Marraskuun 2019 loppuneet

Marraskuun 2019 loppuneet

*Postaus sisältää pr-näytteenä saatuja tuotteita.

Hyvää uutta vuotta 2020!

Loppuvuosi 2019 pääsi taas lipsumaan blogihiljaisuuden puolelle, kuten minulla käy nykyään pikkulapsiarjen ja keikkatöiden keskellä melko helposti. Se on itselleni ihan ok, koska blogi ei edelleenkään ole työni. Tajusin kuitenkin tätä tuttua ja turvallista loppuneet-postausta aloittaessani, että en ole muistaakseni jättänyt yhtään loppuneiden tuotteiden kuukausikoostetta postaamatta niiden yli seitsemän vuoden aikana, kun olen pitänyt tätä blogia. Jokin asia sentään pysyy täällä muuttumattomana vuodesta toiseen.

Elämäni oli niin hektistä viime vuoden loppupuolella, että ihmettelen syvästi tätä marraskuun loppuneiden määrää. Toisaalta kuvasin juuri joulukuun loppuneet ja niitä ei tällä kertaa ollutkaan kuin muutama hassu tyhjä.

Anumati Naturals Antioxidant Eye & Lip Serum oli aivan ihana silmänympärysseerumi, joka kosteutti ja suojasi ihoa kiitettävästi. Tämä oli jo toinen käyttämäni pullo ja voisin hyvin käyttää tätä lisääkin.

COSRX Ultimate Moisturizing Honey Overnight Mask oli kevyen geelimäinen, mutta silti hyvin kosteuttava yönaamio. Tämä ei jättänyt ihoa yhtään klähmäiseksi, mistä annan paljon kiitosta.

Ole Henriksen Truth Serum oli yksi parhaita koskaan käyttämiäni seerumeja. Olen huomannut C-vitamiinin sopivan iholleni aivan erityisen hyvin ja tässä seerumissa se yhdistyi kollageeniin ja täydellisen kevyeeseen ja hyvin imeytyvään, raikkaaseen koostumukseen. Tuoksu oli appelsiininen ja ihana. Ole Henriksen tuntuu brändinä olevan nyt vähän kaikkien huulilla, mutta en kyllä ihmettele miksi. Minulla on tätä onneksi toinen pieni pullo jemmassa.

Filorga Sleep-Recover Fatigue Correcting Night Balm oli hetken mielijohteesta tilattu alelöytö, joka tuntui kyllä kiinteyttävän ja kosteuttavan ihoa, mutta jokin tässä silti tökki. Minulle tuli silikonisesta ihofiiliksestä mieleen Cliniquen tuotteet, mikä ei ollut hyvä juttu. Filorga on merkkinä jättänyt minut tähän asti melko kylmäksi.

Lavera Firming Day Cream jätti minut hieman ristiriitaisiin ajatuksiin. Tykkäsin paljon tuotteen runsaasta koostumuksesta, ihanasta laveramaisesta tuoksusta sekä kätevästä pumppupullosta, mutta tuotteen hidas imeytyminen ja nahkea jälkituntu eivät miellyttäneet. Vaikka ihoni tykkäsi tästä kovasti, huomasin odottelevani tämän loppumista, mikä on aina hiukan huono merkki.

Whamisa Organic Flowers Lotion Double Rich tuoksuu nenääni hiukan liian voimakkaalta, mutta muuten kaikki siinä on täydellistä. Tämä onkin luultavasti tämän hetken suosikkikasvovoiteeni, jota suosittelen varsinkin kuivempi-ihoisia ehdottomasti testaamaan. Kannattaa kuitenkin aloittaa tällaisesta pikkupullosta, sillä Whamisan tuotteissa on paljon aktiiviaineita, jotka saattavat saada ihon reagoimaan voimakkaasti. Minulla on juuri korkattuna täysikokoinen versio voiteesta.

Juice Beauty Stem Cellular Resurfacing Micro-Exfoliant on näkynyt blogissa ennenkin. Supertehokas kemiallisen ja fysikaalisen kuorinnan yhdistelmä teki ihostani silkinpehmeän, mutta oli normaalille iholleni ehkä aavistuksen liiankin tehokas. Tuotteen tuoksu oli kammottava. Yksi parhaita koskaan kokeilemiani kuorintavoiteita joka tapauksessa.

Sukin Foaming Facial Cleanser oli ihastuttavan hellävarainen ja mieto geeliputsari, joka ei koostumuksestaan huolimatta kuivattanut ihoani yhtään. Tämä edullisen luonnonkosmetiikkasarjan putsari oli lahja mieheltä. Olen itse asiassa tykännyt kaikista kokeilemistani merkin tuotteista.

The Body Shop Guarana & Coffee Energising Cleanser tuoksui virkistävälle ja oli todellinen herättäjä unisina aamuina, mutta valitettavasti ihanan tuoksuisen putsarin tehot olivat aivan liian tymäkät sekä miehen että minun iholle. Mies ei pystynyt käyttää tätä lainkaan, joten käytin tätä itse silloin tällöin, kunnes loput jämät saivat hoitaa suihkugeelin virkaa. Tämä sopii ehdottomasti paremmin rasvaiselle iholle, jos sillekään.

The Body Shop Aloe Calming Foaming Wash oli edellä mainitun putsarin täydellinen vastakohta, eli hellävarainen, mieto ja ihana. Voisin käyttää tätä mielelläni lisää.

