Mitä meille kuuluu

Lupailin taannoin postausta Helsinki-päivästämme, mutta koska tajusin etten osaa kirjoittaa pelkästään yhdestä päivästä, ajattelin kertoa  hiukan laajemmin mitä meille kuuluu juuri nyt. Kuvituksena on otoksia Helsinki-päivästämme.

Meille on tosiaan muodostunut miehen kanssa perinteeksi viettää joka vuoden lokakuussa rentoa kulttuurin ja shoppailun täyteistä päivää Helsingissä. Nuo reissut ovat osoittaneet, että aina ei tarvitse lähteä ulkomaille asti rentoutuakseen, kun hotelliyö ja hauska tekeminen voivat onnistua ihan Suomessakin. Vajaan parin vuorokauden irtiotto kotimaassa ei maksa läheskään yhtä paljon kuin ulkomaanmatka, mutta on kuitenkin ehdottomasti odottamisen arvoinen asia, joka piristää arjen ja pimeimmän vuodenajan keskellä. Tänä vuonna reissu oli toki hieman erilainen ja sanottakoon nyt ihan kaunistelematta, että ei myöskään aivan yhtä rentouttava, sillä meillä oli kolmas perheenjäsenemme mukana. 😀

Meillähän oli vauvan kanssa tosi helppoa ensimmäiset kolme ja puoli kuukautta, mutta reilu kuukausi sitten tietyt asiat alkoivat muuttua hiukan haastavammaksi. Samaan aikaan kun vauvasta tuli aktiivisempi ja hän oppi erilaisia taitoja, muuttuivat yöt meillä aika karseiksi. Silja ei malta nykyään keskittyä päivisin syömään, kun ympärillä on niin paljon kaikkea jännää katseltavaa, joten hän tankkaa öisin ja haluaa muutenkin viettää yöllä aikaa rinnalla lähes jatkuvasti. Ja jos hän sattuukin nukkumaan, herää hän kuitenkin ainakin tunnin välein tai vähintäänkin itkee ja huutelee unissaan. Viimeisimpänä levottomuutta öihin aiheuttavana ilmiönä ovat painajaiset, joista Silja ei tunnu pääsevän yli kuin pitkällisen lohduttamisen ja sylissä heijaamisen jälkeen. Meillä nukutaan siis tällä hetkellä erittäin pätkissä ja huonosti.

Tavallaan tämä vaihe on se, jota olen koko ajan jollakin tasolla odottanut alkavaksi, sillä olin vielä itse lapsettomana ajatellutkin vauva-arjen olevan juuri tällaista valvomista ja väsynyttä koomailua. Silloin kun Silja vielä nukkui melkein kellon ympäri heräten siinä välissä vain pari kertaa syömään, ajattelin aina ettei näin mahtava meininki voi jatkua ja muistutin itseäni nauttimaan joka hetkestä. Vaikka nämä ”nelikuisen hulinat” ovat rankkaa aikaa, yritän kuitenkin olla kiitollinen siitä, että sain nukkua ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, eikä minulla ole taakkana kuukausien aiempia univelkoja. Tavallaan olen myös tyytyväinen siitä, että tiedän nyt mitä elämä vauvan kanssa voi olla vaaleanpunaisen kuplan ulkopuolella. Ja olenhan minä myös toki ylpeä itsestäni ja miehestäni ja siitä, että olemme jaksaneet näinkin hyvin ja pysyneet kasassa muutamien tuntien yöunilla.

Yleisesti voisin todeta Siljasta, että hän on kaikin puolin loistava tyyppi. Jännä sekoitus minun harkitsevan oloista tarkkaavaisuutta sekä miehen vilkkaampaa ja vaihtelunhaluisempaa olemusta. Vaikka väsymys painaa usein, on mahtavaa seurata hänen kehittymistään ja tehdä hänen kanssaan uusia asioita yhdessä. Helsingin reissumme oli ensimmäinen yhteinen minilomamme ja se meni hänen kanssaan muuten aivan moitteettomasti, mutta yö toki pyörittiin hotellin lakanoissa unettomina ja turhautuneina. Kiasmassa käynnin aikana hän nukkui tyytyväisenä ja soi näin vanhemmilleen rauhan taiteen tuijotteluun.

Päivät sujuvat katkonaisista öistä huolimatta nykyään helpommin kuin Siljan ollessa vastasyntynyt, sillä olemme miehen kanssa oppinet uudenlaisen tehokkaamman elämäntyylin, emmekä enää kuluta aikaamme pelkkään haahuilemiseen tai vaikkapa ylenmääräiseen somettamiseen. Silja nukkuu hyvin päiväunia, joten silloin saan nukuttua hiukan itsekin, sekä tehtyä kotitöitä tai vaikka kirjoitettua blogia.

Kaikki makea maistuu minulle tällä hetkellä aivan liian hyvin, sillä herkut ovat helppo ja nopea tapa nostaa hetkeksi energiatasoja ja piristää pitkältä tuntuvaa päivää. Ennen yksi rivi suklaata oli minulle riittävä määrä, mutta nyt riittää hyvällä tuurilla puoli levyä. Makeaa pitää myös saada monta kertaa päivässä ja sitä useammin mitä väsyneempi olen. Olen miettinyt varovasti itsekseni, että kunhan nämä Siljan hulinat ovat ohitse tai edes hiukan helpottuneet, voisin alkaa kiinnittää huomiota syömisiini ja alkaa vähentää päivittäin syömääni herkkujen määrää.

Herkkujen ohella olen piristänyt itseäni pimeänä aikana virtuaalisella shoppailulla. En ole vielä päätynyt ostamaan mitään, mutta kaikki överihintainen ihonhoito kiehtoo juuri nyt kovasti, kun ihmettelen aamuisin peilistä näkyviä tummia silmänalusia ja kelmeää ihonsävyä. En kirjoita toivelistallani olevista tuotteista nyt enempää, sillä tarkoituksenani on tehdä aiheesta ihan oma postauksensa. Helsingistä ostin yhden asian, joka ei ihme kyllä ollut kosmetiikkaa.

Lumin klassikkolaukku Eco Supermarket Bag X-Large maksoi maltaita, mutta ostin sen itselleni palkinnoksi muutamasta suuremmasta saavutuksesta. Tämä on tähän mennessä ensimmäinen ja ainoa design-laukkuni. Kerkesin jo hiukan harmitella miksi menin hankkimaan näin suuren laukun, mutta tila onkin osoittautunut erittäin käteväksi, koska tänne mahtuu myös Siljan tavaroita, joten pystyn tarvittaessa korvaamaan tällä erillisen hoitolaukun raahaamisen. Kerkesin haaveilemaan tästä laukusta ainakin kuusi vuotta, ja nyt se on minun. ❤

Olemme käyneet Siljan kanssa jo ihan alusta asti kerhoissa, joten olen tutustunut uudella kotiseudullani toisiin esikoisten äiteihin. Meille on muodostunut kuuden äidin porukka, joiden kanssa tapaamme kerran viikossa myös ohjattujen kerhojen ulkopuolella. En olisi osannut vuosi sitten kuvitella, että hakeudun joskus vapaaehtoisesti tällaisen uuden harrastuksen pariin tai että etsisin aikuisiällä uusia ystäviä, mutta kyllä vain näistä torstaikahvitteluista on tullut minulle tärkeä osa elämää. Kotiäitiys ylipäätään on tällä hetkellä väsyttävää, mutta edelleen kuitenkin parasta mitä tiedän.

Mitä teille kuuluu? Joko syksy väsyttää, vai onko teillä jakaa hyviä vinkkejä pirteänä pysymiseen?

Mainokset

Siivousta

Muutimme tämän vuoden keväällä nykyiseen kotiimme ja siitä asti minulla on ollut käytössäni kokonainen huone meikeilleni. En todellakaan omista huoneellista meikkejä, mutta huone on minun valtakuntani, kunnes se joskus siirtyy lapsen käyttöön. Vauvan myötä en ole enää viettänyt aikaa ”meikkihuoneessa”, koska se sijaitsee yläkerrassa, jota käytämme nykyisin vain nukkumiseen. Meikkaan alakerrassa keittiössä, jonne olenkin pikku hiljaa kuljettanut kattavan meikkivalikoiman. Sama pätee kaikkeen muuhunkin kosmetiikkaan ja vaatteisiin – on vain niin paljon kätevämpää, kun ei tarvi rampata päivän aikana yläkerrassa vauva olalla. Samaan aikaan suurin osa meikeistäni on unohtunut yläkertaan ja olen jumittunut meikkaamaan lähes joka päivä samoilla meikeillä. Viime aikoina tämä on alkanut ärsyttää minua ja olen alkanut kaivata asiaan jotakin järkevää ratkaisua.

