
Olin lievästi sanottuna innoissani nähdessäni ensimmäistä kertaa kuvat Guerlainin uudesta La Petite Robe Noire edp Intensesta. Sininen ei yleensä ole minun värini, mutta tässä uudessa tuoksussa se ihastutti ja tuntui ihanan raikkaalta vaihtelulta. Guerlainin tuoksuilla on melko erityinen osa minun ja nykyään myös miehen tuoksukokoelmassa, sillä minulla suurin osa omistamistani tuoksuista on Guerlainilta ja myös mies tarttuu enimmäkseen kahteen hänelle antamaani merkin tuoksuun. Myös uudet lanseeraukset saavat näin ollen meillä aikaan innokasta odotusta.
Suhteeni tuoksuihin on nykyään hiukan erilainen kuin ennen. Joitain vuosia sitten vielä keräilin tuoksuja ja ostin myös sellaisia yksilöitä, jotka eivät välttämättä olleet mielestäni täydellisiä, mutta vain joltain ominaisuudeltaan sellaisia, että halusin ne omistaa. Annoin tuoksun luomien mielikuvien vaikuttaa paljon ostopäätöksiini. Nykyään olen karsinut ja myynyt paljon tuoksujani eteenpäin, enkä kelpuuta uusia tuoksuja kokoelmiini, elleivät ne ole aivan erityisiä.
Suhtaudun tuoksuihin nykyään uutena mahdollisuutena, niin hassulta ja kornilta kuin se saattaa kuulostaakin. Tuoksut ovat minulle ennen kaikkea asia, jotka keräävät ympärilleen muistoja ja erilaisia tunnelmia. Alkaessani käyttää uutta tuoksua ajattelen, että tässä on taas yksi muistojen uusi keräilijä ja säilöjä, ja että kunpa sen tallettamat muistot olisivat hyviä.
Guerlainin La Petite Robe Noire-sarjan uusi tulokas LPRN eau de parfum Intensea on mainostettu tähänastisista pikkumustatuoksuista makeimpana ja vahvimpana. Haistan tuoksussa ilokseni selkeästi mustikan ja tuoksun hetken iholla oltua myös hattaran. Mustikka ja hattara olivat ne kaksi nuottia, jotka saivat minut odottamaan tuoksun hyppysiini saamista eniten. Ne kuulostivat mielenkiintoiselta, mutta samalla jopa ehkä hiukan pelottavalta yhdistelmältä.
Juurikin mustikka ja hattara antoivat odottaa jotakin todella makeaa, mutta ei tämä olekaan ollenkaan liian makea nykyisiinkään mieltymyksiini. Mustikka on tuoksussa mielestäni ennemminkin kirpeä kuin makea. Bulgarianruusu tuo tuoksuun hienostuneen vivahteen, ja sen aistinkin vahvasti mustikan ja hattaran jo haihduttua. Tuoksusta löytyy myös bergamottia, valkoista myskiä, santelipuuta ja patsulia.
Alkuperäinen tuoksu on mielestäni tunnistettavissa tästä hyvin, mutta kyllä nämä myös eroavat toisistaan paljon. Omalla ihollani tämä on aluksi jopa kirpeä, siinä missä alkuperäinen on pehmeä ja jotenkin utuinen.
En rakastunut LPRN edp Intense-tuoksuun yhtä palavasti kuin aikoinaan alkuperäiseen versioon, mutta silloin olikin kyseessä poikkeuksellisen suuri tuoksurakastuminen, jollaista ei tapahdu usein. Käytin alkuperäistä LPRN:a niin paljon, että kyllästyin siihen auttamattomasti, enkä ole nyt suihkinut sitä vuoteen. Tajusin itse asiassa, että tuoksut, joihin olen ihastunut ensi nuuhkaisulta palavasti, saavat minut myös kyllästymään niihin pitkäksi ajaksi. Hitaammin syttynyt ihastus ei koe tällaista laskua niin varmasti.
Uusi Intense on tervetullutta vaihtelua tuoksuperheeseen, ja vivahde-erot ovat olleet riittävät, sillä olen käyttänyt tätä sinistä kaunokaista joka päivä pullon käsiin saatuani. Tämä yksilö saa ehdottomasti paikan tuoksukokoelmastani.
Tuoksu on saatavilla kaupoissa syyskuusta 2016 alkaen.
Oletteko te nuuhkineet uutta Pikkumustaa?
*Tuoksu saatu blogin kautta.