*Cattier Biphase Makeup Remover oli viime vuoden parhaita kosmetiikkalöytöjä. Hellävarainen, mutta silti tehokas luonnonkosmetiikan tuote poisti voimakkaammankin silmä -ja huulimeikin vaivatta. Vedenkestävään ripsiväriin en tätä tosin kokeillut, koska en käytä koskaan sellaista. Olen kirjoittanut tuotteesta enemmän täällä.

Evolve Gentle Cleansing Melt oli erityisesti normaalille ja kuivalle iholle tarkoitettu puhdistusbalmi, joka osoittautui hellävaraisuudestaan huolimatta käytössä hämmentävän tehokkaaksi ja ihanaksi. Tämä tuntui puhdistavan ihon hyvin ja samalla hoitavan ja kosteuttavan. Ihana tuote!

Clinique Micellar Cleansing Towelettes For Face & Eyes on kokeilemieni puhdistusliinojen parhaimmistoa, mutta ihmettelen silti missä mielenhäiriössä olen mennyt nämä hankkimaan. Puhdistusliinat ovat yksi turhimpia asioita ihonhoidossa, jotka tiedän. En osta lisää näitä enkä muitakaan liinoja.

Mádara Bio-Active Deodorant todisti sen, että tarvitsen antiperspirantin hiukankin aktiivisempina päivinä, eikä pelkkä deodorantti riitä pitämään hikoiluani kurissa. Minulla on näitä toinen jemmassa ja käytän sen ihan mielelläni pois, mutta valitsen tarkkaan päivät, jolloin levittelen tätä kainaloihin. Tuoksu oli mukavan mieto.

Benecos Apricot & Elderflower Shower Gel on varmaankin yksi ihanimpia koskaan käyttämiäni suihkugeelejä. Todella edullisessa marketeista löytyvässä luonnonkosmetiikan suihkugeelissä on hurmaava tuoksu ja hyvä koostumus. Ostan lisää varmasti.

Elivo Kosteuttava Suihkusaippua on toinen loppunut suihkugeeli, joka kuuluu suosikkieni listalle ja jota ostan tasaisin väliajoin lisää. Tämä apteekeista löytyvä hämmentävän rumaan pulloon pakattu suihkugeeli on koukuttanut minut kirpeällä omenan tuoksullaan ja hoitavalla koostumuksellaan. Pidän aina taukoa pullojen välillä, etten pääse kyllästymään tuoksuun.

Rituals The Ritual Of Sakura Foaming Shower Gel oli joskus suosikkini, mutta nykyään en enää pidä Ritualsin tuoksuista. Ne ovat vain liikaa omalle nenälleni. Koostumus tässä on edelleen huippu, mutta tuoksu tökkii.

Melvita L´Argan Bio Body Oil In Cream on täydellisen ravitseva ja paksu voide talvikäyttöön kuivalle iholle. Voide tekee ihosta samettisen ja kosteutetun ja imeytyy paksuudestaan huolimatta kohtuullisen hyvin. Tässä on todella voimakas tuoksu, joka kannattaa nuuhkaista ennen ostopäätöstä. Itselläni alkoi tehdä hiukan tiukkaa tuoksun kanssa näin toisen purkillisen kohdalla, mutta vielä on yksi käytettävä jemmoista.

Maltoin vihdoin käyttää loppuun viimeisen Melvita Extra Soft Foot Creamin. Olen monesti julistanut tämän parhaaksi koskaan kokeilemakseni jalkavoiteeksi ja hamstrannut tätä aina alennusmyynneistä hullun tavalla. Nyt minulla ei ole enää yhtään tuubia jemmassa, mutta olen valmis metsästämään tälle edullisempaa seuraajaa muilta merkeiltä.

Mádara Pihlaja Daily Defence on ihana monitoimivoide, jota käytän enimmäkseen käsille ja jaloille. Voide tuoksuu taivaalliselta. Tulen ostamaan tätä lisää luultavasti aina.

L´Occitane 20% Shea Butter Hand Cream on yksi parhaita kuivien käsien pelastajia. Käytin tuubin loppuun yökäytössä ja aamuisin kädet olivat ihastuttavan pehmeät. Suosittelen kaikille korppukäsille!

*TonyMoly Banana Hand Milk oli täydellinen yllättäjä, sillä en todellakaan osannut odottaa tuotteelta niitä loistavia tehoja, jotka tästä sain. Voimakkaan esanssiselle banaanille tuoksuva voide pehmitti ja silotti käsien ihon samettisen pehmeäksi muutamassa sekunnissa. Jos voide ei olisi pakattu niin käsittämättömän epäkäytännölliseen tuubiin ja tuoksuisi niin voimakkaalta, ostaisin tätä varmasti aina lisää.

Mádara Nourish And Repair Shampoo oli oikein pätevä luonnonkosmetiikan shampoo. Se vaahtosi sopivasti pesuvaiheessa ja tuntui kosteuttavan hiuksiani lupaustensa mukaisesti. Tuoksu oli mieto.

Herbina Syväpuhdistava Shampoo on hinta-laatusuhteeltaan loistava tuote, jolle en aivan heti keksi korvaajaa marketista. Minulla on todella harvoin tarvetta syväpuhdistavalle shampoolle, koska en käytä lähes koskaan muotoilutuotteita, mutta kun haluan pestä tukkani astetta tehokkaammin, käytän aina tätä muutaman euron Herbinaa. Tämä on ehkäpä viides käyttämäni pullo.

Organic Shop Tropical Coconut & Shea Hair Mask on toinen loppuun käyttämäni loistava vain muutaman euron maksava markettituote hiuksille. Tykkään käyttää näitä hoitoaineen sijasta, sillä hiukseni nauttivat aina ekstrakosteutuksesta ja hoidosta. Kookoksen tuoksu oli tässä naamiossa selkeä, mutta mieto, eikä onneksi yhtään esanssinen.

