä parhain! Projekti oikeasti helpotti arkeani, kun joka puolella ei loju meikkejä, eikä minun tarvitse enää kuluttaa aikaa hutiostosteni harmitteluun. Toisaalta on myös hienoa, että päivittäin tarvitsemani tuotteet löytyvät yhdestä paikasta ja ne myös vaihtuvat niin, että käytän tasapuolisesti kaikkia tuotteitani. Toivon tietenkin myös oppineeni hiukan järkevämmksi shoppailijaksi, jotta en joutuisi enää koskaan tekemään näin massiivista karsintaa.

Mitäs sanotte lopputuloksesta? Saiko kukaan tästä kipinää käydä omien meikkivarastojen kimppuun? 🙂

Elokuun 2018 loppuneet

Vietin taannoin viikonlopun äitini luona maalla ja pääsin pitkästä aikaa ottamaan tuotekuvia ulos. Vauvakin viihtyi äitini hoivissa sillä aikaa, kun järjestelin syysmyrskyssä purkkeja kaivon kannelle.

Elokuun loppuneiden saldo ei ollut ihmeellinen, mutta ei huonokaan.

MAC Cleanse Off Oil oli yksi parhaita koskaan kokeilemiani puhdistusöljyjä. Öljy oli ihanan ohutta, mutta veden kanssa kosketuksiin jouduttuaan hyvin emulgoituvaa. Kaikki kasvomeikki lähti tällä vaivattomasti pois. Tuoksusta tuli mieleen etäisesti korvapuusti. Ostan luultavasti joskus lisää.

Mossa Youth Defence Cleansing Creme-Mousse on hinta-laatusuhteeltaan loistava luonnonkosmetiikan kasvoputsari, jota käytin kaksoispuhdistuksen toisessa vaiheessa. Tämä on jo ainakin toinen tyhjentämäni pullo. Tämä puhdistaa tehokkaan hellävaraisesti, tuoksuu hyvältä ja on edullista, joten ostan ehdottomasti jatkossakin lisää.

The Body Shop Vitamin E  Aqua Boost Essence Lotion oli heräteostos edelliskesän Kalifornian reissulta. Ostin tämän muutamalla dollarilla outlet-kaupasta. Hoitoneste oli kosteuttavaa ja tuoksui hyvältä, mutta kyllästyin tähän loppua kohden, enkä ole ajatellut hankkia lisää.

Mádara Micellar Water ei tuntunut erityisen puhdistavalta, joten käytin sitä kasvoveden tapaan kasvojen puhdistuksen jälkeen kosteuttamaan kasvoja.

Lavera Hydro Effect Cleansing Balm* ei myöskään tuntunut toimivan aivan lupausten mukaisesti, joten en käyttänyt tätä meikkien poistamiseen, vaan aamuisin meikittömän ihon puhdistukseen. Ihanan raikas aloitus päivälle.

Dermosil Yövoide käsille ja jaloille on pitkäaikainen suosikkini, jota olen käyttänyt useita tuubeja ja tulen käyttämään edelleen. Miedon tuoksuinen, paksuhko voide kosteuttaa tehokkaasti, mutta imeytyy kohtuullisessa ajassa.

Dermosil Shower Gel Summer Dream oli koostumukseltaan poikkeuksellisen mukava suihkugeeli, mutta superhedelmäinen tuoksu alkoi tökkiä näin toisen pullon kohdalla.

Bliss Vanilla + Bergamot Body Buff löytyi niin ikään Jenkeistä outlet-myymälästä superedulliseen hintaan. Tykkäsin tästä joskus ihan hirveästi, mutta nyt en enää ymmärtänyt tuotteen ideaa ollenkaan. Tuote on nimetty kuorinnaksi, mutta hennot rakeet eivät tuntuneet kuorivan ihoani lainkaan, vaan tämä tuntui lähinnä kosteuttavalta, suihkussa käytttävältä vartalovoilta. Tuoksu oli mahtava kermainen ja pehmeä vanilja.

Jack Black Supreme Cream oli miehille suunnattu karvojen ajelua helpottava vaahtoava mousse, jonka käytin itse tyytyväisenä pois, vaikka mies sen muistaakseni ostikin. Pakkausmuoto oli hankala, mutta nämä Jack Blackin tuotteet ovat yleisesti tosi hyviä ja kosteuttavia.