Varsinaista ratkaisua en ole vielä keksinyt, mutta olen todennut asiaa pohtiessani minulla olevan edelleen liikaa meikkejä. Haaveilen nykyään simppelistä ja selkeästä arsenaalista, jossa jokainen tuote olisi sellainen, josta todella pidän ja jota varmasti käytän. Myös vanhentuneiden tuotteiden mahdolliset bakteerit puistattavat. Minun on pitänyt muutosta asti käydä läpi meikkini ja lajitella niistä osa pois. Tiedän joukossa olevan paljon parhaat päivänsä ohittaneita meikkejä sekä tuotteita, joita minun ei tule koskaan käytettyä.

Ryhdyin eräänä sateisena päivänä tuumasta toimeen ja raahasin kaikki meikkini yläkerran meikkihuoneesta, keittiöstä, laukuista ja takkien taskuista alakertaan olohuoneen lattialle. Sain todeta, että edelleen päätään nostavasta meikkiähkystä huolimatta olen tehnyt hyvää työtä viime vuosina, sillä minulla on valtavasti vähemmän meikkejä kuin vaikkapa edellisen muuttoni aikoihin. Paljon olen siis jo myynyt ja lahjoittanut meikkejä eteenpäin.

Meikit ovat nyt lojuneet viikon olohuoneen lattialla ja olen käynyt niitä hitaasti läpi jaotellen ne neljään eri kasaan: pidettäviin, lahjoitettaviin, myytäviin ja pois heitettäviin. Pidettävien kasa on edelleen liian suuri ja joukossa on edelleen tuotteita, joista en pidä aivan varauksetta, joten en katso saaneeni projektia hyväksyttävästi suoritetuksi. Haaveeni ja tavoitteeni kun tosiaan on omistaa vain meikkejä, joista todella pidän, joita käytän ja jotka eivät ole liian vanhoja.

Aion käydä meikit läpi vielä pari kertaa uudelleen sekä kokeilla parin viikon sisällä niitä meikkejä käytännössä, joiden viimeistä kohtaloa en osaa päättää. En tule esittelemään teille yksityiskohtaisesti kaikkia meikkejäni, mutta jos teitä kiinnostaa, voisin näyttää millainen kasa lähti ja millainen kasa jäi. Toki paljastan mielelläni myös uuden meikkien säilytysratkaisuni, kunhan ensin keksin sellaisen ja selätän kahden kerroksen välisen ongelmani. Mitäs sanotte, kiinnostaako?

Heinäkuun 2018 loppuneet

En näköjään ihan päässytkään ajantasalle näiden kanssa elokuun aikana, mutta mitäpä tuosta. Roikutaan vielä kesässä kiinni katsastamalla heinäkuun (ja kohta perässä elokuun) loppuneet!

Heinäkuussa loppuikin aika hyvin kaikkea.

Dermosil Cream Soap eli Voidesaippua oli positiivinen yllättäjä. Halusin tilata hellävaraisen nestesaippuan käsille ja olin varautunut saamaan melko tylsän, tuoksuttoman tuotteen. Tämä olikin yllättävän kivan tuoksuinen ja muutenkin tosi hyvä. Ostan uudestaankin.

Korres Bergamot Pear Showergel oli ominaisuuksiltaan tavanomainen, melko pesevä suihkugeeli, joka tuoksui voimakkaalta ja hyvältä. Halusin ostaa pitkästä aikaa Korresia ja päädyin hankkimaan tämän Hehkun ota kaksi maksa yksi -tarjouksesta. Minulla on siis tätä vielä toinen pullo odottelemassa. En ole mitenkään erityisen ihastunut tähän, vaikka tuoksu onkin hyvä.

Logona Harmony Quitte & Vanille Shower Gel oli aivan ihana, täyden kympin suihkugeeli. Tuoksussa ei ollut yhtään luonnonkosmetiikalle tyypillistä yrttisyyttä, vaan silkkaa vaniljaista ja hedelmäistä pehmeyttä. Itse geeli oli hellävaraista ja lempeästi vaahtoavaa. Ostan lisää! Logonan saatavuus voisi olla parempikin, mutta tätä saa ainakin Ruohonjuuresta.

Benecos For Men Only Body Wash 3 in 1 oli tuliaiseni miehelle Luonnonkaunis-messuilta. Mies piti tuoksusta sekä tuotteen pesutehoista ja käytti tämän tyytyväisenä loppuun. Benecosin tuotteissa on loistava hinta-laatusuhde.

Clarins Deodorant Roll-On on jo tuttu tuote täällä blogissa. Suosikkini, jota ostan aina uudelleen ja uudelleen.

Herbina Aqua Spa Raikastava vartaloemulsio oli heräteostos Sokoksen alepöydältä. Kevyesti kosteuttava ja nopeasti imeytyvä, erittäin raikkaan tuoksuinen vartalovoide oli hinta-laatusuhteeltaan oiva kaveri. Tästä ei irronnut mitään vau-efektejä, mutta en niitä alunperin hakenutkaan. Hyvä peruskosteuttaja kesäaikaan.

L’Occitane Amande Shower Oilin minikoko tuli viime vuoden joulukalenterista. Kerroin raskausaikana useaan otteeseen blogissa, miten en enää siedä tätä tuoksua. Nyt olen kuitenkin taas ihastunut tähän ja pidän tuoksusta samoin kuin ennen raskautta. Ajattelin hankkia tätä talveksi isomman pullon, sillä ihoni kaipaa talvisin myös pesutuotteilta kosteuttavampia koostumuksia.

Kiehl’s Amino Acid Shampoo oli todella pätevä, hiukset hellävaraisesti pesevä, kosteuttava shampoo. Kookoksen tuoksu tökki tässä hiukan pidemmän päälle, vaikka se hyvin mieto olikin. Voisin käyttää tätä lisääkin, mutta en heti ostaisi uudelleen tällaista puolen litran pönikkää. Muistakaahan palauttaa tyhjät Kiehl’sin pakkaukset Kiehl’s-pisteelle!

Dermosil Argan Oil Conditioner oli melko tylsä hoitoaine, josta minulle ei jäänyt liiemmin muistikuvia suuntaan tai toiseen. Odotin todella hoitavaa hoitoainetta, mutta tämä oli omalle hyväkuntoiselle tukalleni vain ihan ok. En osta uudelleen.

Lavera Repair & Care Conditioner oli todella positiivinen yllättäjä, jollaista en todellakaan osannut odottaa luonnonkosmetiikan hoitoaineelta. Tämä selvitti pitkän tukkani hyvin, ja vaikka se ei tehnyt hiuksista silikonisen liukkaita, se teki niistä aivan uskomattoman pehmeät. Tuoksu tässä oli todella hyvä. Ostan varmasti joskus lisää.

Laneige Perfect Renew Emulsion oli heräteostos muistaakseni Miamin lentokentältä, ja voi miten iloinen olenkin ollut tästä ostoksesta! Kosteusemulsiossa oli ihan täydellisen kosteuttava, mutta silti helposti imeytyvä koostumus. Tuoksu oli liian voimakas makuuni, mutta kestin sen kyllä muuten niin hyvässä tuotteessa. Lasinen pullo oli epäkäytännöllinen, mutta käytössä jotenkin todella ylellisen tuntuinen. Mahtavaa, kun Laneigea on alkanut näkyä enemmän blogeissa nykyään. Olen ollut kaikkiin merkin tuotteisiin tyytyväinen, joten voin lämpimästi suositella tutustumaan niihin.

The Body Shop Skin Defence Multi-Protection Essence on paras koskaan kokeilemani aurinkosuoja kasvoille. Ostan tätä ehdottomasti ensi kesäksi lisää! Riittoisa ja kevyt tuote imeytyi ihoon hetkessä, eikä tehnyt ihoa yhtään klähmäiseksi. Tuoksukin on ihanan raikas.

Dermosil Kanerva-seerumista olen kirjoittanut enemmän täällä. Uusi on jo korkattu ja tulen ostamaan tätä jatkossakin lisää. Ihana tuote!

Lavera Hydro Effect Serum on nykyisin yksi suosikkejani omassa kategoriassaan ja tämä oli jo toinen tyhjentämäni pullo. Omalle normaalille, hiukan kuivuuteen taipuvaiselle iholleni tämä sopii parhaiten kesällä. Erittäin kosteuttava ja kevyt seerumi. Jäin kaipaamaan tämän raikasta tuoksua ja tuntumaa iholla.

