Kosmetiikkaherkkujen äärellä Candy Shopin Pop Up Storella

Turkuun avattiin muutaman päivän ajaksi Candy Shopin Pop Up-kioski, josta voi käydä tekemässä herkullisia kosmetiikkalöytöjä. Candy Shopin valikoimiin kuuluu muunmuassa Pai, Burt’s Bees, Mama Mio, Percy & Reed, Butter London ja Jemma Kidd Make Up School.


Sain käydä tutustumassa Candy Shopin konseptiin ja tuotteisiin paikan päällä torstaina, jolloin bloggaajille oli järjestetty tervetulotilaisuus avajaisten merkeissä.



Suosittelen lämpimästi käymistä paikan päällä niille laadukasta kosmetiikkaa arvostaville ihmisille, jotka tahtovat päästä käsiksi tuotemerkkeihin, joita on muuten heikosti saatavilla Turusta. Toki tuotteita voi ostaa myös verkosta, mutta tuotteiden hipelöinti, testailu ja tuoksuttelu on luonnollisesti aivan oma elämyksensä.


Oma suosikkisarjani ja oikeastaan ainoa, johon olen aiemmin tutustunut tarkemmin, on Burt’s Bees. Muutama tuote jäi vaivaamaan mieltä, mutta podin taannoisen holtittoman meikkien ostelun jälkeistä shoppailukrapulaa, joten kotiutin avajaisista vain yhden tuotteen Pailta.
Rahuakin jäi mieleen kiinnostavana sarjana. Voiko olla ylellisempiä pakkauksia?
Lähes kaikkien tuotesarjojen pakkaukset miellyttivät kovasti silmääni.
Jemma Kidd Make Up School ja Butter London olivat ennestään hyvinkin tuttuja nimiä, mutta en ole koskaan testannut sarjojen tuotteita.
Olen hieman myöhässä postaukseni kanssa, mutta Turun karkkikioski on auki vielä huomenna klo 12-18 välisenä aikana! Putiikki sijaitsee Forum-ostoskeskuksessa. Tuotteista on paikalla kertomassa ennen Cosmopolitanin kauneustoimittajana toiminut Heidi Valtonen. Candyshopin sivuilta, joista siis voi tilata tuotteita, löytyy lisää mielenkiintoista tietoa rohkean ja positiivista energiaa huokuvan Heidin matkasta itsenäiseksi yrittäjäksi.

Palaan ehkä huomenna töiden jälkeen huokailemaan muutaman herkun äärelle. Ostamani Pain seerumi vakuutti minut ehkä vähän liiankin hyvin jo muutaman käyttökokemuksen perusteella…

Iso kiitos Heidille ja muille mukavan tapahtuman järjestäjille! 🙂
Mainokset

Materiaalista onnea

Joskus käy niin, että kaikki epäonni tai onni kerääntyy yhdelle päivälle, ja eilen oli minun vuoroni saada hyviä asioita ja paras mahdollinen päivä. Jaan teille nyt hauskuudestani sen materialistisen, sekä kosmetiikkaan liittyvän, että liittymättömän puolen.

Tämä on ensimmäinen uudella MacBook Airilla kirjoitettu postaus. Minun on ollut jo pidempään tarkoitus ostaa uusi läppäri, sillä entinen koneeni kuumeni ja surisi, jumittui ja oli kaikin puolin rasittava. Vanhalle tietokoneelleni oli uusi koti valittuna jo vuosi sitten, koska koneessani oli sen tulevalle uudelle omistajalle eräs välttämätön ohjelma. Nyt uusi omistaja tarvitsikin koneen heti. Sain siis vihdoin hyvän syyn raahautua tietokonekaupoille ja kiikuttaa kotiin uusi masiina. Minulle vanhan koneen tehot eivät enää riittäneet, mutta uusi omistaja oli tyytyväinen, joten kumpikin osapuoli voitti tässä tapauksessa. Tämä oli se kosmetiikkaan liittymätön hankinta.

Myös posti toi minulle ihania juttuja. Sain ensinnäkin BeautyBayn tilaukseni, josta saatte nähdä sneak peek-kuvat. Näistä tuotteista on varmasti tulossa juttua myöhemmin, aika piankin luultavasti.

Urban Decaylta Vice 2-paletti, Black Market 24/7 Glide-On Eye Pencil Set ja All Nighter Makeup Setting Spray.

Pakko kehua tässä välissä Beauty Bayta. Sain pakettini kahdeksassa vuorokaudessa, mukaanlukien viikonlopun. Kaikki hoitui yksinkertaisesti ja varmasti. Sain tiedon tilauksen vastaanottamisesta ja paketin lähettämisestä matkaan. Kaikki oli pakattu hyvin ja tuli ehjänä perille. Asioin ehdottomasti jatkossakin tuolla!

