Mietteitä raskaudesta

Raskauteni alkaa olla jo viime metreillä  – tänään tätä postausta viimeistellessä olen raskausviikolla 36+2 – ja laskettu aika alkaa häämöttää. Vajaan kuukauden päästä vasta tosin, mutta aika menee niin kauheaa vauhtia, että ihan kohta tuo aika on jo käsillä. En ole julkaissut aiemmin blogissa raskaudestani juuri mitään, mutta olen kirjoitellut aivan alusta asti muistiin joitain asioita ja ajatuksia, joista ajattelin nyt jakaa joitain teidän kanssanne.

Olen tehnyt raskauden viimeisen kolmanneksen aikana mielessäni läpileikkausta raskausajastani ja muistellut tämän merkillisen ja ihmeellisen ajan eri vaiheita. Päällimmäisenä mielessä koko ajasta on se, että olen ollut onnellisempi kuin ehkä ikinä, mutta kokenut toisaalta myös kaikki negatiiviset tunteet todella syvästi, eli kaikenkaikkiaan hyvin tunnepitoinen ajanjakso on ollut kyseessä. Alkuraskaus meni vaaleanpunaisissa hattaratunnelmissa, mutta viikot 7-10 olivat suorastaan kamalia. Noiden kolmen viikon aikana nukuin huonosti, itkin lähes kaikesta ja kaikkialla, olin kiukkuinen, tunsin jatkuvaa kuvotusta ja kerkesin jo ajatella, että koko raskaaksi tuleminen oli kauhea virhe.

Päätin onneksi jo raskauden alussa, että minulla ei tule olemaan asioita, joista en uskalla puhua miehelle ja tarvittaessa muillekin, joten puhuin tuntemuksistani avoimesti ja pelkästään tuon hetkellisen katumisen ääneen sanominen auttoi huomattavasti. Jatkossa osasinkin jo varautua tuohon olotilaan ja tiesin, että hormonimyrskyissä kaikki tunteet ja olot ovat mahdollisia. Viikon 10 jälkeen en ole onneksi joutunut enää kokemaan tuollaisia ajatuksia, vaan olen saanut olla enimmäkseen innostunut odottamisesta. Synnytyksen jälkeisiä hormonityrskyjä odotellessa…

Suosittelen ehdottomasti kaikille varhaisultraan menemistä! Kävimme itse katsastamassa mini-ihmisen jo kuuden viikon ikäisenä alkiona, eikä olisi tullut mieleenkään odottaa viikon 12+ kunnalliseen ultraan asti. Minulle oli ihan ratkaisevan tärkeää nähdä ja kuulla, että siellä se tyyppi oikeasti on, ei asia muuten olisi konkretisoitunut niin hyvin. Toki tämä saattaa olla rahakysymys, mutta 100 euroa on melko pieni hinta mielenrauhasta, jos summan vain pystyy jostain rutistamaan.

Raskausaika on monille kovaa aikaa vatsavaivojen ja heikentyneen unenlaadun vuoksi, mutta itse kuulun niihin onnekkaisiin, joiden IBS-oireet helpottuivat merkittävästi ja jolla myös nukkuminen on sujunut alun valvomisten jälkeen hyvin. Tällä hetkellä esimerkiksi aiemmin kiellettyjen ruokien listalla olleet omena ja ruis ovat ruokavalioni peruspilareita. En ole enää kuukausiin käyttänyt gluteenittomia tai laktoosittomia tuotteita. Pystyn myös nukahtamaan täysin luomuna lähes missä ja milloin vain (tosin öisin vain Lidlin ”makkaratyynyn” kanssa!). Toissapäivänä heräsin terassilta, jonne olin mennyt ihastelemaan uutta ulkosohvaamme. 😀 Tämähän ei välttämättä kuulosta kaikkien korvaan mitenkään erikoiselta, mutta ihmeellisen asiasta tekee se, että olen tosiaan kärsinyt univaikeuksista yli kymmenen vuotta elämästäni ja joutunut turvautumaan vuosien saatossa mitä erilaisempiin keinoihin pystyäkseni nukkumaan. Kuulemma myös kuorsaan nykyään kamalasti, mikä johtunee ylimääräisen matkustajan painosta ja tietysti myös raskausaikana limakalvoille tapahtuvista muutoksista.

