Inglot-päivä 3: Travel Brush Set

Seilaan jatkuvasti kahden eri asunnon välillä ja tuskailen joka kerta pakatessani meikkisiveltimieni kanssa. Tarvitsen mukaani vähintään 15, mieluiten 20 sivellintä, jotka kaikki pitäisi saada mahtumaan kosmetiikkalaukkuun. Vaikka siveltimet mahtuisivat pussukkaan tilan puolesta, on aina ikävää miettiä miten niiden käy kaiken muun roinan seassa. Toki siveltimet voisi pakata erikseen johonkin pieneen laukkuun, mutta miksi tämä aina unohtuu? Silmämeikkisiveltimeni kulkevat toki erillisessä, niille tarkoitetussa pussissaan, mutta ne kaikki muut… Nämä ajatukset mielessäni pyörittelin Puolan Inglotilla käsissäni söpöä, punaista nyssäkkää, joka kätkee sisälleen kuusi matkakokoista sivellintä. Matkaseuralaiseni käyskentelivät hermostuneesti selkäni takana, kun olinkin päätynyt vessareissun sijasta Inglot-tiskille. Ääk, paniikkipäätöksiä!


Päädyin lopulta hätäpäissäni kotiuttamaan sivellinsetin, mikä osoittautui virheeksi. Pienikin lähempi tutustuminen setin kanssa olisi paljastanut sen, että siveltimet ovat heikkolaatuisia. Tai ainakaan ne eivät ole minun makuuni.

Sivellinsetistä löytyi hyvin heikonlaisesti tietoa internetistä, mutta niiden käyttötarkoitukset kuitenkin selvisivät ihan itse päättelemällä. Kaikki siveltimet on valmistettu synteettisestä materiaalista, ja ne ovat noin 7-10cm pitkiä.


Luomivärin levittämiseen ja häivyttämiseen tarkoitettu sivellin ei herätä ihastusta, mutta voin kuvitella tekeväni sillä hätäisen parin sävyn silmämeikin, jos kaikki muut siveltimet sattuvat olemaan pesussa.

Vähän hassu, litteän mallinen ja tylppäpäinen, ohut sivellin taas on tarkoitettu poskipunalle. Jossain mainittiin myös meikkivoide, mutta testattu on, ei toimi ainakaan minulla. Karvat ovat erittäin ohutta ja löysää materiaalia. Sivellin nappaa väriä itseensä heikonlaisesti, ja sen kanssa on hankalaa levittää poskipunaa tasaisesti. Tämä on mielestäni setin hyödyttömin sivellin.

Suurin sivellin on tarkoitettu puuterin levittämiseen. Itse kuitenkin käyttäisin sitä poskipunan kanssa, missä hommassa se toimiikin kelvollisesti paremman puutteessa.


Huulisiveltimen karvat ovat erikoisen pitkiä, mikä minulla vielä menettelee, mutta pienihuulista ominaisuus saattaa haitata.

Kulmakarvojen meikkaamiseen tarkoitettu härpäke on sivellinosastaan todella kovaa ja jähmeää, muovisen tuntuista materiaalia. Sillä saa toki kulmat jotenkuten meikattua, mutta minkäänlaiseen tarkkaan ja skarppiin työskentelyyn sen kanssa ei pysty. Ei hyvä.

Peiteainesivellin on kelvollinen, vaikkakin aika jähmeä, ja pieni harjasosa mahdollistaa tarkan työskentelyn. Se onkin yksi setin joten kuten kelvollisista siveltimistä.


Tylppäpäisestä poskipunan levittämiseen tarkoitetusta siveltimestä irtosi karvaa jo ennen pesua, mutta muista en tätä huomannut.

Olen hieman ihmeissäni. En ole perehtynyt yleisesti paljon matkasettien tasoon, mutta olen kuullut joidenkin moittineen esim. MACin matkakokoisia siveltimiä. Muistan MACin satunnaisten matkasiveltimien olleen kuitenkin pehmeitä ja aitokarvaisia. Miksi Inglot on tehnyt näin heikkotasoisen setin pyytäen siitä kuitenkin niinkin paljon kuin 29e? Maksoin tästä itse pitkälti alle pari kymppiä, mutta silti – halpa hinta ei saa olla ainoa ostoperuste, milloin sen oikein opin?

Huomaan törmääväni hyvin harvoin Inglotin siveltimiin esim. blogeissa. En omista kuin nämä matkakokoiset raasut, mutta muistikuvani on, että Inglotin normaalikokoiset siveltimet olisivat ihan laadukkailta. 
Löytyykö teiltä Inglotin siveltimiä, tai onko joku tykännyt näistä minisiveltimistä? Tahtoisin mielelläni kuulla kokemuksianne ja suosikkejanne!

Inglot-postausten sarja jatkuu vielä ensi viikolla. Tarkempaa syyniä vailla on vielä muutama tuote.