Kävin myös kampaajalla, joten hiusten väri ja malli muuttui taas vaaleasta tummempaan ja lyhempään. Väri on tummanruskea kastanjan sävyisillä raidoilla. Malli ei tunnu vielä kotoisalta, mutta kyllä siihen varmasti pian tottuu.

Viimeinen ilahduttava asia päivän päätteeksi oli vielä yksi paketti. En ole tainnut aiemmin mainitakaan, että voitin Eyeshadow And Flame-blogin Ilonan arvonnassa upean luomiväripaletin. Paletti on Too Facedin joulukokoelman LE-tuote Joy To The Girls. Kuullessani voitosta noin kolme viikkoa sitten, olin revetä riemusta. Riemuitsin siitä, että paletti on minusta syötävän suloinen ja kaunis ja siinä on monta erilaiseen käyttötarkoitukseen soveltuvaa sävyä, mutta en silti olisi luultavasti itse tullut kiinnittäneeksi siihen huomiota nettikaupoissa, eli se olisi mennyt minulta aivan ohi. Rakastan suuria meikkipaletteja, koska sisäinen keräilijäni hihkuu niiden yleensä kauniista ja viimeiseen asti hiotuista yksityiskohdista. Tämän paletin matka luokseni ei tosin ollut kovinkaan nopea tai yksinkertainen. 

Paletin hidas saapuminen ei liittynyt mitenkään Ilonaan, vaan hän oli toiminut kaikin puolin asianmukaisesti ja minun ilokseni hyvin ripeästi. Posti sen sijaan mokasi. Käytyään rimpauttelemassa ovikelloani ja todettuaan, etten ole kotona, olisi postisedän/tädin tullut jättää viesti postista haettavissa olevasta paketista. Hän sen sijaan vei paketin lähipostiini ilman minkäänlaista viestiä. Odottelin palettia pari viikkoa sormet syyhyten ennen kuin kehtasin laittaa Ilonalle viestiä. Hänen selviteltyään asiaa kaikki selvisi, mutta pienen postitädin kanssa vääntämisen jälkeen. Surkuhupaisaa varmasti monen mielestä moinen vouhkaaminen yhden paketin perään, mutta olen niin kärsimätön mitä tulee tällaisiin asioihin. Varmasti joku muukin silti tunnustaa tällaisen kitisevän sisäisen lapsen itsessään, mitä tulee pakettien odottelemiseen? 

Paletti on aivan kertakaikkisen ihana. KIITOS Ilona! ❤

Uusien meikkituotteiden kohdalla on nyt sen verran runsaudenpulaa, etten tiedä mistä aloittaisin kokeilemisen. Tämä määräytynee lopulta sen mukaan, miten hyvin pääsen kuvailemaan aarteitani. Tänään näyttäisi olevan taas pilvinen päivä, mutta yritän…

Toivottavasti postaus ei aiheuttanut ihkutuksessaan ällötysreaktioita. Satuin olemaan tätä kirjoittaessa hieman ylitsepursuavan innoissani. 

Toivottavasti puhkun innosta vielä ensi kesään asti, kunnes ole maksanut viimeisenkin erän materiaalisen onneni MacBookin hinnasta.

Nolo unohdus

Käykö teille koskaan niin, että unohdatte ostaneenne jonkin tuotteen ja löydätte sen täysin käyttämättömänä pitkän ajan jälkeen? Minulle kävi näin hiljattain erään tuotteen kanssa. Harvoin unohdan jonkin tuotteen olemassaolon ennen kuin olen edes kerran kokeillut sitä, mutta näin pääsi tällä kertaa käymään.

Siivosin perusteellisesti meikkivarastojani pitkien vapaapäivieni aikana. Löysin monia paletteja, joiden olemassaolon olin unohtanut täysin. Eräs näistä oli viime kesän alennusmyynneistä ostettu Clarinsin kevään 2013 kokoelman Palette Eclat Poudre Teint & Blush, jota en ollut koskaan edes swatchannut. Ajattelin ensimmäisenä paletin lähtevän suoraan eteenpäin vaikkapa kauneuskirppikselle, mutta päätin kuitenkin kokeilla sitä ensin. Clarins tuo tällaisia kasvopalettejaan kokoelmien mukana markkinoille, joten jos tämä paletti sytyttää, voi vastaavan tuotteen varmasti pyydystää käsiinsä, vaikka juuri tätä nimenomaista yksilöä ei enää mistään löytäisikään.