Dermosil Kasvopesu on suosikkini vuosien takaa, mutta ihastuin tähän pitkästä aikaa uudelleen. Kirjoittelen tästä lähiaikoina lisää toisessa postauksessa. Hyvä ja edullinen, joskin melko pesevä kasvoputsari. Olen jo korkannut uuden pullon ja tulen ostamaan tätä jatkossakin lisää.

Mádara Exfoliating Oil-To-Milk Scrub oli muissa blogeissa kovasti suitsutusta saanut kuorintavoide, jonka jujua en tajunnut missään vaiheessa. Minun ihollani tämä ei lupausten mukaisesti muuttunut maitomaiseksi, vaan  oli vain aavistuksen turhan hellävarainen ja lirumainen kuorinta. Ei jatkoon.

Maybelline Total Temptation Mascara täytti kohtuullisesti kaikki ripsivärille asettamani kriteerit, mutta tästä ei kuitenkaan tullut uutta lempparia. Mukavasti pituutta ja tuuheutta tuova perusmaskara, jota voisin hyvin käyttää toisenkin putkilon.

No jopas olikin loppuneita! Kuvasin tänään myrskyssä ulkona elokuun loppuneet, joita oli huomattavasti vähemmän. 🙂

Norvina-paletti ja muita alkusyksyn suosikkeja

Onpa hauskaa tehdä pitkästä aikaa tällainen postaus! Otsikko on hieman harhaanjohtava, sillä useimmat tuotteet ovat olleet suosikkejani paljon pidempään kuin alkusyksyn. Ennemminkin nämä ovat olleet muutamaa tuotetta lukuunottamatta päivittäisessä käytössä jo keväästä lähtien. Mutta kaipa voisi sanoa, että olen taas löytänyt viime aikoina uudelleen näiden mahtavuuden.

Avainsanojani meikin suhteen on ollut viime aikoina nopeus, helppous ja kuulaus. Tuotteiden pitää nykyisessä arjessani olla sellaisia, että niillä saa tehtyä meikin kiireessä ja tarvittaessa vaikkapa autossa. Olen halunnut meikkiin myös kunnolla väriä, painopisteen joko silmiin tai huuliin.

Useimpien katse varmaan porautui ensimmäisenä tuohon violettiin asiaan. Kyllä, haksahdin Anastasia Beverly Hillsin uusimpaan palettiin Norvinaan. Sinänsä hassua, koska olen julistanut blogissa viimeiset kolme vuotta miten kyllästynyt olen violetteihin ja viileisiin luomivärisävyihin. Tässä paletissa on kuitenkin myös lämpimiä sävyjä. Kyseessä on pitkästä aikaa paletti, joka on inspiroinut minua leikkimään väreillä ja uusillä sävy-yhdistelmillä jo kolmatta viikkoa putkeen. Sävyjen koostumuksessa ja laadussa olisi mielestäni parantamisen varaa, ja ne vaativat astetta tarkempaa ja huolellisempaa levitystä ja häivyttelyä. Ylärivin metalliset glittersävyt tarttuvat luomelle parhaiten joko kostealla siveltimellä tai sormella levitettynä. Pigmenttiä on kiitettävästi. Pienistä miinuksista huolimatta olen todella ihastunut palettiin. Jos pitäisi valita yksi suosikkisävy, olisi se ehdottomasti alarivin lämpimän vaalea punainen Love.  Satunnaisista laatuongelmista ja tyyriistä lähes 60 euron hinnasta huolimatta kyseessä on minusta aivan vastustamaton paletti.

Aivan eri hintaluokan tuotteista minua on ihastuttanut Essencen Luminous Matt-aurinkopuuteri. Sävy 01 Sunshine on aivan täydellinen minulle vuoden ympäri. Päivettyneelle iholle voin käyttää tätä reilummalla kädellä varjostuksiin ja tuomaan lämmintä lisähehkua iholleni, mutta tämä sopii täydellisesti myös talvi-iholleni. Olen jopa tehnyt tällä varjostuksia hämärässä liikkuvassa bussissa, enkä ole saanut aikaan övereitä. Sävy on juuri sopivan neutraali kalvakalle iholleni.

Essence Fresh & Fit-pohjustaja on kiireisten päivien suosikkini, sillä se korvaa minulla toisinaan kokonaan muun meikkipohjan. Tuote tuntuu iholla kosteuttavalta ja saa ihon näyttämään todella hehkuvalta ja terveeltä. Minun pitää kohta ostaa tätä uusi tuubi. Hintaa kummallakin Essencen tuotteella on muutama hassu euro.

Laura Mercier Illuminating Tinted Moisturizer tekee ihosta kuulaan ja hehkeän sekä on aivan mahtavan nopea käyttää sormin levitettynä. Puuteroin kasvot myös kevyesti, koska muuten kasvoni kiiltävät liikaa. Tämä ei ole erityisen peittävä, kuten ei ole tarkoituskaan, mutta jännästi tämä saa ihon sävyn epätasaisuudet ja pienet virheet häviämään.

Clarinsilta minua on ihastuttanut erityisen paljon kaksi tuotetta, joista toinen on Joli Rouge-huulipuna sävyssä Tender Nude. Joli Rouge-punissa on ihastuttavan kosteuttava koostumus ja niitä on helppoa levittää kiireessäkin. Sävy Tender Nude on täydellinen joka paikan sävy. Tämäkin loppuu ihan kohta.

Clarinsin jännä Mission Perfection Yeux*-silmänalustuote lojui luvattoman pitkään kylppärin kaapissa kokeilematta, mutta se päätyi nyt vauvan synnyttyä vakituiseen käyttöön. Kyseessä on pigmenttiä sisältävä silmänympärysvoide, joka häivyttää väsymyksen merkkejä kosteuttaen ja hoitaen samalla ihoa. Tällaiset monitoimituotteet miellyttävät kovasti juuri nyt.

Päädyin ostamaan kesällä kolme Buxomin Full-On Lip Polish-huulikiiltoa ja suosikiksi asti niistä on päätynyt sävy Kristen. Tässä on huulia kevyesti pullistava vaikutus ja imelä toffeen tuoksu. En ollut ennen kokeillut mitään Buxomilta, vaikka merkki on ollut Kickseissä tyrkyllä jo vuosia. Mattaisten huulimeikkien jälkeen minä kaipaan kunnon kiiltoa.

Tarvitsin uuden luomivärinpohjustajan ja päädyin ostamaan pitkästä aikaa MAC Paint Potin sävyssä Painterly. Tykkään käyttää tätä tasoittamaan luomen sävyä jonkin vaalean luomivärin kanssa tai kun kaipaan tahmeampaa pohjustusta silmämeikkiin. Kivaa vaihtelua silikonisten pohjustajien jälkeen!

Mistä tuotteista te tykkäätte eniten juuri nyt?

*Tuote saatu blogin kautta.

Alkusyksyn kuulumisia ja pohdintoja

Herään aamulla harsojen keskeltä, aamuyön syöttösessioiden jäljiltä hartiat jumissa ja toinen käsi puutuneena. Toisella puolella nukkuu mies ja toisella puolella tuhisee vauva. Vauva vie suurimman tilan sängystä, vaikka on pienin. Hän tykkää nukkua leveästi. Voisin tuijotella nukkuvaa vauvaamme tuntikausia. Yritän silti nousta sängystä äänettömästi ja hiipiä salakavalasti alakertaan, jos vaikka saisin juotua kahvikupillisen ennen kaksikon heräämistä. Olen parempi vaimo ja äiti, kun olen saanut aamuisen kofeiiniannokseni.

Onnistun  tänä aamuna hyvin yrityksessäni varastaa vartin oma kahvihetki. Keittiössä katseeni osuu läppäriin ja mielessäni vilahtaa nopeasti pari kesken jäänyttä sähköpostia. Niin ja se blogikin.

Vauva nukkuu yllättävän pitkään kahden isänsä kanssa. En kuitenkaan avaa läppäriä, sillä minua ei vain huvita. Kodinhoitohuoneessa odottaa vaatekasa viikkaamista ja astianpesukonekin pitäisi tyhjentää. Tartun mieluummin konkreettisiin asioihin, sillä pää ei tunnu nykyisin toimivan aivan entiseen tapaan. Ehtii niitä sähköposteja ja blogia sitten myöhemminkin.