Bic Soleil Lady Gel oli kivaa vaihtelua tavallisesti käyttämälleni Gillettelle. Toimiva, edullinen ja hyvän tuoksuinen geeli kului loppuun vähän turhankin nopeasti.

Dermosil Puolukkashampoo oli pettymys, sillä se tuntui hiuspohjassa aavistuksen klähmäiseltä. Odotin tuoksulta kirpeyttä, mutta se olikin ennemminkin tunkkainen. Ei jatkoon.

L´Oréal Botanicals Rich Infusion Masque oli erittäin toimiva ja hiukset pehmeiksi ja sileiksi tekevä hiusnaamio, jonka erikoinen tuoksu alkoi kyllästyttää nopeasti. Tuotteen hinta-laatusuhde oli erittäin kohdallaan ja tuoksusta huolimatta voisin käyttää tätä lisääkin.

Dermosil Faces Silmänympärysvoide Q10 on toimiva ja edullinen tuote kätevässä tuubissa. Tämä on suosikkini matkustaessa. Tykkäsin tämän kosteutustehoista ja ominaisuuksista kyllä, sillä ostin jo uuden tuubin.

ColourPop Lip Primer oli vasta korkattuna lähes yhtä hyvä huulimeikinpohjustaja kuin MACin vastaava tuote, mutta tämä kuivui ja kovettui harmillisen nopeasti käyttökelvottomaksi. Sama ilmiö, joka on käynyt ColourPopin huulimeikeilleni – ne eivät kestä aikaa. Minulla on tätä uusi yksilö korkattuna, joten saa nähdä kauanko se kestää käytössä kuivumatta.

Siinä oli kesän viimeiset loppuneet. Tuli jotenkin ihan haikea fiilis! Syksy on todella täällä.

*Tuote saatu blogin kautta.

Siivousta

Muutimme tämän vuoden keväällä nykyiseen kotiimme ja siitä asti minulla on ollut käytössäni kokonainen huone meikeilleni. En todellakaan omista huoneellista meikkejä, mutta huone on minun valtakuntani, kunnes se joskus siirtyy lapsen käyttöön. Vauvan myötä en ole enää viettänyt aikaa ”meikkihuoneessa”, koska se sijaitsee yläkerrassa, jota käytämme nykyisin vain nukkumiseen. Meikkaan alakerrassa keittiössä, jonne olenkin pikku hiljaa kuljettanut kattavan meikkivalikoiman. Sama pätee kaikkeen muuhunkin kosmetiikkaan ja vaatteisiin – on vain niin paljon kätevämpää, kun ei tarvi rampata päivän aikana yläkerrassa vauva olalla. Samaan aikaan suurin osa meikeistäni on unohtunut yläkertaan ja olen jumittunut meikkaamaan lähes joka päivä samoilla meikeillä. Viime aikoina tämä on alkanut ärsyttää minua ja olen alkanut kaivata asiaan jotakin järkevää ratkaisua.

Varsinaista ratkaisua en ole vielä keksinyt, mutta olen todennut asiaa pohtiessani minulla olevan edelleen liikaa meikkejä. Haaveilen nykyään simppelistä ja selkeästä arsenaalista, jossa jokainen tuote olisi sellainen, josta todella pidän ja jota varmasti käytän. Myös vanhentuneiden tuotteiden mahdolliset bakteerit puistattavat. Minun on pitänyt muutosta asti käydä läpi meikkini ja lajitella niistä osa pois. Tiedän joukossa olevan paljon parhaat päivänsä ohittaneita meikkejä sekä tuotteita, joita minun ei tule koskaan käytettyä.

Ryhdyin eräänä sateisena päivänä tuumasta toimeen ja raahasin kaikki meikkini yläkerran meikkihuoneesta, keittiöstä, laukuista ja takkien taskuista alakertaan olohuoneen lattialle. Sain todeta, että edelleen päätään nostavasta meikkiähkystä huolimatta olen tehnyt hyvää työtä viime vuosina, sillä minulla on valtavasti vähemmän meikkejä kuin vaikkapa edellisen muuttoni aikoihin. Paljon olen siis jo myynyt ja lahjoittanut meikkejä eteenpäin.