Miellän paletin monikäyttöiseksi kasvopaletiksi, jota voi käyttää poskipunana, varjostustuotteena ja aurinkopuuterina. Olen heikkona kauniisiin pakkauksiin, ja tämä vastaa kaikessa koruttomuudessaan hyvin käsitystäni sellaisesta. 

En varsinaisesti ollut uuden kasvopaletin tarpeessa, mutta keksin tämän olevan kätevä esimerkiksi reissussa. Epäilin kuitenkin aluksi paletin käytettävyyttä, sillä varjostusväriksi tuote näytti liian lämpimältä ja poskipunaosuus taas niin pieneltä, ettei sitä saisi otettua siveltimeen ilman rusehtavaa sävyä.

Palettia saa kuitenkin käytettyä mukavasti sekä poskipunana, että yleisenä lämmön ja varjojen tuojana kasvoille.  Poskipunasävyt ovat yksittäin käytettynä hento persikka ja lämmin pinkki.

Pinnan kohokuviointi on pysynyt yllättävän hyvänä siveltimellä suihkimisesta huolimatta, sillä tuotteen koostumus on melko kuiva. Kuivuudesta huolimatta se on hienojakoista sekä helposti levittyvää ja häivyttyvää. Paletin normaalihinta on reilu 40 euroa, mutta itse taisin maksaa tästä parikymppiä.

Kuvassa minulla on vaalein meikkivoiteeni MACin Studio Fix Fluid NC15 ilman tummempaa sekoitesävyä, jota yleensä käytän aina, joten iho näyttää Palette Eclatin kanssa hieman likaiselta. Kaikenkaikkiaan paletti on aika turha, mutta minulle kävi näköjään samoin kuin Eikolle aikoinaan, että kasvopaletti-innostuksissani tykästyin käyttämään tätäkin tuotetta. Tämänhetkinen kiinnostukseni kohdistuukin meikeissä eniten kasvotuotteisiin sekä luomiväreihin.

Bloggaustahtini on hiljentynyt syystä, joka on useimmille bloggaajille tuttu: vähäinen valo tappaa ilon meikkikuvien räpsimisestä (kuten ylläolevasta kuvasta näkyy). Luvassa on kuitenkin paljon juttua luomiväreistä, erityisesti luomiväripaleteista, kunhan postiluukusta kolahtaa muutama asia…

Rentouttavaa viikonloppua!

MAC Volcanic Ash Exfoliator

Pääsin vihdoin kokeilemaan MACin Volcanic Ash Exfoliator-kasvokuorintaa, kun vanha kuorintavoiteeni loppui. Olen alkanut kuoria ihoani ahkerasti huomattuani miten paljon se todella vaikuttaa positiivisesti ihooni. Kuolleet ihosolut on hyvä saada pois pyörimästä ihon pinnalta tasaisin väliajoin. Iho näyttää näin kirkkaammalta ja on myös vastaanottavampi hoitotuotteille, kuten voiteille ja seerumeille.


Pelästyin vähän kuorinnan 33 euron hintaa, mutta käytettyäni Stockmannin -20% alesetelin, oli hinta hieman edullisempi. Tässä kohtaa voi taas huomata outo logiikkani – meikeistä voin maksaa paljon, mutta ihonhoidossa pihtaan. Kuorintaa ehdotetaan käytettäväksi myös vartalolla, mutta tähän hintaan ei tulisi mieleenkään.

MAC kuvailee tuotetta sivuillaan (tönkösti englannista suomeksi käännettynä) sekä vaahtoavaksi putsariksi, että kuorinnaksi, joka sisältää tuhkaa ja sokerikristalleja. Kuolleen ihosolukon poistamisen lisäksi tuotteen luvataan kosteuttavan ihoa.

Kuorinta on koostumukseltaan melko karkeaa. Kuorivat rakeet ovat suuria, mutta ne sulavat ihoon nopeasti tuotetta kosteutetetulle iholle hieroessa. Iholle jää lopulta lähes huomaamaton, pehmeä vaahto. Käytettyäni ennen rouhearakeista Soap & Gloryn kuorintaa, jossa rakeet säilyivät kiinteinä koko kuorimishetken ajan, tuntui MACin kuorinta hieman turhan hellävaraiselta. MACin kuorinnassa rakeet siis ovat huomattavan suuria, mutta ne liukenevat makuuni ehkä turhankin nopeasti, ja monessa kohtaa päädyn hieromaan pelkkää vaahtoa ihoon, ellen ole supernopea. Lopputuloksena on kuitenkin pehmeä ja kirkas iho, joten kuorinta hoitaa kaiken kaikkiaan hommansa hyvin.