Seuraavakin postaus on todennäköisesti loppuneiden kooste, mutta sitten on ainakin vuosi 2019 paketissa näiden osalta. Voi kun saisinkin nyt aikaa kirjoittamiseen, koska tammikuun puolelle siirtyminen herätti minut kertaheitolla talvikoomasta ja pääni surisee ideoiden paljoudesta!

Valoisaa uutta viikkoa, tyypit! ❤

Utrechtin ja Rotterdamin ostokset

Utrechtin ja Rotterdamin ostokset

Tein Utrechtin reissullamme ilahduttavan maltillisesti ostoksia. On pakko myöntää, että petyin hieman tajutessani, ettei Hollannissa ole Sephora-liikkeitä. Douglas-ketju tarjosi kyllä monia meikkimerkkejä, mutta ei missään nimessä pystynyt paikkaamaan Sephoran puutetta. Ehkä ihan hyvä näin, sillä Sephoraan olisin saanut uppoamaan omaisuuden.

Pääsin vihdoin tutustumaan Zoevan siveltimiin. Olen kuullut niistä hirveästi kehuja ja koska ne olivat edullisia, yksittäin ostettuna noin 11 euroa kappale, tartuin tilaisuuteen kolmen siveltimen verran. 221 Luxe Soft Crease, 225 Luxe Eye Blender ja 234 Luxe Smoky Shader ovat kaikki huippuja, lähes kuin käyttäisi edullisempaa MACia.

Too Faced on lukeutunut syksyn aikana suosikkisarjoihini, mutta ostin merkiltä vain kaksi pientä asiaa: matkakokoisen Better Than Sex Mascaran sekä joulukokoelman Melted Matte Gingerbread Girl Liquid Lipstickin. Tumma rusehtava viinin sävy tuoksuu jouluiselle karamellille ja pysyy huulilla uskomattoman hyvin.

Siveltimien lisäksi pääsin vihdoin ihastelemaan Zoevan edullisia luomiväripaletteja. Olisin voinut kotiuttaa paleteista useampiakin, mutta onneksi en antanut itseni sokaistua niiden kauneudesta, vaan tyydyin vain Melody-palettiin. Erityisesti paletin duochrome-sävyt näyttävät sormella kämmenselälle levitettynä aivan upeilta, mutta olen aavistuksen pettynyt niiden pigmenttisyyteen luomilla. Minun pitää tutustua tähän vielä paremmin, sillä ainakin joissain sävyissä on paljonkin potentiaalia. Zoevaa saa tilattua Suomeen esim. Beauty Baysta.

Lushilta ostimme kaksi pientä suihkugeeliä, Snow Fairyn ja American Creamin, sekä söpön kylpypalasen. Hotellihuoneessamme oli amme, joten jääkarhu pääsi heti käyttöön.

Ostin Siljalle hyvälaatuisesta puuvillasta valmistettuja vaatteita, joita kaikkia ei näy kuvassa. Löysin muutenkin Siljalle kivoja juttuja, sillä Hollannissa oli todella hyvä lasten tavaroiden valikoima. Silja oli innoissaan ”hauhau-vaatteista”, sillä kaikki eläimiin liittyvä on nyt todella kovassa huudossa.

Oletteko te tutustuneet Zoevaan? Onko teillä merkiltä suosikkeja? Saa jakaa myös hyviä shoppailuvinkkejä Hollantiin liittyen!

Syksyn kuulumisia ja Superdieetti Simplen jälkipuinti

Syksyn kuulumisia ja Superdieetti Simplen jälkipuinti

Aloitin elokuun lopussa Fitfarmin Superdieetti Simplen ja kerroin siitä teille tässä postauksessa. Lupasin alkuinnostuksissani raportoida kuuden viikon dieetistä blogissa kahden viikon välein, mutta tämä jäi vain puheeksi. Jälkeenpäin ajateltuna oli hölmöä edes luvata moista, sillä elämäntapojen muutokset ja muut vastaavat asiat saattavat usein sekoittaa ajatuksia siinä määrin, että niistä on hyvä raportoida vasta kun asiat ovat jäsentyneet ensin omassa mielessä ajan kanssa. Päädyinkin kertomaan teille dieetistä vain kerran, eli sen ensimmäisen postauksen verran. Lunastan kuitenkin lupauksestani sen verran, että kerron dieetin jälkifiiliksiä tämän kuulumispostauksen lopussa.

Kuvituksena on otoksia marraskuiselta Utrechtin reissultamme.

Halusin kirjoittaa kuulumisia pitkästä aikaa, sillä elämäntilanteeni on muuttunut vauvavuoden jälkeisistä hattaraisista tunnelmista hiukan. Viimeksi olin vielä tiiviisti vauvakuplassa ja vaahtosin kotona olemisen ihanuudesta. Kotona on edelleen ihanaa, mutta nykyään se edellyttää sitä, että pääsen välillä käymään töissä. Pelkäsin vielä kesällä, että en tule enää koskaan kaipaamaan työelämään, sillä ajatuskin töissä käymisestä ahdisti. Yritin kuvitella itseäni venyttämässä penniä ja opettelemassa leipomista ja ompelukoneen käyttöä, sillä ajatus ansiotyöstä ei todellakaan tuntunut houkuttelevalta. Ajatus töihin paluusta hiipi kuitenkin mieleeni yllättäen ja syyskuussa kuulin itseni ilmoittautuvan keikkalaiseksi useampaan eri paikkaan. Teen siis keikkatyötä, enkä missään nimessä ole edelleenkään palaamassa vakituisesti työelämään. Vakituiseen työpaikkaani olen kertonut näillä näkymin palaavani kesäkuussa 2021.