EDIT. Minua alkoi häiritä tyylini kirjoittaa Inglot suurin kirjaimin, joten muokkasin kaikki tekstit saadakseni rauhan. 😉

Inglot-päivä 2 – Eye Makeup Base

Päätin kokeilla Inglotin luomivärinpohjustusainetta, sillä suosikkini MACin Paint Pot Painterly loppui, ja myös Urban Decayn pohjustajani vetelee viimeisiään. En olisi huomannut tätä tuotetta itse, mutta koska myyjä Puolassa sattui mainitsemaan sen viiden euron tarjoushinnan, olin heti valmis testailuihin. Suomessa tuote maksaa 14,50e.

Tuote tulee kevyessä ja hieman halvan oloisessa muovipakkauksessa, mutta minua tämä ei haittaa, koska enpä ainakaan joudu maksamaan ekstraa hienosta pakkauksesta. Purkissa on 5,5g tuotetta.

Koostumus on voidemainen, sormien lämmössä kuin voiksi sulava, mutta täysin mattapintaiseksi kuivuva. INCIssä komeilee ensimmäisenä jonkinlainen kasviöljy ja toisena silikoni – mielenkiintoista.


Tuote kannattaa häivyttää huolellisesti, sillä se saattaa huolimattomasti levitettynä tarrautua esim. kulmakarvojen alkuun ja näyttää ikävän keltaiselta ja likaiselta. Kuvassa tuotetta on levitetty reilulla kädellä. 


Oma kokemukseni tuotteesta on, että se on aivan kelvollinen luomivärinpohjustaja. Se ei vedä vertoja suosikeilleni MACin Painterly Paint Potille tai Urban Decayn Primer Potionille, mutta tällä hinnalla käytän sen kiitollisena loppuun. Inglotin pohjustaja piti silmämeikin täysin siistinä 12 tuntia, jopa 16 tuntia. Luomeni eivät ole erityisen rasvoittuvat.

Tuote vaikuttaa riittoisalta.

Negativiinen puoli pohjustajassa on se, että se ei levity aivan yhtä vaivattomasti ja tasaisesti kuin kaksi aiemmin mainitsemaani verrokkia. Siitä puuttuu useimmille pohjustajille ominainen silikoninen tuntu. Oma sävyni 01 on myöskin aivan liian keltapohjainen minulle. Kesällä se ei haittaa, mutta talvella varmasti kyllä. MACin Paint Pot Soft Ochren käyttäjille tämä on varmasti sävyltään nappivalinta. Toinen Inglotin pohjustajasta valittava sävy oli todella tumma, joten punapohjaista, vaaleaa pohjustajaa ei Inglotin valikoimissa ilmeisesti ole. En itse asiassa löytänyt Inglotin Suomen valikoimasta kuin vain tämän yhden sävyn 01. Pieni miinus on myös se, etteivät purkkiin pakatut tuotteet ole koskaan yhtä hygieenisiä kuin vaikkapa tuubiin pakatut.

Oliko tämä teille tuttu tuote? Jos käytätte luomivärinpohjustusta, mikä on suosikkituotteenne? Ja mikäli ette käytä, menkääs heti hankkimaan sellainen!

Inglot-päivä 1 – Turkoosia ja vedenvihreää

Vaikka suurin osa lukijoista toivoi Inglot-teemaviikon ensimmäiseksi aiheeksi meikkipohjatuotteita, joudun (tai siis pääsen) kuitenkin aloittamaan luomiväreistä, koska meikkipohjatuotteiden kanssa testailuni ovat kesken, enkä pysty vielä sanomaan niistä tyhjentävää mielipidettäni. Meikkipohjatuotteiden testailu on ylipäätään hankalaa tällä hetkellä isotretinoiini-kuurini vuoksi. Olen tehnyt pari meikkiä käyttäen uutta meikkivoidettani, mutta ihoni on tällä hetkellä niin ärtynyt, ettei se kestä minkäänlaisia ylimääräisiä kokeiluja, kuten kahden meikin tekemistä saman päivän aikana. Nyt lomalla olen ollut onnekas, kun olen voinut olla ilman meikkiä, mutta keskiviikkona palaan jälleen arkeen, joka tuo mukanaan jokapäiväisen meikkaamisen. Vähän jännittää miten ärtynyt ihoni kestää…

Alkurönsyilyjen jälkeen itse asiaan, eli luomiväreihin. 

Luomivärinappi maksoi Inglotilla Puolassa noin viisi euroa Suomen seitsemän euron sijasta, ja tyhjä viiden luomivärin pakkaus kolmisen euroa, kun taas Suomessa pakkauksesta saa pulittaa kympin. Minulla oli oikea jumitushetki huiman luomivärivalikoiman äärellä, joten valitsin vain kolme sävyä. Minulla oli vahva visio merellisestä ja trooppisesta paletista, mutta käytännössä valitseminen oli todella vaikeaa. Myyjä yritti tarjota tummimman turkoosin pariksi hempeää lilaa ja harmaata, mutta itse ajattelin ennemminkin korallia tai oranssia. Vaikka olin huumaantunut kaikista ihanista sävyistä, ymmärsin silti välttää turhien luomivärien ostamisen ja päätin valita loput sävyt rauhassa Suomessa. Ostin siis kaksi tyhjää luomiväripalettia, ja niihin yhteensä kolme sävyä. Toisen tyhjän luomiväripaletin ostin sen vuoksi, että niissä ero Suomen ja Puolan hintojen välillä on merkittävä.