Meikit ovat nyt lojuneet viikon olohuoneen lattialla ja olen käynyt niitä hitaasti läpi jaotellen ne neljään eri kasaan: pidettäviin, lahjoitettaviin, myytäviin ja pois heitettäviin. Pidettävien kasa on edelleen liian suuri ja joukossa on edelleen tuotteita, joista en pidä aivan varauksetta, joten en katso saaneeni projektia hyväksyttävästi suoritetuksi. Haaveeni ja tavoitteeni kun tosiaan on omistaa vain meikkejä, joista todella pidän, joita käytän ja jotka eivät ole liian vanhoja.

Aion käydä meikit läpi vielä pari kertaa uudelleen sekä kokeilla parin viikon sisällä niitä meikkejä käytännössä, joiden viimeistä kohtaloa en osaa päättää. En tule esittelemään teille yksityiskohtaisesti kaikkia meikkejäni, mutta jos teitä kiinnostaa, voisin näyttää millainen kasa lähti ja millainen kasa jäi. Toki paljastan mielelläni myös uuden meikkien säilytysratkaisuni, kunhan ensin keksin sellaisen ja selätän kahden kerroksen välisen ongelmani. Mitäs sanotte, kiinnostaako?

Heinäkuun 2018 loppuneet

En näköjään ihan päässytkään ajantasalle näiden kanssa elokuun aikana, mutta mitäpä tuosta. Roikutaan vielä kesässä kiinni katsastamalla heinäkuun (ja kohta perässä elokuun) loppuneet!

Heinäkuussa loppuikin aika hyvin kaikkea.

Dermosil Cream Soap eli Voidesaippua oli positiivinen yllättäjä. Halusin tilata hellävaraisen nestesaippuan käsille ja olin varautunut saamaan melko tylsän, tuoksuttoman tuotteen. Tämä olikin yllättävän kivan tuoksuinen ja muutenkin tosi hyvä. Ostan uudestaankin.

Korres Bergamot Pear Showergel oli ominaisuuksiltaan tavanomainen, melko pesevä suihkugeeli, joka tuoksui voimakkaalta ja hyvältä. Halusin ostaa pitkästä aikaa Korresia ja päädyin hankkimaan tämän Hehkun ota kaksi maksa yksi -tarjouksesta. Minulla on siis tätä vielä toinen pullo odottelemassa. En ole mitenkään erityisen ihastunut tähän, vaikka tuoksu onkin hyvä.

Logona Harmony Quitte & Vanille Shower Gel oli aivan ihana, täyden kympin suihkugeeli. Tuoksussa ei ollut yhtään luonnonkosmetiikalle tyypillistä yrttisyyttä, vaan silkkaa vaniljaista ja hedelmäistä pehmeyttä. Itse geeli oli hellävaraista ja lempeästi vaahtoavaa. Ostan lisää! Logonan saatavuus voisi olla parempikin, mutta tätä saa ainakin Ruohonjuuresta.

Benecos For Men Only Body Wash 3 in 1 oli tuliaiseni miehelle Luonnonkaunis-messuilta. Mies piti tuoksusta sekä tuotteen pesutehoista ja käytti tämän tyytyväisenä loppuun. Benecosin tuotteissa on loistava hinta-laatusuhde.

Clarins Deodorant Roll-On on jo tuttu tuote täällä blogissa. Suosikkini, jota ostan aina uudelleen ja uudelleen.

Herbina Aqua Spa Raikastava vartaloemulsio oli heräteostos Sokoksen alepöydältä. Kevyesti kosteuttava ja nopeasti imeytyvä, erittäin raikkaan tuoksuinen vartalovoide oli hinta-laatusuhteeltaan oiva kaveri. Tästä ei irronnut mitään vau-efektejä, mutta en niitä alunperin hakenutkaan. Hyvä peruskosteuttaja kesäaikaan.

L’Occitane Amande Shower Oilin minikoko tuli viime vuoden joulukalenterista. Kerroin raskausaikana useaan otteeseen blogissa, miten en enää siedä tätä tuoksua. Nyt olen kuitenkin taas ihastunut tähän ja pidän tuoksusta samoin kuin ennen raskautta. Ajattelin hankkia tätä talveksi isomman pullon, sillä ihoni kaipaa talvisin myös pesutuotteilta kosteuttavampia koostumuksia.

Kiehl’s Amino Acid Shampoo oli todella pätevä, hiukset hellävaraisesti pesevä, kosteuttava shampoo. Kookoksen tuoksu tökki tässä hiukan pidemmän päälle, vaikka se hyvin mieto olikin. Voisin käyttää tätä lisääkin, mutta en heti ostaisi uudelleen tällaista puolen litran pönikkää. Muistakaahan palauttaa tyhjät Kiehl’sin pakkaukset Kiehl’s-pisteelle!