Töissä käyminen tuntuu ihanalta siksi, että saan siellä kaipaamiani aikuiskontakteja ja voin kokea, että minä osaan vielä tehdä työtäni ja vieläpä aika hyvin. Äitiysloman ja hoitovapaan suoman tauon myötä olen myös ihastunut omaan alaani uudestaan, mikä tuntuu mahtavalta. Äitiysloman alettua minä nimittäin katselin vakavasti uusia opintoja ja harkitsin alanvaihtoa. Nyt kuitenkin tuntuu taas siltä, että olen siellä missä minun pitääkin olla. Toki en myöskään pistä pahakseni palkan ilmestymistä tililleni, sillä hoitovapaan aikana normaali tuloeräni on ollut 230 euroa kuukaudessa, ja sehän ei meillä riitä edes kolmen viikon ruokiin.

Syyskuu ja lokakuu hujahtivat pitkälti töissä, mutta marraskuussa töitä on ollut taas todella paljon vähemmän. Nautin suuresti tällaisesta vaihtelusta ja työn vastapainoksi kotona lapsen kanssa oleminen on taas ollut virkistävää. Silja ei ole edelleenkään päivähoidossa, sillä meillä on onneksi niin hyvä tukiverkosto, että olemme saaneet hoidon järjestymään isovanhempien avulla. Siitä olen kyllä superkiitollinen.

Kävimme miehen kanssa marraskuun alussa kahdestaan Utrechtissa, Hollannissa. Paikka valikoitui aika sattumalta, mutta ajankohta määräytyi suosikkiyhtyeemme keikan perusteella. Opethin keikka oli loistava kuten odottaa saattoi, mutta koko matka jäi mieleeni pitkäksi ajaksi todella hyvänä ja onnistuneena kokemuksena. Utrecht oli pienen oloinen kaupunki, enkä yleensä hakeudu sellaisiin lomalla, mutta jokin paikassa teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Rennon elämästä nautiskeleva tunnelma, rehdin oloiset ihmiset ja kaunis arkkitehtuuri säväyttivät minua niin, että olen kaivannut Utrechtiin kovasti takaisin.

Matkasta teki poikkeuksellisen odotetun ja myös raastavan jännittävän se, että lähdimme matkaan ensimmäistä kertaa ilman Siljaa. Silja oli hyvässä hoidossa, mutta minulle oli silti todella kova pala jättää hänet kahdeksi yöksi ja kolmeksi päiväksi. Teki kyllä hyvää päästä olemaan kahdestaan miehen kanssa, sillä kesä ja alkusyksy olivat ajoittain melko koettelevia meille.

Reissussa käyminen sytytti minussa valtavan matkakuumeen ja nyt haaveilen jo seuraavasta matkasta. Haluaisin keväällä päästä vihdoin käymään Barcelonassa.

Tällä hetkellä olen aivan superväsynyt. Se johtuu siitä samasta syystä, miksi suuri osa suomalaisista tällä hetkellä nuokkuu työpöytiensä äärellä, eli marraskuusta. Voisin mielelläni maata sängyssä kaiken vapaa-aikani, sillä valon puutteen takia en yksinkertaisesti jaksa mitään. Tätä postausta kirjoitin varmaan viikon ja aiempina viikkoina julkaisemani postaukset olen tehnyt pitkälti jo viime kuussa. Kommentteihinnekin vastaan ärsyttävän pitkällä viiveellä. Ehkä tammikuussa helpottaa.

Ulkona vallitsevan pimeyden ja ankeuden vastapainoksi olen innostunut meikeissä ehkäpä ensimmäistä kertaa elämässäni oikein kirkkaista sävyistä. Väsymyksestä huolimatta olen meikannut joka päivä, sillä se on minun tapani taistella kaamosta vastaan. Olen onnistunut joinain päivinä tekemään tosi nättejä sävy-yhdistelmiä, mutta en ole saanut niistä edes lähellä kelvollista olevia kuvia. Kirkkaiden sävyjen lisäksi olen totaalisen hurahtanut luomiväripaletteihin, ja niistä olenkin ripotellen julkaissut postauksia täällä. Monia on silti vielä näyttämättä teille.

Väsymyksestä huolimatta minusta tuntuu siltä, että olen elämässäni juuri nyt siinä pisteessä, jossa haluaisinkin olla. En kaipaa dieettejä tai muita uusia projekteja, sillä arjessani on juuri nyt tarpeeksi sisältöä ja tekemistä sellaisenaan. Koska loin tähän loppuun hapuilevan aasinsillan dieettiin, käydään sen jälkipuinti nyt vielä läpi, vaikka en totta puhuen jaksaisi enää miettiä koko asiaa. Ai miten niin olen joskus tuuliviiri?

Dieetin ensimmäisistä kahdesta viikosta voi tosiaan lukea aiemmasta postauksestani. Kolmannen ja neljännen viikon muistan sujuneen vaihtelevasti. Toisinaan olin täynnä intoa ja virtaa, toisinaan taas hyvin kärsimätön ja närkästynyt. Painoni alkoi pudota ripeämmin muistaakseni neljännellä viikolla, mikä oli ilahduttavaa ja antoi lisää motivaatiota. Toisaalta huomasin samaan aikaan myös ikävämpiä asioita, kuten että aloimme myöskin dieetille ryhtyneen mieheni kanssa riitelemään huomattavasti enemmän kuin tavallisesti ja olimme myös usein todella huonolla tuulella ja väsyneitä. Tällöin ajattelin, että tämä ei voi olla meille hyväksi.