Kuorinta-aine on mustaa, mikä on hieman hurjan tuntuista aluksi. Pois pestäessä myös vesi on mustaa, ja sillä saa sotkettua kylpyhuoneen valkoiset kaakelit tehokkaasti. Siksi teen kuorinnan mieluiten suihkussa käydessä. 

Tuotteen tuoksu on erikoinen, sanoisin jopa hieman salmiakkinen, mutta ei tosiaan MACin meikeille ominainen vanilja. Sääli, sillä rakastan sitä vaniljaista tuoksua. Paras tuoksu, johon olen koskaan törmännyt kosmetiikassa, on MACin puhdistusliinoissa. Tiedättekö onko joissain MACin ihonhoitotuotteissa samaa tuoksua kuin niissä? Voisin pelkän sen tuoksun takia ostaa melkeinpä mitä vain.


Pidän tästä kuorinnasta, mutta uskon yhtä hyviä tuotteita löytyvän edullisemmallakin hinnalla, MACista kun saa usein maksaa vähän ekstraa. Toisaalta muistan ainakin yhden bloggaajan pitävän tätä holy grail-tuotteenaan.

Oletteko te testanneet MACin ihonhoitotuotteita?

Artdeco Candlelight Powder

Tänään katsellaan tarkemmin Kauneuslinnasta saamaani vapaavalinnaista tuotetta. Valitsin pitkän pohdinnan jälkeen Artdecon kevyesti hohtavan puuterin, jonka moni muukin kauneusbloggaaja näytti valinneen. Tuote on kaikinpuolin upea, mutta epäilin aluksi vahvasti sen soveltuvuutta rasvoittuvalle iholleni. Lyhyen käyttökokemuksen jälkeen voin todeta, että olen enemmän kuin tyytyväinen valintaani!

Dita Von Teese-kokoelmassa julkaistu Candlelight Powder on valoa heijastavia pigmenttejä sisältävä puuteri, joka on pakattu kertakaikkisen upeaan pakkaukseen. Tuote on kaikin puolin ylellisen tuntuinen ja näköinen. Ihastuin tuotteessa sen pehmeään levittyvyyteen ja kuulaaseen lopputulokseen. Tässä kohtaa ajaudun hieman sivuraiteelle, mutta haluan jakaa meikkipohjaan liittyviä mietteitä teidänkin kanssanne.


Olen pohtinut pääni puhki mitä teen meikkipohjan kanssa väärin, kun en vain saa meikkivoidetta ja peiteaineita pysymään paikallaan tehokkaiden primereiden käytöstä huolimatta. Meikkipohjani on usein sulaneen ja tunkkaisen näköinen. Minulla pitäisi olla kaikki teoriatieto hallussa meikkipohjan tekemiseen liittyen, mutta eräs kauneussyntihän tässä on taustalla. Kerrostan meikkipohjaa liikaa ja käytän yksinkertaisesti liikaa tuotteita. Paksua peittoa ja mattaa sen olla pitää, olen ajatellut. Rohkaisin itseäni kokeilemaan kevyempää meikkipohjaa ja sivelin Candlelightia päälle. Kyllä, minä käytin hohtavaa puuteria. Ja voi, miten kauniilta se näytti tyypilliseen överimattaisuuteen verrattuna.


”Beauty is Art.” Viimeistään nähtyäni yksityiskohdan peilissä, olin myyty.

Auringonlaskussa otetussa kuvassa näkyy melko realistisesti puuterin hohtavuus. Se on tosiaan maltillista. En suosittele käyttämään Candlelightia aivan tavallisen puuterin tapaan kiinnittämään meikkiä, mutta kehoitan ihon rasvaisuuteenkin taipuvaisia antamaan tälle mahdollisuuden. En muista milloin ihoni olisi viimeksi näyttänyt näin kauniin kuulaalta. Kuvaa ei valitettavasti ole, sillä luonnonvalossa kuvaaminen ei ole onnistunut niinä kertoina, jolloin olen tätä käyttänyt.

Käytin toki Candlelightia tavanomaisen mattaisen primerin ja meikkivoiteen päällä, sillä eihän siitä tosiasiasta päästä, että ihoni on rasvoittuva. CL kuitenkin antoi kuitenkin sen kauniin loppusilauksen, jota kaipaan mattaisten puuterikerrosteni sijaan. Candlelightia voi toki käyttää myös korostustuotteena, jos pienikin hohtavuus kasvoilla kauttaaltaan kauhistuttaa.
Bongasin myös esimerkiksi Too Faced-merkiltä vastaavanlaisen tuotteen, mutta se näytti huomattavasti hohtavammalta kuin Artdecon versio. Sitä tuskin voisin käyttää.