Olen ollut vauvan kanssa kaksi kuukautta kotona. Kaksi kuukautta, jotka ovat olleet ”entiseen elämääni” verrattuna melko erilaisia, mutta joista olen nauttinut suuresti. Suurin muutos elämässäni vauvasymbioosin lisäksi on tuntunut olevan se, että en käy päivätyössäni, sillä olen tottunut käymään töissä  vähintään osa-aikaisesti 18-vuotiaasta lähtien. Sitä kuuluisaa omaa aikaa on töistä pois jäämisestä huolimatta vähemmän, joskin meidän vauvan kanssa kuitenkin ihan kohtuullisesti. Minulla on ollut aikaa miettiä muunmuassa blogin pitämistä ja sitä mikä minua nykyään oikeasti kiinnostaa. Tällaisia asioita alkaa väkisinkin pohtia, kun vapaa-aikaa on huomattavasti vähemmän kuin ennen ja sen lyhyehkön ajan haluaa käyttää joko oikeasti hyödyllisesti, tai ainakin niin, että tekeminen rentouttaa ja saa hyvälle mielelle.

Olen innostunut vauvan ja uuden elämäntilanteen myötä todella monista uusista asioista. Vietän äitiyslomalla paljon aikaa kotona, joten on aika luontevaa, että olen kiinnostunut kodin laittamisesta, ruoanlaitosta ja leipomisesta. Kaikki eivät viihdy kotona ja äitiyslomalla, mutta minulle tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Toki tutustuminen nykyiseen aviomieheeni, yhdessä viettämämme aika ja reissut ovat olleet omalla tavallaan parasta aikaa, mutta en ole edes silloin ollut näin rentoutunut ja kokenut keskittyväni olennaiseen – voinut henkisesti näin hyvin. Tuntuu, että teen juuri nyt sitä mikä on itselleni tärkeää ilman kiirettä minnekään. Koen jopa jo nyt haikeutta siitä, että joudun palaamaan jonain päivänä oravanpyörään ja siihen entiseen arkeen, jossa elin ennen vauvaa. Onneksi tiedostan myös sen, että ajatus tästä voi vielä muuttua.

Blogini pääasialliset aihepiirit kosmetiikka ja meikit kiinnostavat minua edelleen, eivätkä ne ole jääneet mitenkään pois elämästäni vauvan myötä. Niistä kirjoittaminen on kuitenkin tällä hetkellä ihan toinen juttu, ja siitä päästäänkin ajatuksiini bloggaamisesta juuri nyt. Koen blogini nykyisellään melko turhaksi ja ennen kaikkea lukijan kannalta turhauttavaksi paikaksi. Postaan täysin epäsäännöllisesti, kommentteihin vastaaminen kestää, postausten sisällöt ovat lähes pelkästään loppuneiden tuotteiden esittelyjä ja harvoista muista postauksista saattaa välittyä hieman väkisin vääntämisen maku. En ole blogiini enää tyytyväinen, enkä saa sen pitämisestä läheskään samanlaisa iloa kuin ennen. En ole tehnyt päätöstä lopettamisesta, mutta haluaisin kuitenkin saada päätökseen itseni kanssa käymäni kamppailun blogihiljaisuudesta tai yksipuolisista postauksista seuraavan syyllisyyden suhteen.

Koen, että bloggaaminen muuttui monelle ammattimaisemmaksi vuosina 2014-2015. Vaikka liityin tuolloin itsekin portaaliin, tiesin heti, ettei minulla olisi rahkeita tai kiinnostusta alkaa kehittää itseäni esimerkiksi valokuvaamisessa yhtä intohimoisesti kuin monet muut tekivät. Tuolloin mielessäni alkoi myös itää ajatus, että olenko ylipäätään keskinkertaisuuten pyrkivä ja tyytyvä ihminen, vai onko blogin pitäminen harrastuksena vain mennyttä aikaa omalla kohdallani.

Portaalin lakattua olemasta blogini jäi WordPressiin, mutta en koskaan enää saanut aikaiseksi hioa ulkoasua kuntoon, joten tällaiseksi se jäi. Useimmat seuraamani bloggaajat ovat kehittyneet huikeasti. He ovat tehneet hirveästi töitä bloginsa eteen ja myös satsanneet siihen rahallisesti hankkimalla uusia laitteita ja näkemällä vaivaa vaikkapa kuvausympäristön somistamisen eteen. Minulla ei ole riittävästi motivaatiota tähän, joten väkisinkin mietin onko tällaiselle kotikutoiselle, epäsäännöllisesti päivittyvälle blogille enää tarvetta tai kohderyhmää.

Kaipaan sitä, kun saatoin tulla vain hihkumaan jostakin juuri ostamastani tuotteesta tai keksimästäni uudesta sävy-yhdistelmästä. Tuntuu, että niistä ajoista on ikuisuus niin ajallisesti kuin henkisestikin. Vaikka en lue nykyään kuin muutamaa blogia säännöllisesti ja ehkä pariakymmentä epäsäännöllisesti, olen huomaavinani koko blogiskenessä entistä nopeampaa muutosta. Toiset lopettavat kokonaan, ja toiset panostavat blogiinsa entistä enemmän.

Minulla olisi usein paljonkin jaettavaa, mutta jokin tuntuu estävän minua. Bloggaaminen ei tunnu enää yhtä spontaanilta ja innostavalta kuin ennen, vaan kaiken pitäisi olla suunniteltua ja sopia tarkasti harkittuun linjaan. Kukaanhan ei minua tähän pakota, vaan olen luonut ihan itse itselleni paineet muiden kehittymisen seuraamisen myötä. Asia, jossa koen myös olevani bloggaajana kovin vanhanaikainen, on kaupallisten yhteistöiden vieroksuminen sekä nykyisin myös pr-tuotteiden välttely. Kaupalliset yhteistyöt ja pr-tuotteet saavat minut stressaantumaan. En kestä yhtään sitä, että minulle tulee harrastuksesta pakkopullan tuntua. Toki minulle ei näitä enää usein tarjoudukaan, koska en päivitä blogia aktiivisesti.

Olen edelleen varma siitä, että olen poikkeuksellisen kiinnostunut ja innostunut kosmetiikasta. Siksi haluaisin, että minulla olisi edelleen vähintään paikka, jossa kertoa kokemuksistani liittyen käyttämääni kosmetiikkaan, vaikka minulla ei ehkä olisikaan mitään uutta ja ihmeellistä sanottavaa tai upeita kuvia. Haaveilen siitä, että osaisin tehdä lyhyempiä ja napakampia postauksia, jotka olisivat ehkä nopeampia toteuttaa. Näin pystyisin vauva-arjessakin päivittämään hieman useammin. Blogini olisi syytä joka tapauksessa muuttua, jotta kokisin järkeväksi jatkaa tämän pitämistä.

Aloittaessani tätä postausta noin viikko sitten, minulla oli vahvemmin mielessä mahdollinen blogin lopettaminen. Hassua kyllä, heti kun olin kirjoittanut tämän pohdiskelevamman postauksen, valtasi minut jälleen inspiraatio jatkaa. Näin muistan käyneen joskus aiemminkin. 🙂

Millaisia blogeja te tykkäätte lukea? Jaksatteko seurata harvoin päivittyviä blogeja, vai kaipaatteko tasaista ja säännöllistä postaustahtia? Onko kiinnostuksenne blogeihin pysynyt samana vuosien saatossa?

Ihanaa viikonloppua ja syyskuuta!

Dermosil Nature Deo Roll-On

Lupailin edellisessä postauksessani kertoa teille pitkäaikaisista Dermosil-suosikeistani. Postaus on edelleen kesken, sillä kriiseilen julkaisukelvottomien kuvien kanssa ja ilman kuvia en taas saa aikaan tekstiä. Näpyttelin kuvausinspiraatiota odotellessa teille kuitenkin eräästä toisesta Dermosil-tuotteesta, kuten postauksen otsikkokin kertoo.

Ihastuin aikoinaan Dermosilin Nature-sarjan seerumin makean hattaraiseen tuoksuun, joka muistutti minua kovasti SuperMoodin ihanan Beauty Sleep-seerumin tuoksusta. Tästä heräsi kiinnostukseni koko Nature-sarjaa kohtaan. Sarjassa ei ole loppujen lopuksi montaakaan itselleni tarpeellista tuotetta, mutta luettuani jostakin sarjan deodorantin tuoksuvan samalta kuin seerumi, halusin tilata sen testiin.

Dermosilin Nature-sarja on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikan deodorantit eivät ole koskaan toimineet, eli pitäneet hikoilua kurissa minulla, joten siksi tämänkin yksilön kokeileminen jännitti. Valitsin testipäiväksi kotipäivän, joita elämässäni on nykyään usein. Kotona deodorantin pettäminen kun ei ole yhtä ikävää kuin vaikkapa töissä tai täydessä bussissa.