Minulla ei ollut edes alkuraskaudessa omituisia mielitekoja ruoan suhteen, mutta yllättävät asiat saivat minut voimaan pahoin. Sain lähes traumoja Lushin joulukokoelman päärynäsaippuasta ja Once Upon A Time-vartalovoiteesta, sillä niiden tuoksu tuntui olevan kaikkialla, vaikka olin kelmuttanut ne ja kiikuttanut asuntomme perimmäiseen nurkkaan vaatehuoneeseen. Muutenkin kosmetiikan tuoksut olivat minulle aluksi ehkä kaikkien vaikein asia kestää, vaikka toki kaikki yleisesti ottaen pahat hajutkin olivat kamalampia kuin tavallisesti. Hajuaistiin liittyvät asiat olivat ihan hulluja ja olen ollut erittäin onnellinen, kun supernenäni siirtyi taka-alalle viikosta 11 eteenpäin.

Alkuraskauteni sujui mainiosti ja pääsin varmasti todella helpolla, mutta raskauden puolivälin jälkeen minulla todettiin raskausajan diabetes. Se on ollut todella rasittava asia, sillä minun on vaikeaa kestää sitä kun ulkopuoliset ihmiset kommentoivat ja tarkkailevat syömisiäni. Minun on myös ollut tosi vaikeaa kieltäytyä ja edes vähentää herkkujen syömistä, koska olen tottunut ennen raskautta ylikierroksilla käyvään aineenvaihduntaan, jonka ansiosta en ole saanut itseäni lihomaan lähes millään ja olen voinut surutta syödä kaikkea haluamaani. Tottakai olen vauvan vuoksi parantanut ruokavaliotani, mutta helppoa se ei ole ollut. Ennen äitiyslomaa diabeteksen hoito oli myös hyvin stressaavaa sen vuoksi, että minun piti jatkuvasti muistuttaa itseäni työkiireiden ja hektisen arjen keskellä hoitamaan mittaukset sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan terveellisiä aterioita. Äitiyslomalla diabeteksen hoito on onneksi helpottunut huomattavasti. Luulenpa silti päässeeni diabeteksen ja sen mahdollisten vauvaan kohdistuvien vaikutusten kanssa jo kokemaan sitä kuuluisaa äitien kokemaa syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta.

Raskausviikkojen 33-34 taitteessa minulla epäiltiin raskausmyrkytystä, minkä vuoksi pääsin makaamaan sairaalaan pariksi yöksi. Minulta löytyi lopulta hepatogestoosi, eli raskausajan maksasairaus, mutta raskausmyrkytyksen oireita ilmenee minulla edelleen viikoittain. Bonusvaivoina voisin mainita ainakin selkävaivat ja useampia navan alle kohdistuvia pulmia, mutta ei niistä täällä blogissa sen enempää. Saan viettää loppuraskauden tiiviissä seurannassa erikoissairaanhoidossa ja vauva voidaan periaatteessa pakottaa syntymään paljon aiemmin kuin laskettuna aikana, mutta ainakin tiedän meidän olevan hyvissä käsissä, joten en jaksa stressata asiasta sen kummemmin. Minulla ei kaikenkaikkiaan ole ollut koskaan niin paljon terveysongelmia kuin raskaana ollessa, mutta silti kävisin tämän kaiken läpi silmää räpäyttämättä, jos päättäisimme miehen kanssa haluta joskus lisää lapsia. Henkisesti tämä on edelleen ollut elämäni parasta aikaa, vaikka syviä epätoivonkin hetkiä on ollut ajoittain.