Tämä postaus kuulosti ehkä mainokselta, mutta sen ei ole tarkoitus olla sellainen. Olen vilpittömän innoissani tästä tuotteesta! Olen innoissani myös siitä oivalluksesta, että minäkin voin käyttää tämänlaisia tuotteita, eikä minun ole pakko tukkia kasvoja elottoman näköisiksi mattaisilla tuotteilla, kuten usein teen. On ihmeellisen hankalaa joskus huomata korjattavaa omissa tottumuksissa ja luuloissa. Oletteko te tehneet viime aikoina oivalluksia meikkiruniineihinne liittyen?

Tuote on saatu blogin kautta.

Kauneuslinnassa 8.11.2013

Reilun viikon myöhässä kerkeän minäkin raportoida Kauniaisissa Aila Airon Kauneuslinnassa järjestetyistä bloggajien pikkujouluista. Stressasin ja jännitin pippaloihin lähtemistä melkein viikon etukäteen, sillä minulla oli melkoinen työputki sekä edessä, että takana. Unenpuutteen ohella olematon suuntavaistoni lisäsi reissuun oman jännitysmomenttinsa. Ilman Gently Out Of Time-blogin Tiahaaria olisin ollut taatusti vielä seuraavana päivänä hortoilemassa ympäri Kauniaisten huiman kokoista keskustaa. 😉


Aila Airo Kauneuspalvelut Ky on perheyritys, joka on perustettu vuonna 1946. Airo järjesti kosmetologiksi valmistuttuaan alunperin kotinsa yhteyteen pienen vastaanoton, josta käsin hän jakoi neuvoja kauneudenhoitoon liittyen. Hän alkoi ensimmäisenä Suomessa pitää kuluttajille meikki- ja ihonhoitokursseja. 1960-luvulla hän laajensi yritystoimintaansa ammattikosmetiikan maahantuontiin. Aira Airon kauneuspalvelut tuo edelleen maahan saksalaisia, laadukkaita meikki- ja ihonhoitosarjoja, joista minulle aiemmin tuttu on ollut vain Artdeco. Aila Airon yritystä jatkaa tällä hetkellä jo kolmas sukupolvi.


Kauneusillassa saimme kuulla monista Aila Airon maahantuomista ihonhoitosarjoista, mutta valitettavasti en kerinnyt perehtyä niihin tarkemmin. Olen ylipäätään kiinnostuneempi meikeistä kuin ihonhoidosta, joten suuntasin lähes samantien tutkimaan Artdecon houkuttelevia ständejä.

Talven ajankohtainen meikkikokoelma oli aivan minun näköiseni. En kuitenkaan ostanut mitään siitä, vaikka swatchailinkin lähes koko kokoelman läpi.

Tarjolla oli myös laaja kokoelma siveltimiä.

Luomivärejä Artdecolla on melkoinen arsenaali monikäyttöisistä neutraaleista mattasävyistä kirkkaisiin ja murrettuihin hohtaviin sävyihin. Nämä tuntuivat aiheuttavan riemua monessa bloggaajassa. Muutama neutraali vaalea jäi kaihertamaan minunkin mieltäni.

Saimme kokeilla meikkejä ja loihtia niillä haluamamme lookin. Oma aamulla kotona tekemäni meikki oli ollut kasvoilla tässä vaiheessa jo yli 13 tuntia, mutta en jaksanut aloittaa kaikkea alusta, vaan peitin vain helottavimmat näppylät ja tein uuden silmämeikin.

Dermaviduals on sarja, johon haluan tutustua tulevaisuudessa tarkemmin. Tästä sarjasta lupailtiin löytyvän jonkinnäköisiä ihmeitä tekevä voide, joka toimii monella ihon normaalin tasapainon järkkymisestä (kuten akne) kärsivillä ”viimeisenä oljenkortena”. Kuulostaa hyvältä.

Tällaisten tuotteiden kanssa lähdin kotimatkalle Kauneuslinnasta. Saimme goodiebagin, jonka yllätystuotteena sain Artdecon huulimeikinpohjustajan. Sitä en ole vielä kerinnyt kokeilemaan. Sain myös Dr. Ecksteinin Azulen Milcheweiss-kasvovoiteen, jonka luvataan toimivan erityisen hyvin ärtyneellä iholla. Taidan ottaa tämän käyttöön jo nyt, vaikka vanhojakin purkkeja on vielä jonossa.

Huulipuna-avaimenperä on todella suloinen, ja se pääsi heti koristamaan avainnippuani.

Artdecon silmänrajauskynä on itse ostamani. Olen ollut tähän todella tyytyväinen ja käyttänytkin sitä joka ikinen päivä ostohetkestä lähtien.