Alku deodorantin kanssa vaikutti lupaavalta. Tuote tuoksui tosiaan ihanalta hattaralta ja levittyi kainaloihin hyvin. Hämmästelin jopa tuotteen nopeaa kuivumista, sillä se kuivui huomattavasti nopeammin kuin vaikkapa saman merkin E-vitamiini-sarjan deodorantti. En huomannut myöskään tahraamista poikkeuksellisesti valkoisessa paidassani.

Poikkesin päivän aikana vaunulenkille. Päivä olikin yllättävän helteinen ja tulin rehkineeksi vaunujen kanssa hikoiluun asti. Deodorantti petti auttamattomasti jo iltapäivällä ja huomasin haisevani ihan rehellisesti hieltä. Ei jatkoon, ajattelin harmissani, mutta päätin antaa deolle vielä uuden mahdollisuuden.

Seuraavina päivinä en poistunut kotoa ulos helteeseen kuin vain lyhyille kauppareissuille. Deodorantti pelitti jotenkuten, mutta kainalot tuntuivat rauhallisesta ja stressittömästä tahdista huolimatta iltaan mennessä tahmeilta ja tuoksuivat aavistuksen tunkkaisilta. Deodorantti ei siis vakuuttanut minua, mutta eipä minulla ollut sen toimivuuden suhteen juurikaan odotuksiakaan, vaan ostin sen kokeiluun silkasta mielenkiinnosta. Yritän käyttää dödöä jatkossakin kotona ja testailla sitä vielä imetyksen päätyttyä (imetyshormonit hikoiluttavat!), mutta kokemusteni myötä en voi varsinaisesti suositella sitä.

Dödöllä oli hintaa reilu viisi euroa.

Käytättekö te luonnonkosmetiikan deodorantteja? Tiedättekö niiden joukosta jonkun erityisen toimivan yksilön?

Kesäkuun 2018 loppuneet

Saatte nyt luettavaksi jo toisen loppuneet-postauksen peräkkäin, koska yritän päästä näiden kanssa vihdoin ajan tasalle.

Kesäkuu oli hieman niukempi kuukausi tyhjentyneiden rintamalla, joten nämä saadaan tällä kertaa käytyä läpi nopeasti.

Palmer’s Cocoa Butter Formula Stretch Marks Massage Cream toimi raskausajan vartalovoiteena ja tulen aina muistamaan tuon ajan Palmer’sin kaakaon tuoksusta. Raskausarpia en saanut yhtäkään, mutta kiitän asiasta geenejäni, en niinkään kosmetiikkatuotteita. Tämä voide oli kyllä oikein mainiota ja voisin hyvinkin ostaa sitä lisää, jos tarvetta sattuisi vielä joskus tulemaan.

Dermosil Lime Shower Gel on yksi Dermosilin myydyimpiä tuotteita, mitä minä en aivan ymmärrä. Tässä oli Dermosilin pesutuotteille tyypillisesti todella kiva koostumus, mutta tuoksu oli makuuni tylsä ja mitäänsanomaton. Tuskin ostan lisää.

Batiste XXL Volume Dry Shampoo oli pitkään suosikkini, mutta nykyään en pidä siitä enää yhtään, sillä se tekee hiukseni harmaiksi. Käytän loppuun parit hamstraamani pullot, mutta jatkossa ostan saman merkin tummahiuksisille tarkoitettua tuotetta.

Oliivi Hoitoaine sai suositteluja joltain bloggaajalta, kun haussani oli erittäin hoitava ja silottava hoitoaine, joten ostin tämän kokeiluun. Hoitoaine todella toimi kehutulla tavalla, mutta tuskin ostan tätä enää lisää, koska en tarvitse enää superhoitavaa tuotetta hiuksilleni. Tuotteen pakkaus ja tuoksu eivät myöskään miellyttäneet niin paljon kuin turhamaisuudessani toivoisin.

Kiehlsin näytekokoiset kasvovoiteet ovat viime vuoden joulukalenterista. Ylempi Super Multi-Corrective Cream oli ihanan tuhtia ja kosteuttavaa ja sitä voisin käyttää lisääkin. Alempi voide, Ultra Facial Oil-Free Gel Cream oli tarkoitettu rasvaisemmalle iholle, eikä se tuntunutkaan kosteuttavan omaa ihoani riittävästi. Mies ihan tykkäsi siitä, vaikka ei hänenkään ihonsa ole enää nykyisin ollenkaan rasvainen.

Lavera Firming Night Cream oli tuoksultaan ja koostumukseltaan ihana tuttavuus, mutta se jätti iholleni aavistuksen kiristävän tunteen, kuten monet luonnonkosmetiikan voiteet. Minulla on vielä saman sarjan päivävoide korkkaamattomana kaapissa.

Mama Mio Gorgeous Glow Balancing Facial Wash tuli osana kokeilukokoisten tuotteiden settiä. En ihan käsittänyt miksi raskaana ollessa tarvitsisi olla erillinen raskausajan kasvojenpuhdistustuotteensa, mutta käytin tämän yllättävän luonnonkosmetiikkamaiselle tuoksuvan putsarin tyytyväisenä matkoilla.

Dermosil Age Defense Elixir kuuluu hintaluokaltaan Dermosilin hieman tyyriimpiin seerumeihin, mutta minä en pitänyt tästä yhtä paljon kuin vaikkapa Skin Comfort -ja Nature -sarjojen edullisemmista seerumeista. Minulla on tätäkin toinen pullo odottamassa käyttöä ja ihan mielelläni annan tälle toisen mahdollisuuden, mutta ensimmäisen pullon jälkeen tästä ainakin jäi uupumaan se jokin, ja mieleen jäi kokemus vain ihan mukavasta kosteuttavasta seerumista. Pahksuhkoa seerumia oli loppumetreillä hieman hankalaa saada pipettipullosta, sillä pipetti oli aavistuksen liian lyhyt.

Dr. Hauschka Facial Toneria löytyy minulta useissa eri kokoisissa pulloissa ja nyt loppui tämä pieni näytekokoinen. Tämä on ikisuosikkini, jota tulen luultavasti käyttämään aina. Käytän tätä kasvoveden tapaan puhtaalle iholle, mutta toisinaan myös pitkin päivää raikastamaan meikattujakin kasvoja.

Mary Kay Satin Hands oli mukavan täyteläinen käsivoide, jota voisin mielelläni käyttää lisääkin. Näytekoko oli lahja ystävältä.

Too Faced Hangover Replenishing Face Primer oli miellyttävä tuote käyttää, mutta en tiedä pidensikö se meikkini kestoa sen suuremmin. Pidin tämän tuomasta kosteutetusta tunteesta iholla, mutta en ehkä osta tätä kuitenkaan lisää.

Look Fantasticin joulukalenterista tullut näytekokoinen Doucce Maxlash Volumizer Mascara oli aivan loistava ripsiväri, minun makuuni suorastaan täydellinen maskara. Tällä sai pituutta sekä tuuheutta ja se oli helppoa pestä pois. Voisin ehdottomasti ostaa joskus täysikokoisen yksilön!

Käytin loppuraskauden aikana paljon kangasnaamioita, koska ajattelin niiden käytön jäävän pitkäksi ajaksi vauvan synnyttyä, koska en kuitenkaan enää kerkeäisi käyttää niitä. Ihan hyvin kerkeäisin edelleen käyttää, joten tuo ajatus tuntuu nyt vähän hassulta. No, tulipahan käytettyä varastot lähes tyhjiksi. Muistan pitäneeni näistä kaikista paljon. Silmän alla käytettävistä silikonisista naamiolapuista en tykännyt yhtään, enkä kokenut niiden tekevän iholleni mitään paitsi inhottavan klähmäisen tunteen.

Dermosilin Vitamin E-nestesaippuan täyttöpussi on vähän orpona tuolla seassa. Suosikkituote, jota ostan aina uudelleen, vaikka edullisemminkin saisi käsisaippuaa.

Heinäkuun loppuneet-postaus onkin jo työn alla, joten se päästään todennäköisesti katsastamaan vielä tämän kuun puolella, kuten lupailinkin. Lisäksi kirjoittelen parhaillaan juttua pitkäaikaisista Dermosil-suosikeistani. Toivottavasti se kiinnostaisi monia. 🙂

Toukokuun 2018 loppuneet

Joo-o,  olen aika pahasti jäljessä näiden raporttieni kanssa. Toiveissa on, että saisin elokuussa kurottua kiinni loppuneet-postaukseni ainakin heinäkuuhun asti.

