Rakkautta vai pelkkiä rättejä?

Blogimaailmassa kohistiin jokunen vuosi sitten oikein urakalla Sensain puhdistusliinasta, Sponge Chiefistä, joka sai kosmetiikkarakastajien keskuudessa muistaakseni Myyn keksimän lempinimen rakkausrätti. En ole alkuinnostuksen jälkeen suhtautunut omaan rakkausrättiini aivan yhtä intohimoisesti kuin monet muut aikoinaan, mutta kyllähän minäkin pidin, ja pidän edelleen, omasta puhdistusliinastani. Minulla on tosin ollut jo jonkin aikaa käytössä Sensain ohella Duroyn versio tästä rievusta, jonka avulla olen päässyt eroon kierteestä käyttää kertakäyttöisiä puhdistusliinoja. Vaikka liinat on tarkoitettu samaan asiaan, kasvojen puhdistamiseen, ovat nämä itse asiassa hyvin erilaisia.

Sensain liina on koostumukseltaan sienimäinen, eli se vaatii kastelun ennen käyttöä. Kuivana ja jopa vähän nahkeana liina on kova koppura, jolla ihoa ei todellakaan tee mieli lähteä raapimaan. Liina on kooltaan suurempi kuin Duroyn kätevä miniliina, ja kuivuneena sitä on lähes mahdotonta taitella eri muotoon kuin mihin se on kuivuessaan asettunut. Tämän ominaisuuden vuoksi en tykkää kantaa liinaa mukana matkoilla, vaan nappaan ennemmin mukaan pienen Duroyn. Sensai on hieman arvokkaampi kuin Duroyn noin viiden euron liina. Se maksaa muistaakseni n. 12e, ellei hinta ole viime aikoina noussut. Omani olen ostanut laivalta.

Sensain rätin puhdistusteho on omaa luokkaansa. Sillä saa kasvojen tavanomaisen pesun ja meikkien poistamisen jälkeen lähes aina jotain klähmää irti kasvoista, kuten meikkivoiteen jämät kaulalta tai hiusrajasta. Tiedän, meikkien puhdistamisen jälkeen jämiä ei kuuluisi enää löytyä mistään, mutta itse ainakin kiireessä tykkään varmistaa mahdollisimman täydellisen puhtauden liinan kanssa. Varsinkin kaula on heikko kohtani, sitä kun en jaksa pyyhkiä kovinkaan pitkään perinteisillä vanulapuilla.

Duroynkin liina tulee kastella ennen käyttöä, mutta se ei ole kuivana koppurainen, vaan se on materiaaliltaan pehmeää, huokoista mikrokuitukangasta. Liina on todella kätevän kokoinen ja se taittuu pastilliaskin kokoiseen tilaan vaivatta. Duroyn rätti ei ole puhdistusominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin arvokkaampi sisarensa, mutta se hoitaa kuitenkin hommansa lähes kiitettävästi. Tämä on myös hellävaraisempi iholle. Vaikka inhoan kummankin rätin pesemistä, on Duroy hieman mukavampi pestä pienemmän kokonsa ja vähemmän imukykyisen materiaalinsa ansiosta. 

Käytin ensimmäistä vuonna 2009 ostamaani Sensain liinaa aivan pöyristyttävän kauan, kunnes tajusin, että se täytyy joskus vaihtaakin. Muistaakseni Satu mainitsi nakkaavansa liinan pois muutaman kuukauden käytön jälkeen. Duroyn liina pysyy mielestäni pidempään käyttökelpoisena, sillä se ei tule karheaksi käytössä samoin kuin Sensai. Monet pesevät liinat käsittääkseni pesukoneessa, mutta Sensaita en ole uskaltautunut pesemään muuten kuin käsin.

En tiedä mitä joku ihon asiantuntija sanoisi liinojen käyttämisestä päivittäin, onko se siis liian väkivaltaista iholle. Omakin ihoni on toisinaan hyvin herkkä, enkä koskaan varsinaisesti hinkkaa ihoani näillä. Järki kuitenkin sanoo, että jossain määrin myös kuorivien liinojen aktiivikäyttö vähintäänkin kuivattaa ihoa. Olen kuitenkin nyt käyttänyt näitä aktiivisesti, koska kyllästyin kertakäyttöliinojen muodossa aiheuttamaani jätemäärään. Ei tämä maapalloa pelasta, mutta on kuitenkin jonkinnäköinen alku. 

Eräs ihan huippujuttu näiden kanssa on ollut se, että olen alkanut käyttää useammin kasvonaamioita. Naamioiden käyttämättömyyteni johtuu lähes aina laiskuudesta – en jaksa levittää niitä kasvoille, koska niiden pois peseminen on mukamas niin työlästä. Rätin kanssa viimeisetkin naamion rippeet saa pyyhittyä pois. Jos liina ei miellytä jokapäiväisessä käytössä tai on liian raaka kokemus, kannattaa sitä hyödyntää ainakin kyseisessä puuhassa.