En vähentänyt missään vaiheessa ruokamäärää, kuten dieetissä olisi pitänyt, vaan päinvastoin lisäsin sitä hieman. Minulla putosi silti painoa tavoitteiden mukaisesti ja peilistä näkyi hetkellisesti aika erinäköinen kroppa. Virallisen dieetin päätyttyä aloin tuntea jatkuvaa nälkää, joka ei meinannut lähteä edes syömällä, eli ilmeisesti olin päätynyt säästöliekille lisäämistäni ruoista huolimatta.

Dieetin päätyttyä meni ehkä viikko siihen, että olin palannut lähes täysin vanhoihin ruokailutottumuksiini. Minulle ei tuntunut jäävän mitään käteen oppimistani asioista, vaan tunteet määrittelevät jälleen syömistäni. Kokonaisuutena dieetti oli siis minulle aika plus miinus nolla, mutta liikuntaan hurahtaminen oli silti ehdottomasti dieetin positiiviseksi laskettava lieve-ilmiö. En jaksa tässä kuussa enkä välttämättä ensi kuussakaan raahautua liikkumaan, mutta uskoisin innostuvani jälleen tammikuussa. Nyt haluan vain vajota talvihorrokseen jokaisena vapaana hetkenäni. Ja jos suklaapala antaa minulle tarvittavan porkkanan lähteä viemään lasta pilkkopimeälle pihalle keinumaan, nakkaan sen suuhuni silmää räpäyttämättä.

Miten te kestätte marraskuuta? Mitä teille kuuluu?

Dokumentti, joka jokaisen ihmisen pitäisi katsoa

Dokumentti, joka jokaisen ihmisen pitäisi katsoa

Katson nykyään harmillisen harvoin dokumentteja, mutta minun todella pitäisi katsoa niitä useammin, sillä useimmiten koen niiden muuttavan elämääni ja ajatteluani jollakin tasolla. Viimeisin katsomani dokumentti oli poikkeuksellisen pysäyttävä ja voin sanoa sen suorastaan mullistaneen elämääni. Sain dokumentista tietoa, joka järkytti minua jo itsessään, mutta järkytyin myös siitä, miten pimennossa olin ollut dokumentissa käsitellyistä asioista.

Tuo minua syvästi koskettanut dokumentti oli Stacey Dooley: Totuus halpamuodista. Sen voi katsella Yle Areenasta täältä. Dokumentissa käsiteltiin halpamuodin vaikutuksia kehitysmaihin, niiden luontoon ja ihmisiin. Koska vaatteita saa nykyään kaupoista puoli-ilmaiseksi, vaatii se myös puoli-ilmaista työvoimaa ja epäeettisiä tuotantotapoja. Olen toki jossain määrin tiennyt tämän ja minulla on ollut kausia, jolloin olen vältellyt esimerkiksi H&M-tyyppisiä myymälöitä, mutta halpamuodin tuotannon tuhoavat vaikutukset tulivat silti kaikessa brutaaliudessaan minulle yllätyksenä.

Kuva: EcoTextile.com

Stacey Dooleyn dokumentissa näytetään kaunistelematta mihin kuntoon vaatetehtaat ovat saaneet luonnon (ja niiden asukkaat!) kehitysmaissa. Esimerkiksi elintärkeä Araljärvi on kuivunut ja sen myötä alueen ilmasto muuttunut, ihmiset menettäneet työnsä ja terveytensä. Indonesiassa taas tehtaiden saastuttama Citarum-joki tuhoaa joka päivä miljoonien ihmisten terveyttä, sillä heillä ei ole mahdollisuutta muuttaa paremmille asuinmaille tai edes hankkia ruoanlaittoon ja lasten pesemiseen tarvittavaa vettä muualta. Dokumentin ehkä pysäyttävin kohta oli minulle se, kun joen vesi kiehui hapenpuutteen ja saasteiden vaikutuksesta. Katsokaa tämä itse, en pysty sitä sanoin kuvailemaan. Minulle kiehuvasta joesta jäi vahvasti karmea mielikuva siitä, että ihminen tuhoaa nykyisellä toiminnallaan maapalloa uskomatonta vauhtia ja kohta tätä kaikkea ei enää ole. Ja tämä kaikki tapahtuu hyväksytysti ja ihmisten tahallisella toiminnalla.

Minä todella ahdistuin dokumentista, mikä oli erittäin hyvä ja tervetullut asia. En ole vaatteiden suurkuluttaja tai mikään intohimoinen vaatteiden shoppailija, sillä kosmetiikka on edelleen se minun suurin paheeni ja ongelmani, jos sen niin haluaa ajatella. Tykkään silti ostella toisinaan myös vaatteita ja myönnän minulla olevan niitä yli tarpeen. Varsinkin nyt alkusyksyllä minulla on ollut oikea hurahtaminen muodin seuraamiseen ja olen ostanut innokkaasti uusia vaatekappaleita. Minunkin oli siis ehdottomasti aiheellista ahdistua ja alkaa miettiä enemmän kulutustani.