Valitsin vedenvihreän ja vihertävän turkoosin kaveriksi käytännöllisen mattamustan. Paletti täydentynee myöhemmin satiinisella luonnonvaalealla ja kolmannella vihertävänturkoosilla. Tai sitten sillä korallilla. Vai miten olisi vihertävän ruskea?

Valitsemani sävyt ovat mattamusta AMC 63, vihertävä turkoosi AMC Shine 115 ja vedenvihreä AMC Shine 137. Kaikki sävyt ovat todella laadukkaita, pigmenttisiä ja helppoja työstää. Oikeanpuolimmaisin sävy näyttää kuvassa heikkopigmenttiseltä, mutta se johtuu kämmeneni ihoon iskeneestä kuivuudesta ja epätasaisuudesta.

Meikkikuvien ottaminen ei kuulu vahvimpiin osaamisalueisiin, mutta eiköhän näistä jonkinlaisen kuvan saa meikeistä.

Ylemmässä meikissä käytin vedenvihreää AMC Shine 137:aa koko liikkuvalla luomella. Varjostuksen tein mustalla AMC 63:lla. Kulmaluulla on Wet’n Wildin Bruleeta. Minulle poikkeuksellisen vahva rajaus on tehty Sensain Liquid Eyelinerilla. Alaluomen rajauksena on sekä vihreää, että mustaa luomiväriä.

Alemmassa meikissä käytin paletin kaikkia kolmea sävyä. Aloitin levittämällä mustaa ikäänkuin paksuksi rajaukseksi ripsirajasta ylöspäin liikkuvalle luomelle.  Levitin turkoosia sävyä AMC Shine 115 koko lopulle liikkuvalle luomelle ja häivytin pitkälle kohti kulmaluuta. Silmän sisänurkkaan ja alaluomen alkuosaan levitin vedenvihreää, ja silmän ala-ulkorajauksen tein turkoosilla. Levitin turkoosia myös sisärajaukseksi. Kuvista se ei välity, mutta tämä oli hyvin näyttävä meikki, jollaista en esim. töissä käyttäisi.

Mikä luomivärisävyistä oli mieleisin? Millä sävyillä te täydentäisitte vajaan palettini? Entä kumpi meikki miellytti enemmän?

Tulossa: Inglot-teemaviikko

Shoppailin Puolassa paljon Inglotin meikkejä, koska kaikki merkin tuotteet maksoivat siellä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Kuvitelkaa sitä riemua, kun heikko matikkapääni ja kaikkien sävyjen ihanuuden sumentama mieleni vihdoin pienen pähkäilyn jälkeen hahmottivat asian! Hieman osviittaa hintatasosta antaa se, että tämä koko kasa maksoi suunnilleen 85 euroa.

Päätin pyhittää ensi viikon kokonaan Inglotille, koska näistä riittää jutun juurta useampaan postaukseen. Kysyn nyt teiltä – mistä haluaisitte lukea ensimmäisenä? Valittavana on juttuja, joista olen ennenkin kirjoittanut blogissa, mutta minulle uusina tuttavuuksina myös meikkipohjatuotteita, siveltimiä ja Pro Blending Sponge. Tiirailkaa rauhassa ja kertokaa toiveenne! 🙂

Puolan tuomisia

Puolan tuomisista pääsevät syyniin ennen meikkejä minun mielestäni se tylsempi kosmetiikka, eli ihonhoitotuotteet. Nappasin nämä purnukat Sopotista Rossmann-ketjun myymälästä. Rossmannissa riitti kasvo- ja hiustuotteita, vartalovoiteita, suihkugeelejä ja kaikkea muuta mahdollista hyllymetreittäin. Tein kuitenkin ostoksia maltillisesti, koska halusin säästää matkakassaa meikkituotteisiin, joita tiesin löytäväni myöhemmin matkalla.

Ylemmässä kuvassa on ensimmäisenä reissupäivänä ostamani kosmetiikka, ja jälkimmäisessä kaikki yhteispotretissa, lukuunottamatta Ziajan huulivoidetta, jonka olen näköjään unohtanut.  

Ziajalta ostin silmämeikinpoistoaineen, huulivoiteen, sheivausgeelin ja ihanan kaakaon tuoksuisen vartalovoin. Vartalovoista olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Hieman arpapelillä mentiin joidenkin ostosten kanssa, sillä mitään englanninkielisiä tekstejä näissä ei pääasiassa ole. Hauskasti tuubiin pakattu ihokarvojen poistoon suunnattu tuote oli kelvollinen, mutta silmämeikinpoistoaine kerrassaan huonoa. Koska silmäni ovat tällä hetkellä muutenkin helposti ärtyvät, joudun siirtämään tämän hyllyn perälle ainakin joksikin toviksi. Silmiä joutuu hinkkaamaan tämän kanssa, eikä herkkä silmänympärysiho tykkää. Huulivoiteesta tykkäsin muuten, mutta se jättää hieman hassun tuntuisen liukkaan kalvon huulten pintaan.