Kuinka moni käyttää vielä aktiivisesti rakkausrättiä? Vai onko se rakkautta laisinkaan?

Neutrogena Visibly Clear Pink Grapefruit Oil-free Moisturiser

Ostin alkuvuodesta Neutrogenan greipintuoksuisen epäpuhtaalle iholle tarkoitetun kosteusvoiteen, kun tarvitsin meikkipakkiin meikin alla käytettävän nopeasti ihoon imeytyvän voiteen. Söpö vaaleanpunainen pakkaus ja edullinen hinta kiinnittivät tähän huomioni. Kiireessä mukaan napattu voide ei osoittautunut ominaisuuksiltaan todellakaan parhaaksi joka ihotyypin voiteeksi, ja meikkipakkiin kasaantuikin monia erilaisia voiteita pikkupurkeissa. Käytin Neutrogenan voiteen kuitenkin loppuun itse, sillä se sopi omalle ihotyypilleni erinomaisesti. Oma voiteeni loppui jo aikoja sitten, mutta nyt äitini oli ostanut tällaisen itselleen. Äidilläni on erittäin kuiva iho, jota hän hoitaa silloin harvoin kuin muistaa. Tämä mm. salisyylihappoa sisältävä voide ei siis ollut hänelle paras vaihtoehto. Ehdotinkin vaihtokauppoja, jolloin äidilleni päätyi jemmoistani Lumenen tehoöljyhoito ja kosteuttava päivävoide. Itse otin tämän Neutrogenan greippiherkun mielelläni uudelleen käyttöön.

Voidetta myydään markettien ja tavaratalojen lisäksi apteekeissa, mikä saa minut jostain syystä yleensä arvostamaan tuotetta enemmän, kuin jotakin aivan perus markettivoidetta. Mielikuva apteekkituotteesta saa minut ajattelemaan, että tuote on oikeasti tehokas ja hoitava. Voiteessa kerrotaan käytetyn MicroClear®-teknologiaa, joka auttaa ennaltaehkäisemään epäpuhtauksia. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että tuote sisältää ihoa rauhoittavaa aloe veraa ja kamomillauutetta, sekä glyseriiniä ja salisyylihappoa. Salisyylihappo kuorii ihoa kemiallisesti.

Voide on kevyttä ja hyvin imeytyvää. Öljytön koostumus sopii rasvaiselle ja sekaiholle, ja itse tykkään käyttää sitä nimenomaan meikin alla. Yöllä käytän kosteuttavampaa voidetta. Minulla on ollut työn alla ihonhoitopostaus jo varmaan pari kuukautta, mutta en jostain syystä saa sitä viimeisteltyä. Pakko kuitenkin todeta lyhyesti tässä yhteydessä, että ihon riittävä kosteutus on osoittautunut erittäin oleelliseksi asiaksi taistelussani näppyjä vastaan.

Koska ihoni on rasvoittuva, on tärkeää, että meikin alla käyttämäni kosteusvoide on öljytön ja hyvin imeytyvä. Neutrogenan voide on kuitenkin tarpeeksi kosteuttava, joten iho on pehmeä ja meikki levittyy sen päälle hyvin. Voiteesta sanotaan, että se ei tuki ihohuokosia, mikä on kyllä pitänyt paikkansa. Joskin minun kohdallani on mahdotonta sanoa mitenkään varmasti, että mikä tukkii ihoani ja mikä ei, se kun tuntuu elävän aivan omaa elämäänsä, kuten joku joskus asian osuvasti kuvasi. 

Tuotteen tuoksu on melko voimakas ja varmasti mielipiteet jakava. Minä kuitenkin pidän siitä paljon, enkä ole kyllästynyt siihen, vaikka tämä on jo kolmas käytössäni oleva sarjan tuote. Veikkaan, että sitruksisista tuoksuista pitävät voisivat mieltyä tähän.

Voiteen pakkaus on erittäin kätevä. Se on kevyt ja helposti mukana kulkeva tuubi, jonka annostelu on hygieenistä. Voiteen saa levitettyä aamuisin kiireessä nopeasti kasvoille, eikä tarvitse leikkiä spaatteleilla. Tämä oli opiskeluaikoina senkin vuoksi erittäin kätevä mukana meikkipakissa.

Tuote maksaa n. 8e.