Kuva: Kansan uutiset

Heti dokumentin katsottuani minulla alkoi pyöriä päässä monenlaisia ajatuksia, joista osa oli itseäni puolustelevia ja selitteleviä. En kokenut ainakaan heti olevani valmis luopumaan ylimääräisestä shoppailusta ja turhista vaatteista. Huomasin kuitenkin päivien kuluessa ajatusmaailmassani alkavan tapahtua hidasta muutosta, ja yllättäen Zalandon ostoskoriin klikkaamani vaatteet jäivätkin tilaamatta ja ostin niiden tilalle haluamani asiat kirpputorilta. Säästin ison summan rahaa, mutta mikä vielä parempaa, ehkä hiukan myös luontoa ja ihmisiä.

Yksittäinen teko ei vielä johda kummoisiin muutoksiin, mutta omalla kohdallani yritän pitää kestävämmän kehityksen jatkossa mielessäni. Tunnistan ostokäyttäytymisestäni paljon emotionaalisia vaikuttajia, jotka saavat minut ostamaan asioita ja tämä on asia, johon minun pitää kiinnittää huomiota. Voin myös itse estää ajatusmaailmaani muokkautumasta kulutusta ylistävään ja lisäävään suuntaan. En ole uskaltanut vielä tutkia minkälaisia vaikutuksia kosmetiikkateollisuudella on maapalloon, mutta en halua lakaista näitä asioita enää maton alle ja jättää ottamatta selvää.

Kuva: Green Peace
Kuva: GreenPeace.com

Dokumentissa sivuttiin vaikuttajien valtavaa merkitystä maapallon nykytilanteeseen. Esimerkiksi oli nostettu useita satoja tuhansia tilaajia viihdyttäviä YouTube-tähtiä, jotka saavat esimerkillään miljoonat ihmiset ostamaan turhia vaatteita, joita käytetään pahimmassa tapauksessa kerran ja heitetään sitten pois. Olen katsonut tänä syksynä enemmän kuin koskaan ennen nimenomaan muodista videoita tekeviä tubettajia ja havahtunut tähän ilmiöön itsekin. Huomasin oman ajatusmaailmani muokkautuneen todella nopeasti holtittoman kulutuksen hyväksyvään tilaan, kun olin seurannut muutamaa ihailuni herättänyttä naista YouTubessa. Huomasin alkaneeni haaveilla designerlaukuista ja kolmen sadan euron nahkasaappaista, joita en vielä kuukausi sitten ollut koskaan ajatellut tarvitsevani. Miten paljon nämä videot vaikuttavat nuorempiin ihmisiin, jos ne saavat 33-vuotiaan kotiäidin muutamassa päivässä kokemaan tarvetta omistaa viisi uutta mekkoa?

Kuva: Aljazeera.com

Tiedän vaikuttavani myös itse pienen ihmisryhmän ajatuksiin ja siksi minun sietäisi hävetä aiempien vuosien holtitonta kosmetiikan ostamistani ja jatkuvaa ostosten esittelyä blogissa. Onneksi olen vuosien saatossa muuttunut hiukan järkevämmäksi ja esimerkiksi vähentänyt turhien meikkien ostamista ja alkanut käyttää enemmän luonnonkosmetiikkaa. Yksi suuri muutos blogin alkuvuosien käyttäytymiseeni on se, että viimeiset vuodet olen kierrättänyt pilkun tarkasti kaiken kosmetiikasta syntyvän jätteen. Olen rakentanut eteiseemme suurehkon kierrätyspisteen, jossa on paikat eri materiaaleille. Järkytyn yhä joka kuukausi muovijätteen määrästä.

Uusia vaatekokoelmia ilmestyy nykyään joka viikko, mikä saa ihmiset ostamaan vaatteita raivokasta tahtia. En tiedä kuvittelenko vain, mutta minusta tuntuu että uusia meikkikokoelmiakin ilmestyy nykyään jatkuvasti. Tiettyjen halpojen sarjojen meikit muistuttavat minua halpamuodista, sillä on helppoa investoida pari euroa keltaiseen glitteriseen meikkikynään, jos sitä on alunperinkin tarkoitus käyttää vain pari kertaa.

Kuva: Aljazeera.com

En väitä, että tämän postauksen myötä lopettaisin kokonaan vaatteiden ostamista tai kosmetiikkaharrastustani, enkä sano että kenenkään muunkaan tarvitsisi tehdä niin. Haluaisin vain, että asiasta keskusteltaisiin ja että jokainen miettisi tarkemmin tarvitseeko todella jokaista ostamaansa vaatekappaletta. Ehkä suuri osa teistä jo tiesikin halpamuodin karmivista vaikutuksista maapalloon, mutta luulen että asian laajuus kokonaisuudessaan tulee silti monille yllätyksenä. Ihailen siskoani, joka on opettanut lapsensa pienestä pitäen välttämään halpamuotia ja kannustanut heitä ostamaan vaatteensa paremmin päivänvaloa kestäviltä yrityksiltä. Tässä olisi itsellenikin haastetta.

Kuulisin mielelläni jos teillä heräsi tästä jotakin ajatuksia! Kuinka moni on katsonut Stacey Dooleyn dokumentin?

Artikkelikuva: Sveriges Radio

Kokemukseni FitFarmin Superdieetti Simplestä – viikot 1-2

Kokemukseni FitFarmin Superdieetti Simplestä – viikot 1-2

Ryhdyin reilu pari viikkoa sitten ystäväni innoittamana FitFarmin Superdieetti Simplelle. Kyseessä on maksullinen kuusi viikkoa kestävä ravintovalmennus, jossa painonpudotus perustuu kokonaan ruokavalioon liikunnan ollessa vain toissijaisena ja vapaaehtoisena lisänä. Valmennus tapahtuu FitFarmin foorumilla ja suljetussa Facebook-ryhmässä, joihin saa tunnukset ostamalla valmennuksen. Valmennuksia on monia erilaisia, ja itselleni parhaaksi valikoitui Superdieetti Simple, koska arvelin etten kerkeäisi pienen lapsen äitinä liikkumaan säännöllisesti. Halusinkin dieetin, joka tehoaisi pelkällä ravintovalmennuksella, mutta jossa liikunta olisi mukavana vapaaehtoisena lisänä.