Raskausaika on varmasti ihanaa aikaa niille, jotka nauttivat huomiosta ja huomion keskipisteenä olemisesta. Itselleni oli aluksi melkoinen järkytys tajuta miten paljon pyöristyvä vatsa saa osakseen ihastelua, kysymyksiä ja päivittelyä. Sen jälkeen kun terveysongelmani puhkesivat, aloin saada huomiota tuplasti. Olen pystynyt hetkittäin jopa nauttimaan ihmisten osoittamasta huomiosta, mutta kyllä olen todella tyytyväinen, kun saan palata takaisin omaan tilaani ja huomaamattomampaan osaani ei-raskaana olevana. Introvertti minussa kestää juuri ja juuri tämän ajan, mutta ei kyllä yhtään enempää. Toisaalta olen myös kokenut raskausajan lähentäneen minua monien sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa suhde on ollut aiemmin pinnallisempi.

Odotan jännityksellä tyttäremme tapaamista. Tiedän, että hänen temperamenttinsa ja tarvitsevuutensa tulee määrittämään paljon lähitulevaisuuttamme ja osoittamaan esimerkiksi sen, että voimmeko alkaa suunnitella pientä reissua kolmistaan seuraavan puolen vuoden sisällä. Minulla on jo jonkinlainen mielikuva hänen persoonastaan, mutta toki se voi osoittautua joksikin aivan muuksi. On ehdottomasti erittäin kutkuttavaa pohtia tätä!

Voisin jatkaa tästä aiheesta loputtomiin, sillä raskaus herättää niin paljon ajatuksia ja osoittaa elämästä sellaisia asioita, joita ei ole koskaan ennen tullut ajatelleeksi. Lopetan nyt kuitenkin tähän ja jatkan 3-kiloisen tyttäreni vatsassa myllerryksen ihmettelyä.

Kuulisin mielelläni, jos jollekulle heräsi tästä jotakin ajatuksia. Ja raskaana olleilta ja olevilta haluaisin kysyä, että mitä teille on jäänyt päällimmäisenä mieleen omasta raskausajasta?

Mainokset

Kevään ja alkukesän suosikkipalettini

Blogiani sen alkuajoista asti seuranneet saattavat muistaa, että poskipunat olivat eri tuotekategorioista vuosien ajan suurin intohimoni kohde. Niistä ajoista on tultu melko kauas, ja nykyään voisin hyvin pärjätä muutamalla poskipunasävyllä. Hamstraamisintoni onkin vaihtunut poskipunista luomiväreihin ja nimenomaan luomiväripaletteihin. Tänä keväänä olen ollut paleteista aivan erityisen innoissani ja saanutkin kartutettua kokoelmaani useilla uusilla tulokkailla. Vastaavasti olen myös myynyt joitain suurempia luomiväripalettejani (muunmuassa Urban Decay Naked Smoky, Urban Decay Vice 3, The Balm NudeTude), joten yhteislukumäärä on pysynyt jokseenkin aisoissa.

Paleteista kolme olen hankkinut ulkomailta ja yhden sain ihanan blogikollega Elisan diilaamana Tukholman Sephorasta.

Minun on todella vaikeaa laittaa näitä paremmuusjärjestykseen eikä se suinkaan ole tarpeenkaan. Jos kuitenkin pitäisi mainita näistä kaksi ehdotonta alkuvuoden suosikkia, olisivat ne Tarten Tartelette Toasted sekä Too Faced Sweet Peach. Viime viikkoina taas olen alkanut lämmetä erityisen paljon Tarten Tartelette-paletille. Too Facedin Just Peachy Mattesin kanssa olen ehkä edelleen hieman tutustumisvaiheessa.

Tartelette Toastedin hankinnan järkevyyttä mietin melko paljon, koska minulla oli jo ennestään useita neutraaleja ja lämpimän sävyisiä paletteja. Lopulta perustelin hankinnan itselleni niin, että muut omistamani paletit eivät yllä laadullisesti Tarten tasolle, joten mieluummin luopuisin vaikka niistä entisistä hankkiakseni tämän. En ole katunut päivääkään tämän hankkimista. Sävyt ovat luonnossa juuri niin upeita kuin kuvissakin ja meikkaaminen sävyjen kanssa on silkka nautinto. Paletissa on useita sellaisia sävyjä, jotka voi levittää kiireessä yksinään koko liikkuvalle luomelle  ja meikki näyttää hyvältä. Tällaisia ovat paletin useat shimmeriset sävyt. Myös paletin mattasävyt ovat upeita ja helppoja levittää. Tätä kirjoittaessakin tekisi mieli juosta heti meikkaamaan tällä. 😀

Tarten luomivärit tuoksuvat, mikä saattaa jakaa hieman mielipiteitä. Toasted tuoksuu mielestäni kukkaiselle, eikä niin selkeän suklaiselle kuin vaikkapa Tartelette ja Tartelette In Bloom.