INCI: Aqua, Glycerin, Propylene Glycol, Cetyl Alcohol, C12-15 Alkyl Benzoate, Stearyl Alcohol, Glyceryl Stearate, PEG-100 Stearate, Salicylic Acid, Aloe Barbadensis Leaf Extract, Chamomilla Recutita Leaf Extract, Menthyl Lactate, Cetyl Lactate, Cocamidopropyl PG-Dimonium Chloride Phosphate, C12-15 Alkyl Lactate, Dimethicone, Sodium Isostearoyl Lactylate, Propylene Glycol Isostearate, Alcohol Denat., Isopropyl Alcohol, Myristyl Alcohol, Palmitic Acid, Stearic Acid, Carbomer, Acrylates/C10-30 Alkyl Acrylate Crosspolymer, Sodium Chloride, Disodium EDTA, Sodium Hydroxide, Lactic Acid, Benzalkonium Chloride, Methylparaben, Propylparaben, Ethylparaben, Phenoxyethanol, Parfum.

Olen käyttänyt Pink Grapefruit-sarjasta myös geeliputsaria, ja tykkäsin siitäkin todella paljon. Myös sarjan muut tuotteet kiinnostavat.
Onko joku muu tykännyt tästä?

MAC RiRi Woo

Ostin jokin aikaa sitten todella nopeasti loppuun myydyn MACin Retro Matte-laatuisen RiRi Woo-huulipunan, mutta se jäi odottamaan käyttöön ottamista smokey eye-innostukseni vuoksi. Vihdoin eräänä vapaapäivänä kaivoin sen kääreestään ja kokeilin huulille.

Punassa on erinomainen pysyvyys, mutta sen kuiva massa aiheutti minulle pientä pulmaa. Valitsin punan alle Make Up Factoryn todella kuivan ja vahamaisen pohjustajan. Jo puna itsessään on niin kuiva, että sen levittäminen vahamaisen pohjan päälle oli hankalaa. MACin oman pohjustajan kanssa tämä olisi varmaankin toiminut paremmin, mutta MUF:n pohjustajan kanssa tämä oli huono yhtälö. Kokeilin punaa myös ilman pohjustajaa kynän päälle, jolloin kuivuus oli yhä häiritsevä. Huuleni eivät yleensä kuivu helposti, mutta tämän punan kanssa tunsin hiekkapaperimaisen efektin huulilla ja mietin tuon tuosta, millaiseksi huulimeikki on mahtanut mennä.

Ylemmässä kuvassa saattaa jo aavistuksen nähdä, miten massa on alkanut kuivua ja vetäytyä kasaan huulten sisäosasta. Opin siis sen, että oikeanlainen pohjustaja on tärkeä tekijä näin mattaisten punien kanssa.

Myönnän ostaneeni RiRi Woon täysin sen ympärillä olleen hehkutuksen ja kauniin pakkauksen vuoksi. Tämänlaisia punia minulta löytyy jo pelkästään MACilta muutamia, joten ostos jopa ehkä harmittaa hieman. Näin ostolakossa olevana kaikenlaiset ”ihan kivat” ostokset harmittavat jälkeenpäin. Aloin jopa miettiä, että kannattaako minun edes olla niin kärppänä MACin kokoelmien kanssa, jos menee viikkoja ennen kuin edes kokeilen uutta ostostani… Kiitos muuten kysymästä, ostolakkoilu sujuu erinomaisesti! MACin RiRi-ostokset ovat olleet viimeisimmät hairahdukseni, ja onhan näistä jo minun asteikollani paljon aikaa.

Valitin jokunen tovi sitten Petran blogin kommenttiosiossa, miten hankalaa punaista huulimeikkiä on käyttää arjessa, kun ei halua näyttää vaikkapa töissä liian juhlavalta. Tämä on sinänsä ristiriitaista, koska voin kuitenkin käyttää töissä tummaa silmämeikkiä. Tunnistaako kukaan muu tällaista ajattelua, vai levittelettekö surutta tummaa punaa huulille myös arkisin?

Arvonnan voittaja

Blogiarvontaani osallistui huikeat 51 lukijaa, kiitos kaikille teille! Kiitos myös ihanista kommenteista!

Yritän toteuttaa mahdollisimman monien toiveita postausten suhteen. Vastausten perusteella ylivoimaisesti eniten tykättiin meikkikuvista, ja niitä olenkin nyt postannut tiiviisti viime aikoina. Myös tuotearvosteluja kaivattiin, joten jatkossa yritän panostaa enemmän myös niihin. Meikki -ja ihonhoito-innostus menevät kausittain, joten välillä toista aihepiiriä on esillä enemmän kuin toista.