Dieetille ryhtymistä suunnitellessani löysin varsin vähän kokemustietoa FitFarmin erilaisista valmennuksista, joten halusin jakaa oman valmennuskokemukseni teidän kanssanne. Minulle saa esittää kysymyksiä, ja vastaan niihin sen mukaan kuin voin. Yksityiskohtia esimerkiksi päivittäin syömistäni ruoka-aineista ja määristä en voi kertoa, koska olen sitoutunut vaikenemaan FitFarmille kuuluvasta tiedosta. Varsin ymmärrettävää, koska kyseessä on voittoa tavoitteleva yritys, joka myy valmennuksia.

Kuuden viikon valmennus maksoi vajaa 50 euroa, eli rahallisesti panostus ei ollut valtava, mutta minun piti lisäksi ostaa monenlaisia ruoka-aineita ja lisäravinteita, jotta sain noudatettua ruokavaliota. Esimerkiksi herajauheet ja soijalesitiinirakeet eivät olleet mitenkään pakollisia, mutta minun epäsäännölliseen elämäntapaani ne sopivat parhaiten helppoutensa vuoksi. Olen myös ehdottomasti välineurheilija tällaisissa asioissa ja tavoitteeseen pääsyä edistämään tehdyt hankinnat motivoivat minua entisestään.

Ennen kuin mennään itse dieettiin, voisin kertoa lyhyesti mikä minut sai ryhtymään tähän projektiin. Olen aina ollut ja olen edelleen normaalipainoinen, mutta saatuani esikoiseni ja jäätyäni hoitovapaalle huomasin alkaneeni kerryttää painoa tavallista nopeammin. En ole varma liikunko kotona ollessa huomattavasti vähemmän vai onko syy pelkästään ruokavaliossa, mutta arvelisin jälkimmäisen vaikuttavan enemmän. Olen aina ollut napostelija, mutta viimeisen vuoden aikana se on ollut aivan erityisen tavallista ja jatkuvaa.

Varmasti myös ikä on tehnyt tehtävänsä. En 33-vuotiaana enää voi syödä kaikkea lihomatta samoin kuin kymmenen vuotta sitten. Suurimman painoa nostattavan sysäyksen minulle antoi kuitenkin uusi raskaus, joka murheellista kyllä päättyi loppukesästä keskenmenoon. Painoni alkoi edellisessäkin raskaudessa nousta lähes heti positiivisen raskaustestin tehtyäni ja niin kävi nytkin. Tällä kertaa paino jatkoi nousuaan useita viikkoja vielä sen jälkeenkin, kun raskaus oli jo mennyt kesken. Tämä ei ollut varsinaisesti mieltä ylentävää muutenkin surullisen ajanjakson keskellä.

Liikunta ja ruokavaliomuutos tulivat elämääni vaiheessa, jolloin olin pettynyt, surullinen ja vihainen. Surtuani aikani päätin pitkästä aikaa etsiä hyvää oloa liikunnasta ja ajatukset ruokaremontista tulivat siinä sivussa mukaan. Uudet projektit ovat ennenkin auttaneet minua pääsemään elämässä eteenpäin ja niin kävi nytkin.

Katsellaan vielä hiukan tiivistetyssä muodossa muutamia huonoja ja hyviä puolia ruokavaliossani ennen dieettiä.

Pulmani ruokavaliossa ennen dieettiä:

  • liian suuret annoskoot
  • jatkuva napostelu
  • tarpeettoman suuri rasvasta ja hiilihydraateista koostuva iltapala
  • erityisesti kesän aikana kasvanut prosessoidun ruoan kulutus
  • päivittäinen herkuttelu

Hyvät asiat ruokavaliossani ennen dieettiä

  • säännölliset pääateriat 5-6 kertaa päivässä
  • monipuolisesti kasviksia, kuituja, (useimmiten) vähärasvaista lihaa ja maitotuotteita

Huonoja puolia oli näköjään huomattavasti enemmän.

Viikko 1

Ensimmäinen viikko lähti innokkaasti käyntiin. Otin varaslähdön dieettiin jo lauantaina, vaikka dieetti alkoi virallisesti maanantaina. Maanantaina olin täynnä virtaa. Olen yleensä todella aamu-uninen, mutta maanantai-aamuna heräsin jo ennen kahdeksaa ja sen sijaan, että olisin jäänyt sänkyyn makaamaan, nousin ylös, join kupin kahvia ja lähdin lenkille. Tämä on minulle täysin ennenkuulumatonta, mutta fiilis lenkin aikana ja lenkin jälkeen oli uskomattoman hyvä.