Olen ostanut oman palettini Dubain Sephorasta, mutta näitä ja myöskin alempana esiintyvää Tartelette-palettia saa tilattua Suomeen ainakin Tarten omilta sivuilta.

Harkitsin Too Faced Sweet Peachin hankkimista todella pitkään, varmaan yhteensä vuoden tai pari. Se ei vaikuttanut minusta aluksi ollenkaan kiinnostavalta, mutta pikku hiljaa aloin lämmetä sen monipuoliselle sävyvalikoimalle ja jopa aluksi uhkana pitämäni sammalenvihreä ja violetit alkoivat tuntua enemmän mahdollisuuksilta. Nykyään myös söpö ja lapsellisella tavalla hauska pakkaus sekä persikalle tuoksuvat sävynapit kutkuttelevat kovasti. Tässä on potentiaalia autiolle saarelle mukaan otettavaksi paletiksi, sillä tässä on loistava kattaus neutraaleja sekä kirkkaampia sävyjä. Paletti on todella monipuolinen ja tällä saa tehtyä ihan loputtomasti erilaisia meikkejä ja sävy-yhdistelmiä. Hankkiessani palettia pohdin hieman sitä, että persikkapaletiksi tässä on aika vähän oikeasti persikkaisia sävyjä ja olisin kaivannut niitä lisää. Nykyisin saman merkin persikkainen mattapaletti täyttää hyvin tämän kaipuuni, joten asia ei enää haittaa minua.

Sweet Peachin myötä kiinnostuin kovasti Too Facedin Chocolate Bar-paleteista, mutta olen saanut toistaiseksi pidettyä itseni niistä erossa. Luulen kuitenkin, että on vain ajan kysymys milloin hankin ensimmäiseni.

Sweet Peach-palettia saa tilattua ainakin Cult Beautysta.

Tarten alkuperäinen Tartelette oli heräteostos Dubaissa ollessani. En ollut ennestään koskaan vakavissani harkinnut hankkivani sitä, mutta äkkiä se ei jättänytkään minua rauhaan. En ole käyttänyt palettia ihan hirveän paljon sen hankkimisen jälkeen, koska lämpimät sävyt ovat houkutelleet alkuvuodesta enemmän, mutta pidän palettia ehdottomasti omistamisen arvoisena, sillä se on hyvin klassinen, takuuvarma paletti. Jos minun pitäisi valita yksi neutraali paletti omistukseeni, luopuisin silmää räpäyttämättä esim. Naked-paleteistani ja pitäisin tämän. Sävyjen kanssa on hankalaa tehdä ylilyöntejä tai epäonnistua, ja niiden huikea laatu takaa sen, että paletilla on joka kerta mahtavaa meikata. Tarten luomivärien laatu on vakuuttanut minut sataprosenttisesti ja voinkin nykyään nimetä ne suosikeikseni. Vaikka käyttäisin silmämeikissä jotakin muuta palettia, nappaan usein varjostussävyksi jonkin Tarteletten tummemmista sävyistä. Tästä on myös muodostunut turvapalettini, jota käytin esim. työhaastattelussa toukokuun alussa. Tätä palettia voin suositella ihan jokaiselle viileämpien ja neutraalien sävyjen ystäville, erityisesti jos mattasävyt ovat mieleisiä.