Pieni välikommentti tähän alkuun. Olen huomannut ilokseni, että kosmetiikkajemmani ovat kutistuneet ihonhoitotuotteiden osalta aivan huimasti, kun en ole kerinnyt hamstraamaan lisää tavaraa samoin kuin ennen ja myöskin kiinnostukseni on ollut enimmäkseen vauvan tavaroissa ja vaatteissa. Meikkejä ei ole päässyt nyt kesän aikana kulumaan yhtä paljon kuin ennen, vaikka edelleen meikkaankin noin kahtena-kolmena päivänä viikossa.

Claris Roll-On Deodorant on edelleen ykkössuosikkini, sillä se ei tahraa vaatteita, se tuoksuu miedon puuteriselta ja pitää hikoiluni hyvin kurissa. Ostan tätä lisää hyvistä tarjouksista vuodesta toiseen ja voin lämpimästi suositella kaikkia kokeilemaan, mikäli tämä antiperspirantti ei ole vielä tuttu.

Garnier Ambre Solaire SPF30-aurinkosuojavoide oli lahja ystävältäni Pirjolta. Muistaakseni tämä oli melko perinteinen aurinkovoide, josta jäi kuitenkin päällimmäiseksi mieleen positiivinen käyttökokemus. Voide imeytyi hyvin ja tuoksui hyvältä. Tästä suurin osa kului Dubain reissulla ja loput Suomessa.

Clarins Foot Beauty Treatment Cream oli hieman tavanomaista tyyriimpi jalkavoide, jonka nappasin mukaani Sokoksen alesta. Voide hoiti jalkojen ihoa erinomaisesti, mutta yllättävää kyllä taisin kyllästyä tämän tuoksuun melko nopeasti.

Dermosil Vitamin E-käsivoide on vanha tuttu vuosien takaa. Raikas tuoksu ja hyvä hinta-laatusuhde saavat minut tilaamaan tätä aika ajoin lisää.

Dr. Hauschka Hydrating Hand Cream tuli muistaakseni Dr. Hauschka-joulukalenterin jouluaaton luukusta. Tykkäsin tästä, mutta en ehkä ostaisi itse kuitenkaan. Tuoksu oli vahvan sitruksinen ja ihotuntuma levityksen jälkeen aavistuksen tahmainen.

Weleda Citrus Hydrating Body Lotion oli helmi luonnonkosmetiikan vartalovoiteiden joukossa. Voiteen koostumus oli erittäin kosteuttava ja hyvin imeytyvä, tuoksu raikkaan sitruksinen. Olen ostanut näitä usein Kicksin alennusyynneistä, mutta tänä kesänä en nähnyt niitä alepöydillä.

Benecos Apricot & Elderflower Body Lotion tuoksui vielä paremmalta kuin Weledan vartalovoide, mutta imeytyminen ei ollut yhtä mutkatonta. Kyseessä onkin kaksi luonnonkosmetiikan tuotetta melko eri hintaluokista. Benecosin tuotteet ovat ilahduttavan edullisia, siksi niiden kokeiluun on ainakin itselläni matala kynnys.

Burt’s Bees Mama Bee Belly Butter oli paras raskausaikana testaamani vartalovoide. Minulle jäi tämän mahtavia kosteutustehoja ja pehmeän miellyttävää tuoksua niin ikävä, että tekisi mieli ostaa tätä lisää, vaikka en enää raskaana olekaan. Tämä ei siis tuoksu vahvan sitruksiselta, kuten Mama Bee-sarjan muut tuotteet.

Mádara Fine Line Minimising Fluid* oli tuote, josta olisin halunnut pitää enemmän, mutta joka jäi minulle lähinnä vain ihan mukavan tuotteen asteelle. Kevyt voide (tai siis fluid – mikä sen suomen kielinen vastine nyt onkaan?) levittyi ja imeytyi vaivattomasti, vaikka luonnonkosmetiikan tuote kyseessä onkin. Tämä ei ollut omalle iholleni riittävän kosteuttavaa ja iholleni jäi tuotteen jäljiltä aavistuksen kiristävä tunne. Tuotteen anti-ageing-vaikutuksiin en osaa ottaa kantaa, sillä en käyttänyt tuotetta riittävän yhtäjaksoisesti. Tuotteen pakkausdesign on upea! Tämä tuote jäi ehkä hiukan mietityttämään, ja voisin ehkä antaa tälle joskus uuden mahdollisuuden.

MAC Fix+ tuoksussa Yuzu oli limited edition-ostos vuodelta 2015. MACin Fix+-vedet ovat mukavia varsinkin näin helteillä, mutta en näe syytä ostaa näitä enää jatkossa. Nämä eivät ole mielestäni riittävän hoitavia kasvovedeksi, mutta eivät myöskään erityisen hyviä meikin kiinnitykseen. Joskus menneinä vuosina olin näihin ihan hulluna.

Dermosil Skin Comfort Kasvoseerumi on uusi vanha suosikkini, josta en halua enää luopua. Käytin tätä kymmenisen vuotta sitten muutaman pullon, sitten satunnaisesti silloin tällöin vuosien varrella ja nyt olen tilaamassa kolmatta uutta pulloa vuoden sisällä. Seerumi kosteuttaa ihoa ja tekee sen kimmoisan ja raikkaan oloiseksi. Tykkään tuotteen miedosta tuoksusta ja vähäeleisestä pakkauksesta. Hinta-laatusuhde tällä on ihan loistava, pullo nimittäin irtoaa alle kympillä!

Meikkien loppuun kuluminen on aina yhtä siistiä! 😀

YSL:n huulipunan kaikki tiedot ovat kuluneet pois hylsyn pohjasta, mutta tämä oli kaunis nudesävy kiiltävällä ja kosteuttavan kevyellä koostumuksella. Ostin tämän itselleni syntymäpäivälahjaksi vuonna 2014, joten tämän oli todellakin jo aikakin loppua. YSL:n huulipunat ovat yksiä suosikkejani selektiivisten punien joukosta.

Guerlain Baby Glow Light-Revealing Sheer Make-Up oli myös ihan luvattoman pitkään käytössä ollut tuote, joten olin erittäin tyytyväinen saatuani kulutettua sen vihdoin loppuun. Sävy oli itselleni suurimman osan vuodesta aavistuksen tumma ja tunkkainen, joten Dubaista saadun rusketuksen turvin saatoin vihdoin ottaa sen tehokäyttöön. Tuotetta mainostetaan kevyenä, mutta minun mittapuullani tämä on ennemminkin raskas meikkipohja. En ostaisi tätä uudelleen, vaikka tämä tuoksuukin meteoriiteilta ja pakkaus on syötävän suloinen.

Lush Hair Doctor Kuumaöljyhoito hiuksille* päätyi testiin miehelle, joka innostuu aina hiusasioista. Miehellä oli tämän suhteen melko suuret odotukset, mutta valitettavasti hänen päänahkansa ärtyi tästä melko pahasti. Itse en ole saanut aikaiseksi vielä kokeilla tätä.

Lush Blackberry Bath Bomb* oli muuten oikein mukava tuttavuus, mutta se värjäsi kylpyammeen reunat violeteiksi. Raskausmahani kanssa en päässyt heti pesemään ammetta, joten se on edelleen violetti…

Kivaa elokuuta! ❤

*Tuote saatu blogi kautta.

Mietteitä raskaudesta

Raskauteni alkaa olla jo viime metreillä  – tänään tätä postausta viimeistellessä olen raskausviikolla 36+2 – ja laskettu aika alkaa häämöttää. Vajaan kuukauden päästä vasta tosin, mutta aika menee niin kauheaa vauhtia, että ihan kohta tuo aika on jo käsillä. En ole julkaissut aiemmin blogissa raskaudestani juuri mitään, mutta olen kirjoitellut aivan alusta asti muistiin joitain asioita ja ajatuksia, joista ajattelin nyt jakaa joitain teidän kanssanne.

Olen tehnyt raskauden viimeisen kolmanneksen aikana mielessäni läpileikkausta raskausajastani ja muistellut tämän merkillisen ja ihmeellisen ajan eri vaiheita. Päällimmäisenä mielessä koko ajasta on se, että olen ollut onnellisempi kuin ehkä ikinä, mutta kokenut toisaalta myös kaikki negatiiviset tunteet todella syvästi, eli kaikenkaikkiaan hyvin tunnepitoinen ajanjakso on ollut kyseessä. Alkuraskaus meni vaaleanpunaisissa hattaratunnelmissa, mutta viikot 7-10 olivat suorastaan kamalia. Noiden kolmen viikon aikana nukuin huonosti, itkin lähes kaikesta ja kaikkialla, olin kiukkuinen, tunsin jatkuvaa kuvotusta ja kerkesin jo ajatella, että koko raskaaksi tuleminen oli kauhea virhe.