Ensimmäisinä päivinä minulla oli lähes koko ajan nälkä, sillä olin aiemmin tottunut syömään todella suuria ruoka-annoksia sekä lisäksi valtavat määrät herkkuja. Ruokavalion noudattaminen sujui moitteettomasti ja melko helposti perjantaihin asti. Vaikka minulla ei vuorotyöläisenä ja nykyisin kotiäitinä ole vuosiin varsinaisesti ollut merkitystä onko viikonloppu vai arki, huomasin viikonloppua kohden ajautuvani ikävästi perjantaimoodiin ja alkavani kaivata makeita herkkuja. Lipsuinkin ylimääräisiin proteiinipatukoihin peräti kolmena iltana putkeen. Makeanhimo vei siis lopulta voiton. Proteiinipatukat eivät ole suoranaisesti karkkia ja ne sisältävät huomattavasti vähemmän kaloreita kuin vaikkapa oikea suklaapatukka, mutta niiden ravintoarvo on muuten kelvoton ja keinotekoisuudessaan epäterveellinen. Tästä tiedosta huolimatta ne ovat osoittautuneet dieetissäni todelliseksi kompastuskiveksi, sillä karkinhimo on ollut koko dieetin ajan suuri.

Huomiot ensimmäisen viikon jälkeen:

  • Vatsani voi todella paljon paremmin. Tavanomainen vaihteleva ummetus ja se toinen ääripää eivät ole vaivanneet samoin kuin ennen.
  • Aika tuntui kuluvan nopeammin tarkan ateriarytmin vuoksi.
  • Aterioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ei kulunut mitenkään kohtuuttomasti aikaa, mutta ruoka pyöri paljon mielessä.
  • Olen sokeriholisti ja himoitsen makeaa päivittäin, vaikka söisin kuinka hyvää ja puhdasta ravintoa.

Viikko 2

Toisen viikon maanantaina minulla oli todella pahoja käynnistymisvaikeuksia niin henkisellä kuin fyysiselläkin puolella. Vatsa voi huonosti edellisenä iltana syödyn proteiinipatukan jäljiltä ja mieli oli jostain syystä todella maassa. Palasin kuitenkin ruotuun ruokavalion kanssa, enkä lipsunut illalla mihinkään ylimääräiseen. Huomasin jättäneeni vahingossa syömättä suurimman osan rasvanlähteistä dieetin aikana, joten lisäsin ne ruokavalioon.

Tiistaina olin jo todella paljon paremmalla mielellä ja fiilis parani entisestään kun pääsin liikkumaan kunnolla. Vatsa alkoi jälleen temppuilla ja sitä kesti seuraavankin päivän. Äkkäsin syylliseksi avokadon ja lisäsin sen rivakasti minulta kiellettyjen ruoka-aineiden listalle. En keksi äkkiseltään yhtään yksittäistä ruoka-ainetta, joka olisi koskaan saanut minulle niin kertakaikkisen hirveän olon! Meinasin pyörtyä vatsassa olevasta poltteesta ja jos olisi ollut mahdollista, olisin vain maannut sängyssä.

Torstaina vatsa voi jo paremmin, koska olin eliminoinut muitakin minulle sopimattomia vihanneksia ruokalistalta. Olokin oli mitä mainioin. Huomasin alkaneeni tarvita dieetin myötä vähemmän unta, eli minua ei enää haitannut, että lapsi oli alkanut herätä aamuisin huomattavasti tavallista aikaisemmin. Perjantaina kävin aavistuksen flunssaisesta olosta huolimatta pyöräilemässä ja kuntosalilla, mikä kostautui illalla kunnon flunssan alkamisella.

Viikonlopun otin rennosti. Ruokavalio kyllästytti, joten päätin keksiä vaihtelua seuraavan viikon ruokiin. Makeanhimo jyllää edelleen vahvana.

Vaaka näyttää reilun kahden viikon jälkeen – 2,6kg.

Olen yleensä projektieni kanssa 100% kaikki tai ei mitään, mutta tällä kertaa olen dieetin kanssa hieman mietteliäällä asenteella, enkä voi sanoa olevani aivan täysin sitoutunut tähän. Haluaisin saada kuuden kilon painonpudotuksen lisäksi elämääni pysyvästi paremman ruokavalion ja terveellisemmät tavat, enkä usko nopean painonpudotuksen olevan avain siihen. Aion jatkaa dieetin loppuun, mutta etenen sen kanssa pienellä hienosäädöllä. Jo imetys tuo oman poikkeuksensa ohjeisiin ja minulle dieetin ohjeistama ruokamäärä ei tunnu muutenkaan riittävältä. Dieetissä saa syödä monien mielestä paljon ja jotkut eivät lähes kykene saamaan kaikkea ruokaa alas, mutta minun aiemmilla ruokamäärilläni nykyinen määrä tuntuu vähäiseltä. En aio elää yhtään viikkoa jatkuvasti nälkäisenä, sillä se ei olisi reilua minua itseäni, mutta ei varsinkaan lastani ja miestäni kohtaan, sillä olen nälkäisenä ihan kauhea ihminen.

Pienistä mieleni soraäänistä huolimatta olen erittäin innoissani siitä, että tutustuin dieettiin ja ryhdyin siihen. Jo se, että olen ollut kaksi viikkoa ilman jatkuvaa herkuttelua on minulle erävoitto. Toinen valtava asia on ollut liikunnan riemun löytyminen uudelleen. En malta odottaa tervehtyväni flunssasta, että pääsen lenkille ja salille! Kolmas mahtava juttu on ollut ihastuminen luontoon. Minun piti näköjään elää yli 30 vuotta, että tajusin miten upea ja rauhoittava vaikutus sillä voi olla ihmiseen.

Palaan dieetin tai ravintovalmennuksen pariin jälleen suunnilleen parin viikon kuluttua.

Millainen suhde teillä on dieetteihin? Entä liikuntaan?

Olen ostanut ravintovalmennuksen itse, eikä kyseessä ole yhteistyö FitFarmin kanssa.