Nivealta tarttui mukaan arkisia juttuja, kuten luottodeodorantti ja saippua. Minulla on joku ihme vimma hamstrata palasaippuoita, ja ulkomaanreissuiltakin on aina pakko ostaa yksi, vaikka samaa saippuaa saisi Suomestakin. Tämä on niitä kosmetiikka-ihmisen omituisuuksia…

Koska Puolassa oli ruokakaupoissakin reilut valikoimat erilaisia vartalovoiteita, olin vähällä sortua hamstraamaan niitäkin. Päädyin kuitenkin ostamaan Ziajan vartalovoin lisäksi vain yhden purnukan. Perfecta Spa-merkin Piña Colada-vartalovoiteen pakkaus on söpö ja antoi odottaa paljon, mutta itse tuote tuoksuu aivan Wunderbaumilta. Käytin onneksi matkan aikana jo lähes puolet voiteesta pois.

Tämä puoli ostoksista pysyi vielä hienosti hanskassa, mutta meikkien kohdalla kohtuus ja järki unohtuivat. Kukaan ei varmaankaan ole yllättynyt?

Keskikesän väri-ilottelu

OPIn Neons-kokoelma on ihastuttanut minua kovasti, mutta en ole malttanut ostaa lakkoja normaalihintaan. Löysin onnekseni Gdanskin Sephorasta edullisia korvikkeita, jotka eivät ole yhtä ihania kuin OPIt, mutta tyydyttävät pahimman neonvärien himoni. Neonvärit ovat yksinkertainen ja helppo tapa saada muuten tylsään ilmeeseen piristystä.



Pakkauksessa on neljä lakkaa, joissa kussakin on 5ml tuotetta. Oikein sopivan kokoisia lakkoja siis. Ensimmäiseen tekemääni lakkaukseen yhdistin pinkkiä ja vihreää. Vihreä on kaikista lakoista ehdoton suosikkini. Vahingossa tehty kokeilu osoitti, että lakoista saa sekoiteltua lisää sävy-yhdistelmiä kerrostamalla. Esim. koostumukseltaan ilahduttavan geelimäinen pinkki sopii hyvin toisten lakkojen päälle tuomaan sävyä.


Kuten kuvista näkyy, Roaccutan on kuivattanut käteni aivan kammottavaan kuntoon.


Pitäisiköhän näiden kynsien pariksi kyhätä vielä neonsävyinen silmämeikki? Olisi melkoista vaihtelua, sillä en ole meikannut kunnolla melkein kahteen viikkoon.

Näiden karnevaalikynsien myötä toivottelen teille kaikille rauhallista juhannusta! Mitä teidän juhannuksen viettoonne kuuluu?

Turistina Puolassa

Tänään rönsyillään blogini varsinaisen aihepiirin ohitse matkailupostauksen merkeissä. Tämän kesän lomakohteekseni valikoitui Puola, ja päätin jakaa teidän kanssanne omat kokemukseni kohteesta.

Moni tuttuni on käynyt viime vuosien aikana Gdanskissa ja kehunut paljon paikan tunnelmaa ja edullista hintatasoa, joten päätin itsekin tutustua paikkaan. Pidän yleisesti ottaen enemmän suurkaupungeista kuten Pariisista ja Lontoosta, mutta Gdansk oli suopeampi valinta tämänhetkiselle budjetille. Yllättävän hyvin kuitenkin viihdyin rauhallisemmissakin maisemissa. 


Kaikki kuvat on otettu Sopotista, koska Gdanskissa en jaksanut raahata kameraa mukana.


Gdansk on Puolan pohjoisosassa sijaitseva satamakaupunki, joka muodostaa Gdynian ja Sopotin kanssa niin sanotun kolmoiskaupungin. Yöpymiskohteenamme toiminut Sopot on pieni kaupunki, jossa voi viettää rantalomaa, syödä hyvin ja edullisesti, tehdä pieniä ostoksia ja haahuilla ympäriinsä kauniissa maisemissa. Minua kuitenkin miellytti enemmän lyhyen junamatkan päässä sijaitseva Gdansk, josta löytyy enemmän kulttuuria, ostosmahdollisuuksia, sekä upea vanha kaupunki. Gdyniaan emme tutustuneet tällä kertaa tarkemmin.


Teitä monia blogiini eksyneitä saattaa kiinnostaa ennen kaikkea ostosmahdollisuudet, mutta kerron kuitenkin ensin lyhyesti yleisesti Puolasta lomakohteena. Tai tarkalleen ottaen Gdanskista ja Sopotista, koska niissä vietin suurimman osan ajasta. Enimmäkseen olin erittäin tyytyväinen matkaan, mutta joitain ristiriitaisuuksia havaitsin. Aloitan siis vikinällä ja negatiivisilla asioilla. Itse asiakaspalvelutyötä aina siivoamisesta ja ravintolatyöstä nykyiseen työhöni tehneenä kiinnitän paljon huomiota yksityiskohtiin. Puolassa kaikki oli yleisesti ottaen hyvin hidasta. Kaupoissa, ravintoloissa ja hotellissa oli tavallisesti paljon työntekijöitä, mutta he usein juttelivat keskenään tai selailivat puhelimiaan sen sijaan, että olisivat palvelleet asiakkaita (poikkeuksena Sephora, josta alla enemmän). Esim. vaatekaupoissa ostotapahtuma saattoi kestää jonotuksineen (esim. kolme ihmistä jonossa) 20 minuuttia, minkä jälkeen sai pysähtyä vielä ovella, kun vaatteeseen jäänyt hälytin alkoi soida. Välillä odotimme kahvin saapumista 20 minuuttia, jne. Pieniä, mutta suomalaista hätähousua hämmentäviä asioita.