Pohdin todella pitkään minkä valinnaisen tuotteen ottaisin, sillä en varsinaisesti tarvinnut mitään. Toiset bloggaajat kohisivat erään tietyn tuotteen ympärillä, ja pian minäkin kollektiivisen ihastuksen keskellä kiinnostuin siitä. Tuote on Artdecon Dita Von Teese-kokoelman Candlelight-puuteri. Kevyttä peittoa ja hohtoa antava tuote upeassa pakkauksessa. Tästä teen oman postauksensa, joten ei siitä tällä kertaa enempää.

Suuri kiitos tapahtuman järjestäjille! Oli mahtavaa olla vieraana Kauneuslinnassa. Kotimatkalla oli todella hyvä mieli. Oli myös hienoa tavata toisia bloggaajia ja nähdä uusiakin kasvoja. Totesin taas, miten hauskaa joidenkin bloggajien kohdalla on, kun tuntuu että olisi tavannut heidät kasvokkain useammankin kerran. Näin varsinkin heidän kohdallaan, joiden teksteistä tulee hyvin esille kirjoittajan persoona. Huippua, tällaisia tapahtumia lisää! Seuraavaksi tosin järjestän itselleni vapaapäivän töistä, jotta voin lähteä hieman virkeämpänä matkaan. Muistinko jo kiittää ja sanoa, että oli mahtavaa?

MAC Dainty

Hyvät lukijat. Minulla on tunnustettavaa. Olen rikkonut ostolakkoa lokakuun ensimmäisen kolmanneksen jälkeen neljästi, eli lakko on virallisesti ohi. En tykkää siitä, että olen mukamas ostolakossa, jos kuitenkin annan itseni retkahdella ja kerron sitten joka toisessa postauksessa miten vahingossa hairahdin. Mustavalkoista sen olla pitää, vai kuinka?

No ei nyt sentään. Yritän pitää tolkkua tottumuksissani, mutta joulunaika tuo mukanaan niin paljon kivoja juttuja, että en jaksa niuhottaa. Tunnustan siis ostaneeni poskipunan. Taas. MACilta.


MACin poskipunieni perhe tosiaan kasvoi jälleen yhdellä kaunokaisella. 


Mineralize-laatuinen Dainty on ainakin yhden bloggaajan turvaposkipuna. Tuomitsin sen alunperin itselleni aivan liian lämpimän sävyiseksi, mutta talven kynnyksellä alkanut hempeily jatkui ja sai minut ihastumaan tähän hennon pinkkiin punaan. Dramaattiset violetit ja viinit innostavat varmasti taas kohta, mutta hempeillään nyt vielä hetki.


Puntaroin hetken Daintyn ja viileämmän sävyisen Gentlen välillä, mutta totesin omistavani kylmänsävyisiä poskipunia jo tarpeeksi.


MACin sivuilla sanotaan Daintysta, että se on sävyltään light yellow pink with gold pearl.


Mineralize-poskipunien koostumus on vaihtelevaa varsinkin kokoelmasävyissä, ja ne ovatkin välillä oikeita glitterpommeja. Dainty on kuitenkin hillityn hohtava. Selkeästi siis shimmerinen, mutta kuitenkin hyvin arkeen sopiva. Puna levittyy ja häivyttyy vaivattomasti. Puna maksoi muistaakseni euron enemmän kuin muut MACin poskipunalaadut, eli 24,5 euroa. MACia myydään Turun ja Helsingin Stockmannien MAC-pisteillä.

Kaikki poskipunat tuntuvat muuttuvan ihollani lämmön ja rasvoittumisen myötä samansävyisiksi, ja niin kävi tämänkin kanssa. Illalla kotona peilistä katsoessa en olisi voinut sanoa mitä tuotetta olen aamulla kasvoilleni sutinut, ellen olisi muistanut käyttäneeni nimenomaan Daintya. Onko jollain muulla sama ongelma? Kiinnostuin aiheesta siinä määrin, että alan seuraavaksi tutkia asiaa tarkemmin.
Tykkäsin paljon tämän päivän silmämeikistä, joten saatte nähdä senkin tarkemmin. Sama, hempeä linja jatkuu. Luomilla on pohjustuksena MAC Painterly Paint Pot, jonka päällä Maybellinen Color Tattoo sävyssä Pink Gold. Välissä kevyt puuterointi ja varjostus Grimasin upealla harmaalla (883). Rajaus on kauneusbloggaajien pikkujouluista Kauneuslinnasta ostettu Artdecon Magic Eye Liner luullakseni sävyssä 1150.