Mutta nyt siihen tärkeimpään, eli arvonnan voittajaan…

MACin, Sleekin ja Let Me Be:n tuotteet itselleen voitti 

Muumi

Onneksi olkoon! Olen lähettänyt sinulle sähköpostia. Toivottavasti tuotteet ovat mieleisiä ja niille löytyy käyttöä! 🙂

Yllättävän vaikea haaste

Sain jokin aikaa sitten blogihaasteen Keyword: Love-blogin suloiselta Jonnalta. Haasteen tarkoituksena on kertoa mitkä brändit ja merkit ovat mieleisimpiä kunkin hyödykkeen (tai turhakkeen) kohdalla. Täytyy sanoa, että tämä oli minulle erityisen vaikea haaste, sillä en ole merkkiuskollinen kuin ainoastaan joidenkin meikkituotteiden kohdalla. Voittekin päätellä vastauksistani, että tuhlaileva elämäntyylini rajoittuu lähes ainoastaan kosmetiikkaan.

Kengät Minulle on tärkeää, että kengät ovat laadukkaat, mutta muuten ei ole mitään väliä. Inhoan syvästi kenkien ostamista, joten ostan mielelläni sellaisen parin, joka kestää kovaa kulutusta seuraavat pari vuotta.

Tennarit Converset, mutta piheyksissäni en ole pystynyt niitä ostamaan. Randomeilla tennareilla siis mennään.

Farkut Ei mitään väliä merkillä, kunhan ovat istuvat.

T-Paita Sama kuin edellisessä.

Alusvaatteet Ei väliä.

Laukku Merkillä ei ole minulle merkitystä, kunhan se on aitoa nahkaa ja kestävä. Lumi on ihana merkki, mutta hinta…

Lompakko Ei väliä. Tällä hetkellä käytössäni on ikivanha Guessin lompakko.

Aurinkolasit Jotkut halvat.

Korut Vain tunnearvolla on merkitystä. Lempikoruni ovat lahjaksi saatuja, tai jopa minulle itse tehtyjä, kuten osa kuvan koruista. Rakkaimmat koruni puuttuvat tästä, ja ne ovat edesmenneen isäni minun syntymäni johdosta äidilleni ostama risti-riipus, sekä äidin ja isän vihkisormukset.

TV En omista, koska asuntooni ei mahdu. Olen kyllä harkinnut sellaisen ostamista, sillä jokin taustahäly olisi välillä mukava. En seuraa TV:stä kuin Siltaa ja salaa Vain elämää, joten aika turha kapine se silti minulle olisi.

Kännykkä Samsung.

MP3 iPod.

Tietokone HP on ollut tosi kestävä.

Meikit MAC.

Kasvovoide Mahdotonta sanoa vain yhtä. Tällä hetkellä tykkään paljon Neutrogenan greipin tuoksuisesta voiteesta meikin alla. Myös Cliniquen voiteista olen tykännyt paljon, ja niitä on pari erilaista nytkin käytössä Neutrogenan ohella.

Deodorantti Clarins ja Nivea.

Hammastahna Ei väliä.

Shampoo/Hoitoaine Tigi ja Fudge.

Saippua Lush (Sultana Of Soap). Vähiin käy…

Tuoksu Thierry Muglerin tuoksut. Ällöttävän ihanan makeita.

Mineraalivesi Halvin.

Viini En juo.

Drinkki Merkeistä en osaa sanoa mitään, mutta juomana alkoholiton mojito, kunhan se ei ole ostettu Dynamosta, yöks.

Leipä Joku Fazerin vaalea ja epäterveellinen.

Ruoka Lähes kaikki paitsi sisäelimet ja äyriäiset. Ja pikkelssi.

Jäätelö Ingmanin sacherkakulle maistuva jätski!

Karkit Karkkikadun irttarit. Yhtä merkkiä en osaa mainita.

Sänky En jaksa katsoa minkä merkkinen tuo on, mutta ihan paras kuitenkin. Ja se oli kallis.

Lakanat Ei väliä. En malta ostaa kalliimpia kuin IKEAn lakanat, ellen kerää leimoja tms, jolloin niitä saa halvemmalla. Kuvan lempparityynyliina on saatu joululahjaksi.

Kampaaja Hiussalonki Kupla.

Päivälehti Turun Sanomat, jonka luen töissä.

Lehti Olivia. Lehtienkin ostaminen tosin kirpaisee, koska hinnat ovat nousseet jatkuvasti. Ja blogit ovat minusta 90% kiinnostavampia.

Arvatkaa mitä… Tänään täyttyi sadan Googlen kautta blogiani seuraavan lukijan määrä, jota en oikein voi vielä käsittää! Muistan vielä ajan, kun lukijoita oli sivupalkissa viisi. KIITOS teille kaikille lukijaksi ilmoittautuneille tai salaa lukeville, jotka jaksatte käydä kyläilemässä, vaikka nyt onkin taas ollut passiivista hiljaiseloa. Piristitte tänään(kin) päivääni 🙂

Mukavaa alkavaa viikkoa!

PS. Arvontaan on vielä klo 24 asti aikaa osallistua!