Hymyn näkeminen oli Puolassa harvinaista, ja koinkin puolalaiset vielä jurottavammiksi ihmisiksi kuin suomalaiset. Osittain asiaan saattoi vaikuttaa se, että heidän taitonsa puhua englantia oli melko heikkoa, ja he tuntuivat jännittävän sen puhumista.


Toisin kuin viime kesän reissullani Prahassa, ei meitä Gdanskissa huijattu kuin kerran, ja sekin oli tyypillisesti taksimatkalla lentokentältä hotellille. Muuten ihmisiin saattoi luottaa melko hyvin esim. laskutuksessa, ja katukuvassa näkyi hyvin vähän minkäänlaista levottomuutta. Sekä Gdanskissa, että Sopotissa oli erittäin siistiä ja puhdasta. Ruoka oli todella edullista, ja hienommassakin ravintolassa aterian juomineen sai reilulla kympillä. Kulkeminen paikkojen välillä taittui todella kätevästi junalla, johon vuorokauden lippu maksoi kolmisen euroa. Kaikenkaikkiaan oli suuri plussa, että kaikki oli niin edullista. Toisin kuin vaikkapa Lontoossa, ei Puolassa tarvinnut jatkuvasti stressata lomakassan hupenemista.


Turusta lensi Gdanskiin tunnin ja 15 minuuttia, ja olo oli kuin olisi lentänyt tunnissa etelään. Ilmasto oli ajoittain hieman vaihteleva, mutta pääosin todella lämmin ja aurinkoinen. Alun pienimuotoisesta valituksestani huolimatta voin lämpimästi suositella Gdanskia matkakohteena. Paikka on selkeä, edullinen ja turvallinen, ja siellä yhdistyvät kätevästi rantaelämä ja kaupungin hälinä.


Nyt kuitenkin niihin ostosmahdollisuuksiin! Sopotissa en törmännyt kosmetiikkaostoksien toivossa kuin yhteen suurempaan liikkeeseen, Rossmanniin, joka muistuttaa minua Iso-Britannian Bootsista, mutta vaatimattomampana versiona. Liikkeessä myydään tavanomaisten meikkimerkkien Maybellinen ja Rimmelin lisäksi mm. Revlonia, sekä useita minulle tuntemattomampia edullisia sarjoja. Kaikenlaisia ihonhoito- ja hiustuotteita oli tarjolla reilut valikoimat Suomen hintatasoa edullisemmin, ja myös puolalainen Ziaja oli hyvin edustettuna. 

Paremmat shoppailu-apajat sijaitsevat Gdanskissa ostoskeskus Madisonissa, joka sijaitsee aivan Gdansk Glownyn pääteaseman tuntumassa, sekä Galeria Baltyckassa. 200 liikkeen Galeria Baltyckaan pääsee kätevästi junalla, kun jää pois Wrzeszcz-asemalla. Ostoskeskusta ei voi olla löytämättä, sillä se on heti aseman vieressä. Silmiini sattui myös suuri ostoskeskus Riviera, kun ajoimme junalla Gdyniasta Gdanskiin päin. Itse vietin kuitenkin eniten aikaa Galeria Baltyckassa, koska sieltä löytyi helpoimmin kaikki toivomani liikkeet.


Pyhiinvaelluskohteenani oli tietenkin Sephora, ja kuten olette jo ehkä ennenkin havainneet, olen hyvin perso kosmetiikkatuliaisille. Tällä kertaa en kuitenkaan luopunut pennosistani Sephorassa, sillä sain sieltä kerrassaan kamalaa palvelua.  Sephora-liikkeissä hyörii maasta riippumatta aina vartijoita ja useita myyjiä, mutta tällä kertaa joku seurasi minua jatkuvasti parin metrin päässä, varsinkin kun lähestyin selektiivisen kosmetiikkapuolen hyllyjä. Pohdin hieman hämilläni mikä minusta teki niin epäilyttävän näköisen, että sain olla jatkuvan tarkkailun alaisena. Eikä tämä ollut vain luuloani, sillä tapahtumia liikkeen ulkopuolella katsellut seuralaiseni pistin saman merkille – minua tosiaan seurattiin jatkuvasti. Minua moinen kyttääminen harmitti niin paljon, että saatuani vielä parilta myyjältä töykeitä vastauksia ja huokailua, lähdin yksinkertaisesti pois. Okei, ostin muutaman kynsilakan, mutta Benefitit ja muut saivat jäädä hyllyihinsä. Muunmuassa Bobbi Brownia, NYXiä ja Revlonia myyvissä Douglas-liikkeissä oli myös vartijoita, mutta he pysyivät asiallisesti kohteliaan matkan päässä, eivätkä jatkuvasti pyrähdelleet perässäni. Sephora-liikkeitä näin Gdanskissa kolme, ja Douglaseja ainakin saman verran.