Päätin onneksi jo raskauden alussa, että minulla ei tule olemaan asioita, joista en uskalla puhua miehelle ja tarvittaessa muillekin, joten puhuin tuntemuksistani avoimesti ja pelkästään tuon hetkellisen katumisen ääneen sanominen auttoi huomattavasti. Jatkossa osasinkin jo varautua tuohon olotilaan ja tiesin, että hormonimyrskyissä kaikki tunteet ja olot ovat mahdollisia. Viikon 10 jälkeen en ole onneksi joutunut enää kokemaan tuollaisia ajatuksia, vaan olen saanut olla enimmäkseen innostunut odottamisesta. Synnytyksen jälkeisiä hormonityrskyjä odotellessa…

Suosittelen ehdottomasti kaikille varhaisultraan menemistä! Kävimme itse katsastamassa mini-ihmisen jo kuuden viikon ikäisenä alkiona, eikä olisi tullut mieleenkään odottaa viikon 12+ kunnalliseen ultraan asti. Minulle oli ihan ratkaisevan tärkeää nähdä ja kuulla, että siellä se tyyppi oikeasti on, ei asia muuten olisi konkretisoitunut niin hyvin. Toki tämä saattaa olla rahakysymys, mutta 100 euroa on melko pieni hinta mielenrauhasta, jos summan vain pystyy jostain rutistamaan.

Raskausaika on monille kovaa aikaa vatsavaivojen ja heikentyneen unenlaadun vuoksi, mutta itse kuulun niihin onnekkaisiin, joiden IBS-oireet helpottuivat merkittävästi ja jolla myös nukkuminen on sujunut alun valvomisten jälkeen hyvin. Tällä hetkellä esimerkiksi aiemmin kiellettyjen ruokien listalla olleet omena ja ruis ovat ruokavalioni peruspilareita. En ole enää kuukausiin käyttänyt gluteenittomia tai laktoosittomia tuotteita. Pystyn myös nukahtamaan täysin luomuna lähes missä ja milloin vain (tosin öisin vain Lidlin ”makkaratyynyn” kanssa!). Toissapäivänä heräsin terassilta, jonne olin mennyt ihastelemaan uutta ulkosohvaamme. 😀 Tämähän ei välttämättä kuulosta kaikkien korvaan mitenkään erikoiselta, mutta ihmeellisen asiasta tekee se, että olen tosiaan kärsinyt univaikeuksista yli kymmenen vuotta elämästäni ja joutunut turvautumaan vuosien saatossa mitä erilaisempiin keinoihin pystyäkseni nukkumaan. Kuulemma myös kuorsaan nykyään kamalasti, mikä johtunee ylimääräisen matkustajan painosta ja tietysti myös raskausaikana limakalvoille tapahtuvista muutoksista.

Minulla ei ollut edes alkuraskaudessa omituisia mielitekoja ruoan suhteen, mutta yllättävät asiat saivat minut voimaan pahoin. Sain lähes traumoja Lushin joulukokoelman päärynäsaippuasta ja Once Upon A Time-vartalovoiteesta, sillä niiden tuoksu tuntui olevan kaikkialla, vaikka olin kelmuttanut ne ja kiikuttanut asuntomme perimmäiseen nurkkaan vaatehuoneeseen. Muutenkin kosmetiikan tuoksut olivat minulle aluksi ehkä kaikkien vaikein asia kestää, vaikka toki kaikki yleisesti ottaen pahat hajutkin olivat kamalampia kuin tavallisesti. Hajuaistiin liittyvät asiat olivat ihan hulluja ja olen ollut erittäin onnellinen, kun supernenäni siirtyi taka-alalle viikosta 11 eteenpäin.

Alkuraskauteni sujui mainiosti ja pääsin varmasti todella helpolla, mutta raskauden puolivälin jälkeen minulla todettiin raskausajan diabetes. Se on ollut todella rasittava asia, sillä minun on vaikeaa kestää sitä kun ulkopuoliset ihmiset kommentoivat ja tarkkailevat syömisiäni. Minun on myös ollut tosi vaikeaa kieltäytyä ja edes vähentää herkkujen syömistä, koska olen tottunut ennen raskautta ylikierroksilla käyvään aineenvaihduntaan, jonka ansiosta en ole saanut itseäni lihomaan lähes millään ja olen voinut surutta syödä kaikkea haluamaani. Tottakai olen vauvan vuoksi parantanut ruokavaliotani, mutta helppoa se ei ole ollut. Ennen äitiyslomaa diabeteksen hoito oli myös hyvin stressaavaa sen vuoksi, että minun piti jatkuvasti muistuttaa itseäni työkiireiden ja hektisen arjen keskellä hoitamaan mittaukset sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan terveellisiä aterioita. Äitiyslomalla diabeteksen hoito on onneksi helpottunut huomattavasti. Luulenpa silti päässeeni diabeteksen ja sen mahdollisten vauvaan kohdistuvien vaikutusten kanssa jo kokemaan sitä kuuluisaa äitien kokemaa syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta.

Raskausviikkojen 33-34 taitteessa minulla epäiltiin raskausmyrkytystä, minkä vuoksi pääsin makaamaan sairaalaan pariksi yöksi. Minulta löytyi lopulta hepatogestoosi, eli raskausajan maksasairaus, mutta raskausmyrkytyksen oireita ilmenee minulla edelleen viikoittain. Bonusvaivoina voisin mainita ainakin selkävaivat ja useampia navan alle kohdistuvia pulmia, mutta ei niistä täällä blogissa sen enempää. Saan viettää loppuraskauden tiiviissä seurannassa erikoissairaanhoidossa ja vauva voidaan periaatteessa pakottaa syntymään paljon aiemmin kuin laskettuna aikana, mutta ainakin tiedän meidän olevan hyvissä käsissä, joten en jaksa stressata asiasta sen kummemmin. Minulla ei kaikenkaikkiaan ole ollut koskaan niin paljon terveysongelmia kuin raskaana ollessa, mutta silti kävisin tämän kaiken läpi silmää räpäyttämättä, jos päättäisimme miehen kanssa haluta joskus lisää lapsia. Henkisesti tämä on edelleen ollut elämäni parasta aikaa, vaikka syviä epätoivonkin hetkiä on ollut ajoittain.

Raskausaika on varmasti ihanaa aikaa niille, jotka nauttivat huomiosta ja huomion keskipisteenä olemisesta. Itselleni oli aluksi melkoinen järkytys tajuta miten paljon pyöristyvä vatsa saa osakseen ihastelua, kysymyksiä ja päivittelyä. Sen jälkeen kun terveysongelmani puhkesivat, aloin saada huomiota tuplasti. Olen pystynyt hetkittäin jopa nauttimaan ihmisten osoittamasta huomiosta, mutta kyllä olen todella tyytyväinen, kun saan palata takaisin omaan tilaani ja huomaamattomampaan osaani ei-raskaana olevana. Introvertti minussa kestää juuri ja juuri tämän ajan, mutta ei kyllä yhtään enempää. Toisaalta olen myös kokenut raskausajan lähentäneen minua monien sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa suhde on ollut aiemmin pinnallisempi.

Odotan jännityksellä tyttäremme tapaamista. Tiedän, että hänen temperamenttinsa ja tarvitsevuutensa tulee määrittämään paljon lähitulevaisuuttamme ja osoittamaan esimerkiksi sen, että voimmeko alkaa suunnitella pientä reissua kolmistaan seuraavan puolen vuoden sisällä. Minulla on jo jonkinlainen mielikuva hänen persoonastaan, mutta toki se voi osoittautua joksikin aivan muuksi. On ehdottomasti erittäin kutkuttavaa pohtia tätä!

Voisin jatkaa tästä aiheesta loputtomiin, sillä raskaus herättää niin paljon ajatuksia ja osoittaa elämästä sellaisia asioita, joita ei ole koskaan ennen tullut ajatelleeksi. Lopetan nyt kuitenkin tähän ja jatkan 3-kiloisen tyttäreni vatsassa myllerryksen ihmettelyä.

Kuulisin mielelläni, jos jollekulle heräsi tästä jotakin ajatuksia. Ja raskaana olleilta ja olevilta haluaisin kysyä, että mitä teille on jäänyt päällimmäisenä mieleen omasta raskausajasta?