Just Peachy Mattes sisältää nimensä mukaisesti mattasävyjä, joskin Peach Sangriassa on ennemminkin satiininen koostumus. Tämä on ehkä uniikein paletti näistä neljästä, vaikkakin voisin kuvitella monien pudistelevan päätään tämän ja vaikkapa Naked Heatin tai Tartelette Toastedin yhtäaikaiselle omistamiselle. Just Peachy Mattes on mielestäni ennen kaikkea hauska paletti, joka vaatii tietynlaisen fiiliksen käyttäjältään. Siitä on helppoa napsia käyttöön yksittäisiä sävyjä, mutta koko meikin tekeminen vaatii hieman rohkeamman meikkipäivän. Koska sävyt tosiaan ovat mattaisia, tulee minulla tämän kanssa aina hieman tummempi meikki mitä olin alunperin suunnitellut tekeväni. Sävyt myös tummuvat aavistuksen luomillani. Paletissa on omaan makuuni turhankin vahva, esanssinen persikan ja viikunan tuoksu, mutta tuoksu ei onneksi päädy mainittavasti luomille asti.

Tämän paletin hankkiminen Suomeen on hankalaa, sillä Sephora Exclusive-tuotteen saadakseen on matkustettava johonkin Sephoraan. Tukholmassa nämä ovat olleet myynnissä jo pidempään, mutta maaliskuussa nämä eivät olleet vielä päätyneet ainakaan Dubaihin. Luultavasti näitä saa myös tilattua joistakin Sephoroista, mutta postikulut ovat käsittääkseni kymmenissä euroissa. Korjatkaa minua, jos olen väärässä!

Vaikka olen tällä hetkellä kovin hullaantunut tähänkin palettiin, näen tämän joukon potentiaalisimpana laatikon pohjalle unohtujana. Lämpimät sävyt ovat olleet kovin muodikkaita jo pitkään, mutta ennustan viileämpien sävyjen tekevän taas tuloaan, jolloin persikat todennäköisesti unohtuvat taas hetkeksi. En siis jäisi itkemään pitkäksi ajaksi tämän paletin perään, jos sen hankkiminen osoittautuu ylivoimaisen hankalaksi. Toki jos paletin saa hankittua hyppysiinsä, on siitä varmasti paljon iloa mattasävyjen ystävälle.

Mikä on teidän viime aikojen suosikkipalettinne? Löytyykö teiltä jokin postauksen paleteista? 🙂

Ihanaa alkavaa kesäkuuta! ❤

Uusia Lush-herkkuja!

Niittaan tässä postauksessa kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja näytän teille samalla kertaa muutama viikko sitten ostamiani Lush-nameja sekä viikko sitten saamiani pr-ihanuuksia.

Meillä on uudessa kodissa kylpyamme, joten Lushin tarjous testailla kylpypommeja tuli aivan loistavaan aikaan. Olemme asuneet ammeellisessa asunnossa jo yli kuukauden, mutta emme ole käyneet kylvyssä vielä kertaakaan, sillä saunominen on vienyt voiton joka kerta. Veikkaan että kesän tultua ja raskauden edetessä viimeisiin viikkoihinsa, minulle alkaa olla parempi vaihtoehto lillua kylvyssä kuin saunoa joka päivä.

Green Coconut*-jellypommi tuoksuu nimensä mukaisesti hedelmäisen kookoksiselle ja lupailee tuoksullaan ihanaa, trooppista kylpyä. Jellypommit ovat minulle aivan uusi tuttavuus, enkä siis ole koskaan kylpenyt sellaisen kanssa. Lushin liikkeessä näin muutaman litran vesimäärällä demonstroituna, että nämä tekivät vedestä aavistuksen paksumpaa ja hyytelömäistä. Jännää päästä kokeilemaan!

Vähintään yhtä jännää on päästä kokeilemaan harmaanmustaa Secret Arts*-jellypommia, sillä näin Lushilla sen tekevän veden tummanharmaaksi! Minulle tulee pommin ulkonäöstä mielleyhtymä salmiakkiin, mutta tämä onneksi tuoksuu kuitenkin hedelmäiselle. Salmiakkikylpy ei ehkä olisi ihan minun juttuni.

Twilight*-kylpypallo edustaa perinteisempiä Lushin kylpypommeja. Kavahdan yleensä laventelia, mutta tässä se ei tule liikaa esiin, joten uskaltaudun tätä varmasti kokeilemaan. Twilightin luvataan sopivan rauhoittavaan ja rentouttavaan iltakylpyyn. Kuulostaa hyvältä!