Inglotilla sainkin sitten aivan mahtavaa, osaavaa ja todella ystävällistä palvelua. Inglot oli Puolassa yli puolet halvempaa kuin Suomessa, jotkut tuotteet jopa kolmasosan hinnasta. Lähes kaikki meikkituliaiseni ovatkin Inglotia.

MACia ei valitettavasti saanut Gdanskista ollenkaan, vaan sitä saa Sephoran myyjän mukaan vain Varsovasta ja ainakin yhdestä suuremmasta kaupungista. Sääli, sillä käsittääkseni Puolasta saa myös MACia Suomen hintoja edullisemmin. Mutta sainpahan rahaa kulumaan ihan ilman MAC-apajiakin.


Kosmetiikka-ostoksia katsellaan seuraavassa postauksessa tarkemmin, mutta tässä hieman osviittaa. Kaikkea ei tosiaan tässä vielä ole, mutta enimmät kyllä. Inglot-painotteista on, kuten voi nähdä.

Oletteko te käyneet Puolassa? Suunnitteletteko reissua jonnekin? Mitä Euroopan kaupunkeja suosittelisitte lomakohteeksi?

Guerlain Eyebrow Kit

Heippa ja pahoittelut päivitystauosta! Lomatunnelmissa unohdin mainita teille mitään siitä, että olin lähdössä muutaman päivän matkalle. Olen edelleen reissussa, mutta palaan tavanomaiseen päivitystahtiin loppuviikolla. Silloin katsellaan muunmuassa tuliaisia, ja kerron hieman Puolasta lomakohteena. Tänään kuitenkin ihmetellään vielä kevään aikana tekemiäni ostoksia.

Kulmakarvojen ehostamiseen tarkoitetut tuotteet eivät varsinaisesti ole olleet minusta se kiinnostavin tuoteryhmä, mutta kun kyseessä on Guerlain, olen heti astetta enemmän hereillä.


Ostin kevään 2014 kevätkokoelmassa julkaistun kulmakarvojen meikkaamiseen suunnatun paletin siltä samaiselta Guerlain-pisteellä vierailultani, josta olen jo useampaan kertaan hehkuttanut. Todella heikko selitys ja oikeutus palettiin törsäämiseen oli se, että inhoamani asia kulmakarvojen meikkaaminen voisi olla hieman hauskempaa tämän ylellisen tuotteen kanssa. Kun Ida vielä teki minulle kauniin silmämeikin pelkästään tätä palettia käyttäen, oli minun annettava periksi mieliteolleni. Palettia voi siis käyttää myös luomiväreinä.


Sävyt on valittu mielestäni tummuusasteiltaan hyvin. Ne sopivat erinomaisesti viileäsävyisille henkilöille, mutta lämpimiä sävyjä kaipaaville nämä eivät ole paras vaihtoehto. Koostumus on melko kuiva ja erilainen verrattuna palettiin, jota olen aiemmin tottunut käyttämään, mutta enpä vahingossa tule tehneeksi niin helposti liian tummia kulmia kuin kermaisemmilla sävyillä tekisin.


Tämä kuuluu tuotteisiin, jonka käyttämiseen sain aluksi pakottaa itseni, sillä sisäinen kauniiden tuotteiden säästäjäni ja vanhojen loppuun kuluttajani komensi käyttämään ensin loppuun Wet’n Wildin muutaman euron paletin. Onneksi älysin korkata tämän ja heivata typerät logiikkani taka-alalle. Paletin tarkoitus oli kuitenkin alunperin tehdä kulmien meikkaamisesta hauskempaa. Siinä tarkoituksessa paletti onkin onnistunut erinomaisesti, tähän nimittäin on huomattavasti mukavampaa tarttua kuin kuluneeseen ja rikkinäiseen vanhaan yksilööni.

Onko siellä ruudun toisella puolella joku, jonka mielestä kulmakarvojen meikkaaminen on oikeasti kivaa? Millä te ehostatte kulmanne?

MAC Maleficent-saalis

Ne saapuivat vihdoin – MACin Maleficent-kokoelman aarteet! Sain kuin ihmeen kaupalla hyppysiini kaikki neljä tuotetta, joista haaveilin tässä postauksessa


Beauty Powderit ovat menneet minulta ohi useammasta kokoelmasta, joten nyt päätin kokeilla onneani ja yrittää hankkia sellaisen. Natural-sävyistä puuteria voi käyttää korostuspuuterina, mutta itse sivelen tätä todennäköisesti kasvoille kauttaaltaan. Pannussa katseltuna puuteri näyttää hieman hohtavalta, mutta kämmenselälle testattuna se vaikuttaa lähes mattapintaiselta. Satiini olisi ehkä osuvin ehdotus kuvailemaan koostumusta.

Sculpting Powder on täydellinen, neutraali vaaleanruskea varjostusväri, jonka uskon peittoavan jopa luottotuotteeni Make Up Storen Smog-luomivärin. Tässä tosin pigmentti on hennompi, ja koostumus upean pehmeästi levittyvän satiininen. En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan tätä kunnolla!