Dermosil Argan Oil Conditioner oli melko tylsä hoitoaine, josta minulle ei jäänyt liiemmin muistikuvia suuntaan tai toiseen. Odotin todella hoitavaa hoitoainetta, mutta tämä oli omalle hyväkuntoiselle tukalleni vain ihan ok. En osta uudelleen.

Lavera Repair & Care Conditioner oli todella positiivinen yllättäjä, jollaista en todellakaan osannut odottaa luonnonkosmetiikan hoitoaineelta. Tämä selvitti pitkän tukkani hyvin, ja vaikka se ei tehnyt hiuksista silikonisen liukkaita, se teki niistä aivan uskomattoman pehmeät. Tuoksu tässä oli todella hyvä. Ostan varmasti joskus lisää.

Laneige Perfect Renew Emulsion oli heräteostos muistaakseni Miamin lentokentältä, ja voi miten iloinen olenkin ollut tästä ostoksesta! Kosteusemulsiossa oli ihan täydellisen kosteuttava, mutta silti helposti imeytyvä koostumus. Tuoksu oli liian voimakas makuuni, mutta kestin sen kyllä muuten niin hyvässä tuotteessa. Lasinen pullo oli epäkäytännöllinen, mutta käytössä jotenkin todella ylellisen tuntuinen. Mahtavaa, kun Laneigea on alkanut näkyä enemmän blogeissa nykyään. Olen ollut kaikkiin merkin tuotteisiin tyytyväinen, joten voin lämpimästi suositella tutustumaan niihin.

The Body Shop Skin Defence Multi-Protection Essence on paras koskaan kokeilemani aurinkosuoja kasvoille. Ostan tätä ehdottomasti ensi kesäksi lisää! Riittoisa ja kevyt tuote imeytyi ihoon hetkessä, eikä tehnyt ihoa yhtään klähmäiseksi. Tuoksukin on ihanan raikas.

Dermosil Kanerva-seerumista olen kirjoittanut enemmän täällä. Uusi on jo korkattu ja tulen ostamaan tätä jatkossakin lisää. Ihana tuote!

Lavera Hydro Effect Serum on nykyisin yksi suosikkejani omassa kategoriassaan ja tämä oli jo toinen tyhjentämäni pullo. Omalle normaalille, hiukan kuivuuteen taipuvaiselle iholleni tämä sopii parhaiten kesällä. Erittäin kosteuttava ja kevyt seerumi. Jäin kaipaamaan tämän raikasta tuoksua ja tuntumaa iholla.

Dermosil Kasvopesu on suosikkini vuosien takaa, mutta ihastuin tähän pitkästä aikaa uudelleen. Kirjoittelen tästä lähiaikoina lisää toisessa postauksessa. Hyvä ja edullinen, joskin melko pesevä kasvoputsari. Olen jo korkannut uuden pullon ja tulen ostamaan tätä jatkossakin lisää.

Mádara Exfoliating Oil-To-Milk Scrub oli muissa blogeissa kovasti suitsutusta saanut kuorintavoide, jonka jujua en tajunnut missään vaiheessa. Minun ihollani tämä ei lupausten mukaisesti muuttunut maitomaiseksi, vaan  oli vain aavistuksen turhan hellävarainen ja lirumainen kuorinta. Ei jatkoon.

Maybelline Total Temptation Mascara täytti kohtuullisesti kaikki ripsivärille asettamani kriteerit, mutta tästä ei kuitenkaan tullut uutta lempparia. Mukavasti pituutta ja tuuheutta tuova perusmaskara, jota voisin hyvin käyttää toisenkin putkilon.

No jopas olikin loppuneita! Kuvasin tänään myrskyssä ulkona elokuun loppuneet, joita oli huomattavasti vähemmän. 🙂

Norvina-paletti ja muita alkusyksyn suosikkeja

Onpa hauskaa tehdä pitkästä aikaa tällainen postaus! Otsikko on hieman harhaanjohtava, sillä useimmat tuotteet ovat olleet suosikkejani paljon pidempään kuin alkusyksyn. Ennemminkin nämä ovat olleet muutamaa tuotetta lukuunottamatta päivittäisessä käytössä jo keväästä lähtien. Mutta kaipa voisi sanoa, että olen taas löytänyt viime aikoina uudelleen näiden mahtavuuden.