Karhunvatukkainen Blackberry*-kylpypallo on tuoksultaan yksi suosikkejani.

Mies toivoi reissutuliaisiksi kylpypommia, josta tulisi mahdollisimman paljon vaahtoa, joten valitsin myyjän avustuksella Sunnysiden. Se on kuulemma todella suosittu tuote asiakkaiden keskuudessa ja myös kaikkien kyseisessä liikkeessä työskentelevien lemppari. Sunnyside tuoksuu piristävän sitruksiselta. Odotan ehkä eniten innoissani tämän kokeilemista, sillä kieltämättä minäkin tykkään vaahtokylvyistä. 🙂 Tästä pitäisi riittää noin kolmeen kylpyyn.

Pidän kovasti kylpypommeista, mutta kyllä ykkössuosikkejani vain ovat Lushilta vuodesta toiseen heidän upeat palasaippuansa. Olen ihastellen käyttänyt näitä jo vuodesta 2009, eli Lushin palasaippuarakkauteni täyttää ensi vuonna jo pyöreitä. 😀 Tykkään siitä, että Lush säilyttää tietyt suosikit valikoimissaan, mutta loihtii silti myös uusia tuotteita kiitettävää tahtia. Minulle tärkeintä on, ettei suosikkejani Sultana Of Soapia ja Sea Vegetablea (kuvissa oikealla) vedetä koskaan pois myynnistä. Hamstraan niitä hiukan sydän syrjälläni joka kerta Lushilla käydessäni ihan vain varmuuden vuoksi…

Ostin tälläkin kertaa luonnollisesti lisää Sea Vegetablea ja Sultana Of Soapia, mutta pitkästä aikaa myös Figs And Leavesia (toinen vasemmalla). Minulla oli selkeästi meneillään jokin nostalgiakausi, sillä olisin halunnut ostaa muitakin kaikkein vanhimpia Lush-saippuoita, kuten Nubaria. Sitä ei kuitenkaan enää ollut valikoimissa, nyyh. Tilalle ostin äitienpäiväkokoelmaan kuuluvaa ihanaa kermaisen vadelmaista Raspberry Milkshakea.

Minun oli pakko napata Raspberry Milkshake eilen mukaani suihkuun, vaikka yleensä käytän palasaippuoita ainoastaan käsien pesuun. Kermaisen makea vadelmantuoksu sai kyllä mielen piristymään ja kropan puhtaan tuntuiseksi. En huomannut tuoksun jäävän leijailemaan iholle mitenkään mainittavan pitkäksi ajaksi.

Voisin tuijotella näitä saippuapalasia vaikka joka päivä, niin kauniita ne minusta ovat. ❤

Sain kylpypommien mukana testailtavaksi vielä pari tuotetta Lushilta. Mies omi luonnollisesti Hair Doctor*-kuumaöljyhoidon välittömästi itselleen, koska hän on loputtoman kiinnostunut etsimään helpotusta kiukkuiselle päänahalleen. Jos tästä riittää kahteen käsittelyyn, ajattelin kyllä napata itselleni osan. Tuotteen käyttöohje on painettu hauskasti tuohon tikkuun.

Rump Bottom Rub* sai meillä aikaan hihitystä ja ihmettelyä, ja kyllä, se on oikeasti kimaltein koristeltu PYLLYVOIDE. Toki sitä voi varmasti käyttää muihinkin kipeytyneisiin kohtiin kehossa, jos on lihasjumia tai muuta hellimistä kaipaavaa. Minullahan särkee raskaana ollessa harva se päivä joku kohta kropassa, joten mies pääsee kyllä levittelemään tätä minuun laajemmaltikin. Rump tuoksuu ihanan hedelmäiseltä ja on Lushin vartalovoiteille tyypillisesti todella kosteuttavaa ja ravitsevaa. Sen sisältämän kofeiniin lupaillaan kiinteyttävän ja virkistävän ihoa. Minähän en ole mitenkään liikunnallinen ihminen, mutta kun sain karistettua tästä urheilijoihin ja nimenomaan lihassärkyyn liittyvät mielikuvat, innostuin kokeilemaan tätä itsekin. Rumpin INCIa pääsee tutkimaan täällä.