Tuoksua yksiön täydeltä

Hei! Muistutan pikaisesti olemassaolostani, vaikka aikataulu ja voimavarat eivät annakaan periksi syvällisen, analyyttisen postauksen kirjoittamiseen 😉

Ollessani kosmetiikkaan liittyvässä ostolakossa, hurahdin aivan totaalisesti hyväntuoksuisiin, pakollisen estetiikka-annoksen elämääni tuoviin materiaalisiin korvikkeisiin, nimittäin tuoksukynttilöihin. Olen aina rakastanut niitä, mutta nyt osoitin niille rakkauttani ehkä jo hieman yliampuvasti.

Lähdin Ikeaan aivan tarkoituksellisesti ostamaan kynttilöitä, sillä kynttilävarastoni olivat huvenneet poltettuani niitä joka päivä alkusyksystä asti. Kuvissa näkyy noin kolmasosa ostamistani kynttilöistä. Loput odottelevat kaapissa käyttöönottoa. Siivouskomeroni muuten tuoksuu hyvältä! 

Ylemmässä kuvassa näkyvästä suuresta, kellertävänvihreästä kynttilästä on sanottava erityismaininta: se on yksi parhaantuoksuisista kynttilöistä, joihin olen koskaan törmännyt. Kuuden euron hintainen jättiläinen tuoksuu todella vahvasti pehmeän hunajaiselta. Jos et pidä vahvoista tuoksuista huoneessa, unohda, muuten suosittelen kokeilemaan!

Yankee Candle (alla) on vanhempi hankinta, ja yritänkin nyt hillitä itseäni tarttumasta ota 3, maksa 2-tarjoukseen…

Ostolakko on hieman repeillyt kosmetiikkaankin liittyvistä hankinnoista. Viime kuukausi meni alkua lukuunottamatta lähes täydellisesti, mutta tässä kuussa olen ostanut kaksi turhaa tuotetta: Artdecon rajauskynän (mutta kun se oli niin ihana!) ja MACin poskipunan (suurin paheeni). Kaksi tarpeellistakin hankintaa olen tehnyt, mutta niitä ei lasketa ostolakon rikkomiseksi.

Syksy on ainoa vuodenaika, jolloin innostun hetkellisesti sisustamisesta. Kynttilähankintoja lukuunottamatta olen pysytellyt vanhojen esineiden uudelleen hyödyntämisessä, ja samaan pitäisi taas pyrkiä kosmetiikan kanssa. Tosin tiistaina menen miniristeilylle… Auts, sanon minä jo valmiiksi.

Löytyykö muita intohimoisia kynttilä-ihmisiä?

Turvallisen arkista

Olen viimeisen viikon suosinut meikissä vaaleita ja tyttömäisiä sävyjä. Minulle on muodostunut ns. turvameikki, jota olen poikkeuksellisesti käyttänyt lähes joka päivä vain huulipunan sävyä vaihdellen.

Turvameikkiini on kuulunut mineraalimeikkipohja bareMineralsin tuotteilla. Innostuin bareMineralsista uudelleen voitettuani riemukseni Miss Aria-blogin Tarun arvonnassa (kiitos vielä Taru!) muiden tuotteiden ohella sarjan meikkipohjan. Olen käyttänyt ennenkin bM:n tuotteita, mutta arvontavoitto  innosti minua antamaan mineraalipohjalle uuden mahdollisuuden. Omistin jo ennestään bareMinerals Starter Kitin, josta olen kirjoittanut täällä. Postaus on jostain syystä koko blogihistoriani suosituin postaus, vaikka se on kirjoitettu hyvinkin kieli poskella ja alunperin aivan väärääkin tietoa antaen. Luultavasti katsojat ovat amerikkalaisia, jotka tekstistä sanaakaan ymmärtämättä katsovat pää kenossa meikitöntä naamaani ja jatkavat seuraavaan tiedonlähteeseen…

Aiempi bareMinarals-postaukseni kirvoitti kommentti-osiossa keskustelua siitä, ovatko bareMineralsin meikkipohjat tosiaan parempia kuin nestemäiset meikkivoiteet, kun puhutaan epäpuhtaasta ja akneen taipuvasta ihosta, vai tukkivatko ne entisestään ihoa. Olin pettynyt monen kertoessa kommenttiboksissa tai muussa asiayhteydessä, että bM:n mineraalipohja on tukkinut heidän ihoaan, minulla kun oli suuret odotukset sen suhteen. Ensimmäisellä mineraalipohjakokeilukerralla en osannut sanoa asiaan mitään, mutta nyt viikon jälkeen toisella kokeilukerralla voin todeta, ettei tämä ainakaan tämän lyhyen ajan sisällä ole pahentanut ihoni kuntoa. Olen myös ihastunut tämän jättämään kuulaaseen jälkeen. BareMineralsin tuotteilla tehty meikkipohja on osoittautunut myös kestävimmäksi vaihtoehdoksi viime aikoina käyttämistäni pohjista. Se on siis ollut tärkeä lähtökohta turvameikissäni.