Avainsanojani meikin suhteen on ollut viime aikoina nopeus, helppous ja kuulaus. Tuotteiden pitää nykyisessä arjessani olla sellaisia, että niillä saa tehtyä meikin kiireessä ja tarvittaessa vaikkapa autossa. Olen halunnut meikkiin myös kunnolla väriä, painopisteen joko silmiin tai huuliin.

Useimpien katse varmaan porautui ensimmäisenä tuohon violettiin asiaan. Kyllä, haksahdin Anastasia Beverly Hillsin uusimpaan palettiin Norvinaan. Sinänsä hassua, koska olen julistanut blogissa viimeiset kolme vuotta miten kyllästynyt olen violetteihin ja viileisiin luomivärisävyihin. Tässä paletissa on kuitenkin myös lämpimiä sävyjä. Kyseessä on pitkästä aikaa paletti, joka on inspiroinut minua leikkimään väreillä ja uusillä sävy-yhdistelmillä jo kolmatta viikkoa putkeen. Sävyjen koostumuksessa ja laadussa olisi mielestäni parantamisen varaa, ja ne vaativat astetta tarkempaa ja huolellisempaa levitystä ja häivyttelyä. Ylärivin metalliset glittersävyt tarttuvat luomelle parhaiten joko kostealla siveltimellä tai sormella levitettynä. Pigmenttiä on kiitettävästi. Pienistä miinuksista huolimatta olen todella ihastunut palettiin. Jos pitäisi valita yksi suosikkisävy, olisi se ehdottomasti alarivin lämpimän vaalea punainen Love.  Satunnaisista laatuongelmista ja tyyriistä lähes 60 euron hinnasta huolimatta kyseessä on minusta aivan vastustamaton paletti.

Aivan eri hintaluokan tuotteista minua on ihastuttanut Essencen Luminous Matt-aurinkopuuteri. Sävy 01 Sunshine on aivan täydellinen minulle vuoden ympäri. Päivettyneelle iholle voin käyttää tätä reilummalla kädellä varjostuksiin ja tuomaan lämmintä lisähehkua iholleni, mutta tämä sopii täydellisesti myös talvi-iholleni. Olen jopa tehnyt tällä varjostuksia hämärässä liikkuvassa bussissa, enkä ole saanut aikaan övereitä. Sävy on juuri sopivan neutraali kalvakalle iholleni.

Essence Fresh & Fit-pohjustaja on kiireisten päivien suosikkini, sillä se korvaa minulla toisinaan kokonaan muun meikkipohjan. Tuote tuntuu iholla kosteuttavalta ja saa ihon näyttämään todella hehkuvalta ja terveeltä. Minun pitää kohta ostaa tätä uusi tuubi. Hintaa kummallakin Essencen tuotteella on muutama hassu euro.

Laura Mercier Illuminating Tinted Moisturizer tekee ihosta kuulaan ja hehkeän sekä on aivan mahtavan nopea käyttää sormin levitettynä. Puuteroin kasvot myös kevyesti, koska muuten kasvoni kiiltävät liikaa. Tämä ei ole erityisen peittävä, kuten ei ole tarkoituskaan, mutta jännästi tämä saa ihon sävyn epätasaisuudet ja pienet virheet häviämään.

Clarinsilta minua on ihastuttanut erityisen paljon kaksi tuotetta, joista toinen on Joli Rouge-huulipuna sävyssä Tender Nude. Joli Rouge-punissa on ihastuttavan kosteuttava koostumus ja niitä on helppoa levittää kiireessäkin. Sävy Tender Nude on täydellinen joka paikan sävy. Tämäkin loppuu ihan kohta.

Clarinsin jännä Mission Perfection Yeux*-silmänalustuote lojui luvattoman pitkään kylppärin kaapissa kokeilematta, mutta se päätyi nyt vauvan synnyttyä vakituiseen käyttöön. Kyseessä on pigmenttiä sisältävä silmänympärysvoide, joka häivyttää väsymyksen merkkejä kosteuttaen ja hoitaen samalla ihoa. Tällaiset monitoimituotteet miellyttävät kovasti juuri nyt.