Tulen raportoimaan postauksen tuotteista varsinaisia käyttökokemuksia ainakin Instagramissa, joten jos ne kiinnostivat, kannattaa seurailla minua siellä. 🙂

Lushin tuotteita voi ostaa Helsingistä Citycenterin ja Mannerheimintien myymälöistä sekä verkkokaupasta.

*Tähdellä merkityt tuotteet saatu pr-näytteenä.

Maaliskuun 2018 loppuneet

Moikka pitkästä aikaa ja hauskaa vappua!

Olen edelleen jälkijunassa loppuneet-postausteni kanssa ja koko blogin päivitys takkuaa. Elämässäni on tänä vuonna tapahtunut aivan hirveästi asioita ja muutoksia, jotka ovat vieneet ajatukseni muualle. Pohdiskelin juuri ääneen miehelle toissapäivänä, että on jännää että vaikka olen edelleen aivan yhtä innostunut ja kiinnostunut kosmetiikasta kuin aiemminkin, en vain saa nykyisin ajatuksiani tekstin muotoon. Vielä hankalammalta tuntuu tarttua kameraan, vaikka minulla olisi nyt kokonainen valoisa huone käytössä kuvaamiselle.

Olen kirjoittanut loppuneet-postauksia vuodesta 2012, joten niitä minun on jokseenkin helppoa edelleen toteuttaa. Nyt on ehkä pientä toivoa ilmassa, että saisin kirjoitettua muustakin. Jos ei vielä alkukuusta, niin edes äitiyslomalla loppukuusta alkaen. Minulle on esimerkiksi kasautunut tänä vuonna melkoinen kasa uusia paletteja, joista en ole maininnut blogissa halaistua sanaa. Jospa esittelisin niistä vaikka ne kaikkein suurimmat suosikit! Mennään nyt kuitenkin vielä maaliskuun loppuneisiin..

Jack Black Supreme Cream oli miehen ja minun yhteiskäytössä, vaikka tämä miehelle alunperin ostettiin. Tykkäsin tästä ihokarvojen ajelussa ihan erityisen paljon, joten tätä on hankittu meille lisää. Tuote on todella kosteuttavaa, eikä tuoksukaan ole liian miehekäs tai vahva.

Kiehl’sin Nourishing Olive Fruit Oil Conditioneria voin suositella kaikille, jotka kaipaavat todella hoitavaa ja ravitsevaa hoitoainetta kuiville ja kärsineille hiuksille. Välillä mietin oliko tämä liiankin hoitavaa, sillä tukkani tuntui rasvoittuvan tätä käyttäessä helpommin, jos laitoin tätä liian lähelle päänahkaa. Voisin käyttää tätä lisääkin, mutta puolen litran pönikän jälkeen ajattelin pitää ensin hieman taukoa.

Rituals The Ritual Of Sakura Caring Shower Oilia olen käyttänyt ainakin kolme pulloa. Tämä on edelleen ihanan tuoksuista ja hellävaraisesti pesevää suihkuöljyä, jota ostan varmasti taas kun saan sitä jostakin käsiini.

Crabtree & Evelyn Avocado Skin Revitalising Body Lotion oli koostumukseltaan ja kosteutustehoiltaan miellyttävä tuttavuus, mutta vihreä tuoksu jätti minut hiukan kylmäksi.

Nivea Invisible Anti-Perspirant on näkynyt blogissa lukuisia kertoja aikaisemminkin. Tämä on halpa ja hyvä, vaatteita tahraamaton perusdödö, jota ostan aina pihistelykausina lisää.

L’Occitane Amande Milk Concentrate oli koostumukseltaan aivan mahtava kosteusvoide. Se pääsi myös tuoksunsa puolesta takaisin suosiooni oltuaan alku -ja keskiraskauden ajan mustalla listalla.

L’Occitane Dry Skin Hand Cream oli aivan loistava tuote talvella. Pidän tämän mielessä ensi talven pakkasia ajatellen.