Turvameikkini näyttää äkkiseltään hyvin tylsältä verrattuna smokey eye-kauteni tuotoksiin, mutta minä löydän uutuudenviehätystä tällaisesta vähemmän meikatun näköisestä lookista. Jonkinlaisesta meikkausapatiastahan tämä taas kertoo, mutta ei aina tarvitse olla niin viimeisen päälle tällätty, eihän? Dramatiikan sijaan silmääni hivelee nyt neutraalein sävyin tehty kevyt silmämeikki, hillitysti sivellyt varjostukset ja poskipuna, sekä tyttömäisen hempeä huulimeikki.


Karu ja pölyinen totuus meikkipussistani, jota en yleensä edes käytä. Tämänhetkinen avainsana onkin helppous. Juu tiedän, kabuki ei näytä hygieeniseltä, eikä olekaan. Nakkaan sen seuraavaksi pesuun.

Nyxin vanha luomiväripaletti on jo melko loppusuoralla, mistä kenties saan lisäpotkua sen päivittäiseen käyttämiseen…

Alla olevassa kuvassa on sama meikki kuin ylempänä, mutta noin yhdeksän tunnin päästä meikkaamisesta keinovalossa kuvattuna. Meikkipohjan pysyvyys on hämmentävän hyvä, vaikka toki keinovalo on tällä kertaa armollisempi ihon virheille kuin aamuinen luonnonvalo. Huulilla on, tai paremminkin oli, Lumenen Wild Rose Natural Lipstick Lilac Nude.

EDIT. Mineraalipohja on levitetty bareMineralsin primerin päälle, ja kasvot on t-alueelta puuteroitu pari kertaa päivän aikana. Mutta näpyt eivät helota punaisina, kuten minulla yleensä, ja pohjan pysyvyys on muutenkin hyvä!

Millaisessa meikissä te tunnette olonne kotoisimmaksi juuri nyt?

IsaDora Ocean Crush

Löysin monissa blogeissa ihastellut tekstuurilakat melko myöhään, mutta havahduttuani niihin ihastuin ikihyväksi rosoisen pinnan kynnelle jättäviin ”hiekkalakkoihin”. En omista niitä kuin kaksi, mutta haaveissa olisi päästä kokeilemaan ostolakon päätyttyä IsaDoran hiekkalakkojen syyssävyjä.
Toinen omistamani hiekkalakka on kesällä ilmestynyt IsaDoran Sugar Crush-lakka sävyssä Ocean Crush.


Sävy on upea turkoosi, jossa on runsaasti kultaista shimmeriä. Pohdin pitkään kokoelman eri sävyjen välillä, mutta tämä miellytti silmää eniten. Olen käyttänyt lakkaa jo aivan hämmentävän paljon, vaikka se ei olekaan sävyltään ollenkaan syksyinen. 

Jo yksi kerros lakkaa takaa hyvän peittävyyden, mutta käytän huvikseni kahta kerrosta. Se, mistä pidän lakassa aivan erityisesti, on sen mainio pysyvyys. Lakka kestää liuskoittuvilla ja haurailla kynsilläni hyvänä pari-kolme päivää, ja sen jälkeen päivittäisen pienen kärkien korjailun jälkeen vielä viitisen päivää, ennen kuin lakkaus kannattaa vaihtaa. Käytännössä tiedän lakkauksen olevan entinen siinä vaiheessa, kun korjailluissa kohdissa on lakkaa niin paksu kerros, että se lähtee irtoamaan itsestään. Kuvissa lakka on ollut kynsillä pari päivää.

On todellakin mukavaa, että lakka pysyy hyvin, koska sen poistaminen on kamalaa. Käytän tämän kanssa Maybellinen kynsilakanpoistoainepurkkia, johon voi dipata kynnet kokonaan. 
Keksin myös mainion tavan hyödyntää paksuksi menneet pikakuivattajat, joita minulta valitettavasti löytyy parhaillaan kaksi kappaletta. Niitä voi käyttää hiekkalakkojen kanssa ilman, että ne ruttaavat lakkausta.

Lakka maksaa n. 8e.

Seuraava lakkatarina kumpuaakin taas Petralta saamastani lakkanyssäkästä.

Vieläkö hiekkalakat jaksavat ihastuttaa, vai ovatko ne kiinnostaneet missään vaiheessa?