Päädyin ostamaan kesällä kolme Buxomin Full-On Lip Polish-huulikiiltoa ja suosikiksi asti niistä on päätynyt sävy Kristen. Tässä on huulia kevyesti pullistava vaikutus ja imelä toffeen tuoksu. En ollut ennen kokeillut mitään Buxomilta, vaikka merkki on ollut Kickseissä tyrkyllä jo vuosia. Mattaisten huulimeikkien jälkeen minä kaipaan kunnon kiiltoa.

Tarvitsin uuden luomivärinpohjustajan ja päädyin ostamaan pitkästä aikaa MAC Paint Potin sävyssä Painterly. Tykkään käyttää tätä tasoittamaan luomen sävyä jonkin vaalean luomivärin kanssa tai kun kaipaan tahmeampaa pohjustusta silmämeikkiin. Kivaa vaihtelua silikonisten pohjustajien jälkeen!

Mistä tuotteista te tykkäätte eniten juuri nyt?

*Tuote saatu blogin kautta.

Alkusyksyn kuulumisia ja pohdintoja

Herään aamulla harsojen keskeltä, aamuyön syöttösessioiden jäljiltä hartiat jumissa ja toinen käsi puutuneena. Toisella puolella nukkuu mies ja toisella puolella tuhisee vauva. Vauva vie suurimman tilan sängystä, vaikka on pienin. Hän tykkää nukkua leveästi. Voisin tuijotella nukkuvaa vauvaamme tuntikausia. Yritän silti nousta sängystä äänettömästi ja hiipiä salakavalasti alakertaan, jos vaikka saisin juotua kahvikupillisen ennen kaksikon heräämistä. Olen parempi vaimo ja äiti, kun olen saanut aamuisen kofeiiniannokseni.

Onnistun  tänä aamuna hyvin yrityksessäni varastaa vartin oma kahvihetki. Keittiössä katseeni osuu läppäriin ja mielessäni vilahtaa nopeasti pari kesken jäänyttä sähköpostia. Niin ja se blogikin.

Vauva nukkuu yllättävän pitkään kahden isänsä kanssa. En kuitenkaan avaa läppäriä, sillä minua ei vain huvita. Kodinhoitohuoneessa odottaa vaatekasa viikkaamista ja astianpesukonekin pitäisi tyhjentää. Tartun mieluummin konkreettisiin asioihin, sillä pää ei tunnu nykyisin toimivan aivan entiseen tapaan. Ehtii niitä sähköposteja ja blogia sitten myöhemminkin.

Olen ollut vauvan kanssa kaksi kuukautta kotona. Kaksi kuukautta, jotka ovat olleet ”entiseen elämääni” verrattuna melko erilaisia, mutta joista olen nauttinut suuresti. Suurin muutos elämässäni vauvasymbioosin lisäksi on tuntunut olevan se, että en käy päivätyössäni, sillä olen tottunut käymään töissä  vähintään osa-aikaisesti 18-vuotiaasta lähtien. Sitä kuuluisaa omaa aikaa on töistä pois jäämisestä huolimatta vähemmän, joskin meidän vauvan kanssa kuitenkin ihan kohtuullisesti. Minulla on ollut aikaa miettiä muunmuassa blogin pitämistä ja sitä mikä minua nykyään oikeasti kiinnostaa. Tällaisia asioita alkaa väkisinkin pohtia, kun vapaa-aikaa on huomattavasti vähemmän kuin ennen ja sen lyhyehkön ajan haluaa käyttää joko oikeasti hyödyllisesti, tai ainakin niin, että tekeminen rentouttaa ja saa hyvälle mielelle.

Olen innostunut vauvan ja uuden elämäntilanteen myötä todella monista uusista asioista. Vietän äitiyslomalla paljon aikaa kotona, joten on aika luontevaa, että olen kiinnostunut kodin laittamisesta, ruoanlaitosta ja leipomisesta. Kaikki eivät viihdy kotona ja äitiyslomalla, mutta minulle tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Toki tutustuminen nykyiseen aviomieheeni, yhdessä viettämämme aika ja reissut ovat olleet omalla tavallaan parasta aikaa, mutta en ole edes silloin ollut näin rentoutunut ja kokenut keskittyväni olennaiseen – voinut henkisesti näin hyvin. Tuntuu, että teen juuri nyt sitä mikä on itselleni tärkeää ilman kiirettä minnekään. Koen jopa jo nyt haikeutta siitä, että joudun palaamaan jonain päivänä oravanpyörään ja siihen entiseen arkeen, jossa elin ennen vauvaa. Onneksi tiedostan myös sen, että ajatus tästä voi vielä muuttua.