The Body Shop Drops Of Youth-kasvovoide oli heräteostos vuoden takaiselta työpaikan miniristeilyltä. Yllätyin tämän silikonisesta tunnusta ja aluksi ehkä vähän kauhistuinkin sitä. Tykkäsin tästä kuitenkin talvikäytössä Se tuntui lukitsevan hyvin muut hoitotuotteet alleen iltaisin. Päivisin vieroksuin tätä melko paksua voidetta ihan siksi, että pelkäsin sen rullaavan meikin kanssa. Niin ei kuitenkaan tainnut kertaakaan käydä. Ihan mukava tuttavuus, mutta en koe tarvetta hankkia tätä lisää.

Near Skin Water Sleeping Mask on peräisin Bearelin viime kevään kauneusboksista. Kunpa bokseja olisi edelleen myynnissä! Korealainen yönaamio oli koostumukseltaan paksua, mutta iholle levitettäessä se muuttui lähes vesimäisen kevyeksi. Tuoksu tässä oli oikein raikas ja hyvä. Kosteutustehot olivat myöskin oikein hyvät ja voisinkin käyttää tätä mielelläni lisää. 100 millin purkki kesti käytössä pitkään.

Kicksin Vitamin C-sarjan Face Tonic oli jännä ihoa kevyesti kuoriva kasvovesi. Tässä oli melko vahva, kirpakka tuoksu, josta kyllä pidin. Voisin käyttää tätä lisääkin.

Claris Beauty Flash Balm oli minulle vuosia tuote, jonka tarkoitusta en ymmärtänyt. Nyt, ihoni ollessa hieman taipuvaisempi kuivuuteen, ihastuin tähän palavasti! Olen odottanut tätä päivää, sillä olen oikeasti aina halunnut pitää tästä tuotteesta. Ostin tätä jo suuremman putelin. Yritän saada kirjoitettua tästä oman postauksensa.

IsaDora Insane Volume Lash Styler Mascara* ei kuulunut suosikkeihini, vaikka olen yleensä tykännyt kaikista merkin ripsiväreistä. Viuhkaefektiä lupaileva kaksipuoleinen harja oli mielestäni hieman hankala ja ripsivärin käyttöiän loppumetreillä myöskin sottaava. Ei tämä huonokaan ollut, mutta en valitsisi tätä itse käyttööni kaikkien ripsivärien joukosta.

Jouduin heittämään pois kolme tuotetta pilaantuneena. YSL Baby Doll Kiss & Blush-monitoimituotteen olen ostanut itselleni syntymäpäivälahjaksi muistaakseni vuonna 2014, joten sen oli aika lähteä. En oppinut koskaan käyttämään tätä, sillä se näytti mielestäni hassulta huulilla ja poskille en vain saanut aikaiseksi levittää sitä.

Sally Hansen Diamond Strength Hardener* oli perushyvä aluslakka, mutta olen siirtynyt kynsituotteissa lähes pelkästään Essieen, joten en tule ostamaan tätä lisää. Mavalan pikakuivattajasta* on kulunut tekstit täysin pois. Kyseessä oli öljyinen tuote, joka kuivatti kynsilakan hetkessä ja hoiti samalla kynsiä ja kynsinauhoja. Tästä tykkäsin ihan hirveästi ja voisin ostaa tätä lisää, sillä muilta merkeiltä en ole löytänyt vastaavaa tuotetta. Tämä kesti käytössäni reilut pari vuotta, mutta viimeiset millit olivat kovettuneet pohjalle. Lieneekö jäänyt pullo hiukan auki.

Burt’s Bees Vanilla Bean Moisturizing Lip Balm oli ihana niin kosteutustehoiltaan kuin tuoksultaankin. Ostan lisää jatkossakin.

Maltillisen maaliskuun jälkeen huhtikuussa loppuikin taas aivan ennätysmäisen suuri kasa tuotteita, joista useampi oli ilahduttavasti meikkituote. 🙂 Palataan niihin myöhemmin.

Ihanaa toukokuuta ja kevättä! ❤

*Tähdellä merkityt tuotteet saatu blogin kautta.