Kevään ja alkukesän suosikkipalettini

Blogiani sen alkuajoista asti seuranneet saattavat muistaa, että poskipunat olivat eri tuotekategorioista vuosien ajan suurin intohimoni kohde. Niistä ajoista on tultu melko kauas, ja nykyään voisin hyvin pärjätä muutamalla poskipunasävyllä. Hamstraamisintoni onkin vaihtunut poskipunista luomiväreihin ja nimenomaan luomiväripaletteihin. Tänä keväänä olen ollut paleteista aivan erityisen innoissani ja saanutkin kartutettua kokoelmaani useilla uusilla tulokkailla. Vastaavasti olen myös myynyt joitain suurempia luomiväripalettejani (muunmuassa Urban Decay Naked Smoky, Urban Decay Vice 3, The Balm NudeTude), joten yhteislukumäärä on pysynyt jokseenkin aisoissa.

Paleteista kolme olen hankkinut ulkomailta ja yhden sain ihanan blogikollega Elisan diilaamana Tukholman Sephorasta.

Minun on todella vaikeaa laittaa näitä paremmuusjärjestykseen eikä se suinkaan ole tarpeenkaan. Jos kuitenkin pitäisi mainita näistä kaksi ehdotonta alkuvuoden suosikkia, olisivat ne Tarten Tartelette Toasted sekä Too Faced Sweet Peach. Viime viikkoina taas olen alkanut lämmetä erityisen paljon Tarten Tartelette-paletille. Too Facedin Just Peachy Mattesin kanssa olen ehkä edelleen hieman tutustumisvaiheessa.

Tartelette Toastedin hankinnan järkevyyttä mietin melko paljon, koska minulla oli jo ennestään useita neutraaleja ja lämpimän sävyisiä paletteja. Lopulta perustelin hankinnan itselleni niin, että muut omistamani paletit eivät yllä laadullisesti Tarten tasolle, joten mieluummin luopuisin vaikka niistä entisistä hankkiakseni tämän. En ole katunut päivääkään tämän hankkimista. Sävyt ovat luonnossa juuri niin upeita kuin kuvissakin ja meikkaaminen sävyjen kanssa on silkka nautinto. Paletissa on useita sellaisia sävyjä, jotka voi levittää kiireessä yksinään koko liikkuvalle luomelle  ja meikki näyttää hyvältä. Tällaisia ovat paletin useat shimmeriset sävyt. Myös paletin mattasävyt ovat upeita ja helppoja levittää. Tätä kirjoittaessakin tekisi mieli juosta heti meikkaamaan tällä. 😀

Tarten luomivärit tuoksuvat, mikä saattaa jakaa hieman mielipiteitä. Toasted tuoksuu mielestäni kukkaiselle, eikä niin selkeän suklaiselle kuin vaikkapa Tartelette ja Tartelette In Bloom.

Olen ostanut oman palettini Dubain Sephorasta, mutta näitä ja myöskin alempana esiintyvää Tartelette-palettia saa tilattua Suomeen ainakin Tarten omilta sivuilta.

Harkitsin Too Faced Sweet Peachin hankkimista todella pitkään, varmaan yhteensä vuoden tai pari. Se ei vaikuttanut minusta aluksi ollenkaan kiinnostavalta, mutta pikku hiljaa aloin lämmetä sen monipuoliselle sävyvalikoimalle ja jopa aluksi uhkana pitämäni sammalenvihreä ja violetit alkoivat tuntua enemmän mahdollisuuksilta. Nykyään myös söpö ja lapsellisella tavalla hauska pakkaus sekä persikalle tuoksuvat sävynapit kutkuttelevat kovasti. Tässä on potentiaalia autiolle saarelle mukaan otettavaksi paletiksi, sillä tässä on loistava kattaus neutraaleja sekä kirkkaampia sävyjä. Paletti on todella monipuolinen ja tällä saa tehtyä ihan loputtomasti erilaisia meikkejä ja sävy-yhdistelmiä. Hankkiessani palettia pohdin hieman sitä, että persikkapaletiksi tässä on aika vähän oikeasti persikkaisia sävyjä ja olisin kaivannut niitä lisää. Nykyisin saman merkin persikkainen mattapaletti täyttää hyvin tämän kaipuuni, joten asia ei enää haittaa minua.

Sweet Peachin myötä kiinnostuin kovasti Too Facedin Chocolate Bar-paleteista, mutta olen saanut toistaiseksi pidettyä itseni niistä erossa. Luulen kuitenkin, että on vain ajan kysymys milloin hankin ensimmäiseni.

Sweet Peach-palettia saa tilattua ainakin Cult Beautysta.

Tarten alkuperäinen Tartelette oli heräteostos Dubaissa ollessani. En ollut ennestään koskaan vakavissani harkinnut hankkivani sitä, mutta äkkiä se ei jättänytkään minua rauhaan. En ole käyttänyt palettia ihan hirveän paljon sen hankkimisen jälkeen, koska lämpimät sävyt ovat houkutelleet alkuvuodesta enemmän, mutta pidän palettia ehdottomasti omistamisen arvoisena, sillä se on hyvin klassinen, takuuvarma paletti. Jos minun pitäisi valita yksi neutraali paletti omistukseeni, luopuisin silmää räpäyttämättä esim. Naked-paleteistani ja pitäisin tämän. Sävyjen kanssa on hankalaa tehdä ylilyöntejä tai epäonnistua, ja niiden huikea laatu takaa sen, että paletilla on joka kerta mahtavaa meikata. Tarten luomivärien laatu on vakuuttanut minut sataprosenttisesti ja voinkin nykyään nimetä ne suosikeikseni. Vaikka käyttäisin silmämeikissä jotakin muuta palettia, nappaan usein varjostussävyksi jonkin Tarteletten tummemmista sävyistä. Tästä on myös muodostunut turvapalettini, jota käytin esim. työhaastattelussa toukokuun alussa. Tätä palettia voin suositella ihan jokaiselle viileämpien ja neutraalien sävyjen ystäville, erityisesti jos mattasävyt ovat mieleisiä.

Just Peachy Mattes sisältää nimensä mukaisesti mattasävyjä, joskin Peach Sangriassa on ennemminkin satiininen koostumus. Tämä on ehkä uniikein paletti näistä neljästä, vaikkakin voisin kuvitella monien pudistelevan päätään tämän ja vaikkapa Naked Heatin tai Tartelette Toastedin yhtäaikaiselle omistamiselle. Just Peachy Mattes on mielestäni ennen kaikkea hauska paletti, joka vaatii tietynlaisen fiiliksen käyttäjältään. Siitä on helppoa napsia käyttöön yksittäisiä sävyjä, mutta koko meikin tekeminen vaatii hieman rohkeamman meikkipäivän. Koska sävyt tosiaan ovat mattaisia, tulee minulla tämän kanssa aina hieman tummempi meikki mitä olin alunperin suunnitellut tekeväni. Sävyt myös tummuvat aavistuksen luomillani. Paletissa on omaan makuuni turhankin vahva, esanssinen persikan ja viikunan tuoksu, mutta tuoksu ei onneksi päädy mainittavasti luomille asti.

Tämän paletin hankkiminen Suomeen on hankalaa, sillä Sephora Exclusive-tuotteen saadakseen on matkustettava johonkin Sephoraan. Tukholmassa nämä ovat olleet myynnissä jo pidempään, mutta maaliskuussa nämä eivät olleet vielä päätyneet ainakaan Dubaihin. Luultavasti näitä saa myös tilattua joistakin Sephoroista, mutta postikulut ovat käsittääkseni kymmenissä euroissa. Korjatkaa minua, jos olen väärässä!

Vaikka olen tällä hetkellä kovin hullaantunut tähänkin palettiin, näen tämän joukon potentiaalisimpana laatikon pohjalle unohtujana. Lämpimät sävyt ovat olleet kovin muodikkaita jo pitkään, mutta ennustan viileämpien sävyjen tekevän taas tuloaan, jolloin persikat todennäköisesti unohtuvat taas hetkeksi. En siis jäisi itkemään pitkäksi ajaksi tämän paletin perään, jos sen hankkiminen osoittautuu ylivoimaisen hankalaksi. Toki jos paletin saa hankittua hyppysiinsä, on siitä varmasti paljon iloa mattasävyjen ystävälle.

Mikä on teidän viime aikojen suosikkipalettinne? Löytyykö teiltä jokin postauksen paleteista? 🙂

Ihanaa alkavaa kesäkuuta! ❤