Blogini pääasialliset aihepiirit kosmetiikka ja meikit kiinnostavat minua edelleen, eivätkä ne ole jääneet mitenkään pois elämästäni vauvan myötä. Niistä kirjoittaminen on kuitenkin tällä hetkellä ihan toinen juttu, ja siitä päästäänkin ajatuksiini bloggaamisesta juuri nyt. Koen blogini nykyisellään melko turhaksi ja ennen kaikkea lukijan kannalta turhauttavaksi paikaksi. Postaan täysin epäsäännöllisesti, kommentteihin vastaaminen kestää, postausten sisällöt ovat lähes pelkästään loppuneiden tuotteiden esittelyjä ja harvoista muista postauksista saattaa välittyä hieman väkisin vääntämisen maku. En ole blogiini enää tyytyväinen, enkä saa sen pitämisestä läheskään samanlaisa iloa kuin ennen. En ole tehnyt päätöstä lopettamisesta, mutta haluaisin kuitenkin saada päätökseen itseni kanssa käymäni kamppailun blogihiljaisuudesta tai yksipuolisista postauksista seuraavan syyllisyyden suhteen.

Koen, että bloggaaminen muuttui monelle ammattimaisemmaksi vuosina 2014-2015. Vaikka liityin tuolloin itsekin portaaliin, tiesin heti, ettei minulla olisi rahkeita tai kiinnostusta alkaa kehittää itseäni esimerkiksi valokuvaamisessa yhtä intohimoisesti kuin monet muut tekivät. Tuolloin mielessäni alkoi myös itää ajatus, että olenko ylipäätään keskinkertaisuuten pyrkivä ja tyytyvä ihminen, vai onko blogin pitäminen harrastuksena vain mennyttä aikaa omalla kohdallani.

Portaalin lakattua olemasta blogini jäi WordPressiin, mutta en koskaan enää saanut aikaiseksi hioa ulkoasua kuntoon, joten tällaiseksi se jäi. Useimmat seuraamani bloggaajat ovat kehittyneet huikeasti. He ovat tehneet hirveästi töitä bloginsa eteen ja myös satsanneet siihen rahallisesti hankkimalla uusia laitteita ja näkemällä vaivaa vaikkapa kuvausympäristön somistamisen eteen. Minulla ei ole riittävästi motivaatiota tähän, joten väkisinkin mietin onko tällaiselle kotikutoiselle, epäsäännöllisesti päivittyvälle blogille enää tarvetta tai kohderyhmää.

Kaipaan sitä, kun saatoin tulla vain hihkumaan jostakin juuri ostamastani tuotteesta tai keksimästäni uudesta sävy-yhdistelmästä. Tuntuu, että niistä ajoista on ikuisuus niin ajallisesti kuin henkisestikin. Vaikka en lue nykyään kuin muutamaa blogia säännöllisesti ja ehkä pariakymmentä epäsäännöllisesti, olen huomaavinani koko blogiskenessä entistä nopeampaa muutosta. Toiset lopettavat kokonaan, ja toiset panostavat blogiinsa entistä enemmän.

Minulla olisi usein paljonkin jaettavaa, mutta jokin tuntuu estävän minua. Bloggaaminen ei tunnu enää yhtä spontaanilta ja innostavalta kuin ennen, vaan kaiken pitäisi olla suunniteltua ja sopia tarkasti harkittuun linjaan. Kukaanhan ei minua tähän pakota, vaan olen luonut ihan itse itselleni paineet muiden kehittymisen seuraamisen myötä. Asia, jossa koen myös olevani bloggaajana kovin vanhanaikainen, on kaupallisten yhteistöiden vieroksuminen sekä nykyisin myös pr-tuotteiden välttely. Kaupalliset yhteistyöt ja pr-tuotteet saavat minut stressaantumaan. En kestä yhtään sitä, että minulle tulee harrastuksesta pakkopullan tuntua. Toki minulle ei näitä enää usein tarjoudukaan, koska en päivitä blogia aktiivisesti.