Ostan harvemmin huulituotteita MACin kokoelmista, mutta tällä kertaa ne olivat vain niin mielettömän kauniita, että minun oli pakko ne hankkia. Huulikiilto Anthurium on Pro Longwear-laatua, ja huulipuna True Love’s Kiss koostumukseltaan Amplified.

Nämä ovat todella, siis todella punaisia. Joku tyyppi YouTubessa kutsui näitä halloween-punaisiksi, mutta kyllä minä aion sutia näitä ihan arkenakin. Sitten siis, kun huuleni ovat taas hieman edustavamman näköiset. Nyt Roaccutanin riivaamana en voi kuvitellakaan käyttäväni näitä.

Kertakaikkisen upeita, eikös?

Mitä te tykkäsitte Maleficent-kokoelmasta? Päädyittekö tekin hankkimaan jotain?

Vaikuttaa pahasti siltä, että hulluuteni MACin kokoelmien suhteen nostaa jälleen päätään. Niin ihania kokoelmia on taas tulossa kesällä, että apua…

Apu akneen isotretinoiinista?

Olen vihjaissut parissa edeltävässä postauksessa meneillään olevasta prosessista, jonka avulla yritän viimein löytää apua iho-ongelmiini. Itse aihepiiristä olen kirjoitellut läpi koko blogihistoriani ja saattanut jotakuta jo kyllästyttääkin. Tässä postauksessa keskitytään jälleen iho-ongelmiin, sekä jälleen yhteen oljenkorteen, josta toivon saavani pulmiini ratkaisun. Jos en lopullista, niin toivottavasti ainakin pitkäaikaista apua.

Jotkut blogiani pidempään seuranneet ovat ehkä lukeneet nämä jutut ennenkin, mutta kerron kuitenkin alkuun hieman iho-ongelmieni historiaa. Minulla tosiaan oli lähes täydellinen iho n. 23-vuotiaaksi asti. Minulla ei ollut oikeastaan koskaan finnejä, ihoni sävy oli tasainen ja pärjäsin hyvin ilman minkäänlaista meikkipohjaa. Käytin meikkivoidetta ainoastaan sen vuoksi, että olin herkästi punastuvaa tyyppiä. Pikku hiljaa ihooni alkoi kuitenkin ilmaantua näppyjä, mutta varsinainen ongelma ilmaantui ollessani 25-vuotias. Elämäntilanteeni oli tuolloin erittäin stressaava.

Ihoon alkoi tulla pienempien näppyjen lisäksi kipeitä ihon alaisia paiseita, jotka saattoivat muhia kolmekin viikkoa ennen näpyn kunnolla ihon pintaan tuloa. Aina kun yksi paise tai näppy rauhoittui, oli jonossa jo uusia. Näppyjä tuli aina samoihin kohtiin, jolloin niistä on syntynyt arpia, ja ihoni on jäänyt todennäköisesti pysyvästi epätasaisen sävyiseksi. Esim. yhden punaisen arven häivyttymiseen on nyt mennyt yli vuosi. 

Yllä olevassa kuvassa on se ”pahempi” puoli kasvoistani nähtävissä. Tilanne ei ole vakava – kyseessä ei ole vaikea esim. kystistyyppinen akne, mutta pitkään jatkuneena kuitenkin jo omaa elämänlaatuani heikentävä asia. Alla olevassa kuvassa on paremmin voiva puoliskoni ihoa, mutta esim. huulessa on tuona hetkenä toista kuukautta vaivannut kipeä finni (joka ei btw ole vieläkään parantunut). Selästäni en laittanut kuvaa, mutta iho on siellä saman näköinen kuin yllä olevassa kuvassa. Nämä kuvat on otettu ennen lääkekuurin aloittamista.

Olen kokeillut monenlaisia keinoja ihoni kunnon parantamiseksi. Olen kokeillut mm. vähähiilihydraattista dieettiä, viljojen pois jättämistä ruokavaliosta ja maitotuotteiden vähentämistä. Olen  siirtynyt joksikin toviksi kokonaan luonnonkosmetiikkaan ja käyttänyt muunmuassa Dr. Hauschkan ihokuuri N:ää ja muita Hauschkan tuotteita. Olen syönyt sinkkiä, biotiinia ja vitamiineja. Olen kuuriluontoisesti oleillut ilman meikkiä, urheillut ja yrittänyt muutenkin elää terveellisesti. Olen kokeillut salisyylihappoa sisältäviä tuotteita, apteekin ihonhoitotuotteita ja mm. Basironia. Ihoni on saattanut voida hetken paremmin, mutta en osaa sanoa onko millään yksittäisellä asialla ollut merkittävää vaikutusta, vai onko kaikki ollut tuurista kiinni – ihollani on vain saattanut olla parempi tai vähemmän huono kausi.


Jotenkin olen tottunut näiden lähes kolmen vuoden aikana siihen, että ihoni on huono. Vaikka se on vaivannut minua päivittäin ja heikentänyt itsetuntoani, en ole saanut aikaiseksi mennä ihotautilääkärille. Olen ajatellut, ettei minulla mitään aknea varsinaisesti voi olla, koska akne on ihosairaus. Pari kuukautta sitten kuitenkin löysin erään vanhan valokuvan, joka sai mieleni muuttumaan. Kuvassa olen ilman meikkiä, ja ihoni näyttää kertakaikkisen upealta. Mieleni ollessa tuona hetkenä muutenkin hieman maassa, meinasin pillahtaa itkuun kuvaa katsellessani. Kiinnitin sen jääkaapin oveen kuin ruoskiakseni itseäni lisää, ja päätin muutaman viikon päästä siitä varata ajan lääkärille.