Olen edelleen varma siitä, että olen poikkeuksellisen kiinnostunut ja innostunut kosmetiikasta. Siksi haluaisin, että minulla olisi edelleen vähintään paikka, jossa kertoa kokemuksistani liittyen käyttämääni kosmetiikkaan, vaikka minulla ei ehkä olisikaan mitään uutta ja ihmeellistä sanottavaa tai upeita kuvia. Haaveilen siitä, että osaisin tehdä lyhyempiä ja napakampia postauksia, jotka olisivat ehkä nopeampia toteuttaa. Näin pystyisin vauva-arjessakin päivittämään hieman useammin. Blogini olisi syytä joka tapauksessa muuttua, jotta kokisin järkeväksi jatkaa tämän pitämistä.

Aloittaessani tätä postausta noin viikko sitten, minulla oli vahvemmin mielessä mahdollinen blogin lopettaminen. Hassua kyllä, heti kun olin kirjoittanut tämän pohdiskelevamman postauksen, valtasi minut jälleen inspiraatio jatkaa. Näin muistan käyneen joskus aiemminkin. 🙂

Millaisia blogeja te tykkäätte lukea? Jaksatteko seurata harvoin päivittyviä blogeja, vai kaipaatteko tasaista ja säännöllistä postaustahtia? Onko kiinnostuksenne blogeihin pysynyt samana vuosien saatossa?

Ihanaa viikonloppua ja syyskuuta!

Dermosil Nature Deo Roll-On

Lupailin edellisessä postauksessani kertoa teille pitkäaikaisista Dermosil-suosikeistani. Postaus on edelleen kesken, sillä kriiseilen julkaisukelvottomien kuvien kanssa ja ilman kuvia en taas saa aikaan tekstiä. Näpyttelin kuvausinspiraatiota odotellessa teille kuitenkin eräästä toisesta Dermosil-tuotteesta, kuten postauksen otsikkokin kertoo.

Ihastuin aikoinaan Dermosilin Nature-sarjan seerumin makean hattaraiseen tuoksuun, joka muistutti minua kovasti SuperMoodin ihanan Beauty Sleep-seerumin tuoksusta. Tästä heräsi kiinnostukseni koko Nature-sarjaa kohtaan. Sarjassa ei ole loppujen lopuksi montaakaan itselleni tarpeellista tuotetta, mutta luettuani jostakin sarjan deodorantin tuoksuvan samalta kuin seerumi, halusin tilata sen testiin.

Dermosilin Nature-sarja on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikan deodorantit eivät ole koskaan toimineet, eli pitäneet hikoilua kurissa minulla, joten siksi tämänkin yksilön kokeileminen jännitti. Valitsin testipäiväksi kotipäivän, joita elämässäni on nykyään usein. Kotona deodorantin pettäminen kun ei ole yhtä ikävää kuin vaikkapa töissä tai täydessä bussissa.

Alku deodorantin kanssa vaikutti lupaavalta. Tuote tuoksui tosiaan ihanalta hattaralta ja levittyi kainaloihin hyvin. Hämmästelin jopa tuotteen nopeaa kuivumista, sillä se kuivui huomattavasti nopeammin kuin vaikkapa saman merkin E-vitamiini-sarjan deodorantti. En huomannut myöskään tahraamista poikkeuksellisesti valkoisessa paidassani.

Poikkesin päivän aikana vaunulenkille. Päivä olikin yllättävän helteinen ja tulin rehkineeksi vaunujen kanssa hikoiluun asti. Deodorantti petti auttamattomasti jo iltapäivällä ja huomasin haisevani ihan rehellisesti hieltä. Ei jatkoon, ajattelin harmissani, mutta päätin antaa deolle vielä uuden mahdollisuuden.

Seuraavina päivinä en poistunut kotoa ulos helteeseen kuin vain lyhyille kauppareissuille. Deodorantti pelitti jotenkuten, mutta kainalot tuntuivat rauhallisesta ja stressittömästä tahdista huolimatta iltaan mennessä tahmeilta ja tuoksuivat aavistuksen tunkkaisilta. Deodorantti ei siis vakuuttanut minua, mutta eipä minulla ollut sen toimivuuden suhteen juurikaan odotuksiakaan, vaan ostin sen kokeiluun silkasta mielenkiinnosta. Yritän käyttää dödöä jatkossakin kotona ja testailla sitä vielä imetyksen päätyttyä (imetyshormonit hikoiluttavat!), mutta kokemusteni myötä en voi varsinaisesti suositella sitä.

Dödöllä oli hintaa reilu viisi euroa.

Käytättekö te luonnonkosmetiikan deodorantteja? Tiedättekö niiden joukosta jonkun erityisen toimivan yksilön?