En edes harkinnut lääkäriajan varaamista julkiselle puolelle, koska tiesin jonojen olevan melkoiset. Sainkin ajan yksityiseltä lääkäriltä saman tien. Sain ihotautien erikoislääkäriltä diagnoosiksi hormoniperäisen keskivaikean aknen, ja siihen lääkkeeksi Isotretinoin Actaviksen, eli tutummin Roaccutanin. Ensin minulle tarjottiin antibioottikuuria, mutta koska olin kuullut monen saavan niistä vain hetkellisen avun, en halunnut kokeilla moista.

Ennen isotretinoiini-kuurin aloittamista tulee käydä maksa-arvokokeissa ja raskaustestissä. Raskaus halutaan sulkea hedelmällisessä iässä olevilta naisilta pois sataprosenttisesti, eikä moniin lääkäreihin käsittääkseni vaikuta, vaikka kertoisi, ettei raskaus ole mahdollinen. Lääke aiheuttaa vakavia sikiövaurioita, joten lääkärit eivät halua vastuulleen kenenkään lapsen vammauttamista. Suosittelen ehdottomasti raskaustestissä käymistä, jos lääkekuuria aloittaessa on olemassa pienikin raskauden mahdollisuus. Lääkäri haluaa myös määrätä ehkäisyn, jos sellaista ei valmiiksi ole. Maksa-arvot otetaan sen vuoksi, että lääke (kuten lääkkeet aina) rasittaa maksaa.


Olen syönyt Isotretinoin Actavista nyt kaksi viikkoa. Söin aluksi lääkettä liian pienellä annostuksella, joten ihon muutokset ovat tulleet viiveellä, eikä ihoni on vielä merkittävästi parantunut, vain muuttunut. Lääkkeellä on mittava määrä mahdollisia sivuvaikutuksia, joiden ilmaantuminen on yksilöllistä. Joillekin sivuoireita tulee enemmän, joillekin vähemmän. Minulle on tullut tähän mennessä yleisimpiä sivuvaikutuksia, mutta kaikki olen kestänyt hyvin. Ensimmäinen oire oli huulten kuivuminen, joka alkoi heti ensimmäisten päivien aikana. Huulirasvaa sai, ja saa edelleen lisätä koko ajan. Huulille suositellaan Bepanthenia tai muuta apteekin tavaraa, mutta itse olen tähän asti sinnitellyt ennestään omistamillani huulirasvoilla. Aion tosin ehkä jo huomenna marssia hakemaan jotain tehokkaampaa, nimittäin huulten kuivuminen tuntuu jatkuvasti kiihtyvän. Heihei huulipunille hetkeksi. Huulet ovat oikeastaan kuoriutuneet kokonaan ja myös hieman turvonneet. 

Kasvojen iho alkoi myös kuivua ja hilseillä sen jälkeen, kun ihohuokoset olivat ensin puskeneet epäpuhtauksia ulos oikein urakalla. Minun ihoni kunto siis paheni aluksi, mitä ei kaikilla ole käynyt. Ihan lähipäivinä iho on alkanut kutista, ja myös vartalon iho ja päänahka kuivua. Erityisesti päänahan kuivuminen ja kutina on rasittavaa. Onneksi tähänkin löytyy apua. Itse käytän Sallan joskus vinkkaamaa Acon hiuspohjalle tarkoitettua kosteuttavaa geeliä, jota saa apteekista. Silmien tai nenän kuivumista en ole liiemmin huomannut, mutta nekin ovat yleisiä oireita. Iho ohenee kuurin aikana, joten auringossa olemista tulee välttää. Olenkin huomannut ihoni alkavan punoittaa pienestäkin altistumisesta UV-säteille, ellen ole muistanut suojata ihoa asianmukaisesti.


Paljon asioita jäi mainitsematta, mutta palaan aiheeseen myöhemmin tilannepäivitysten muodossa. Minusta on mielenkiintoista seurata joka päivä ihon tilannetta. Minulla on myös vielä hakusessa esim. miten tätä kesivää, uudenlaista ihoa tulisi hoitaa. Aion joka tapauksessa raportoida teille ihoni muutoksista ja hoidosta lääkekuurin aikana, sillä uskon joidenkin samojen ongelmien kanssa painivien tai lääkekuurin aloittamista miettivien ehkä hyötyvän tästä.

Kissis on kirjoittanut erittäin kattavan postauksen aiheesta, joka kannattaa myös lukea, jos aiheesta haluaa tietää enemmän. Se löytyy täältä.

Kuulisin mielelläni teidän kokemuksianne ja ajatuksianne aiheesta! Joko ihan yleisesti iho-ongelmista tai sitten isotretinoiinista. Myös vinkkejä sivuvaikutusten kanssa pärjäämiseen ja ihon hoitamiseen otetaan vastaan!