Kerroin tässä postauksessa aikomuksestani käydä meikkini jälleen kerran läpi ja karsia niitä tällä kertaa oikeasti raskaalla kädellä. Näin tapahtuikin vihdoin, sillä sain kuin sainkin lopulta puuttuneen kipinän ja ajan käydä kaikki vaiheet ajatuksella läpi. Projektin saaminen päätökseen vaati ajan lisäksi kylmäpäisyyttä, sillä ilman sitä asioista luopuminen ei olisi onnistunut, eikä projekti olisi edennyt toivomallani tavalla.
Meikit lojuivat pitkään olohuoneen lattialla kasoissa niin, että mies meinasi jo hermostua niihin. Myönnän toki itsekin, että on ehkä hieman ärsyttävää, kun vauva herää pitkällisen nukuttamisen jälkeen siihen, että jompikumpi meistä astuu huulipunakasan päälle ja ähisee kiukkuisena hylsyjen ja puteleiden vieriessä ympäri lattioita.
Eräänä yönä vauvan ollessa nukkumassa ja miehen ollessa yövuorossa, kannoin kaiken olohuoneesta kodinhoitohuoneen lattialle ja aloin karsia. Minulle tämä huoneen vaihto toimi jonkinnäköisenä kannustimena, sillä sain viikkoja jumittaneen vaiheen tehtyä loppuun muutamassa tunnissa. Tässä postauksessa näytän mitä meikkejä minulta lähti, mitä jäi jäljelle sekä miten ratkaisin säilytysongelmani.
Ennen kuin katsellaan kuvia lopputuloksesta, haluan jakaa kanssanne muutaman itselleni tärkeän oivalluksen.
Huomasin käyttäväni ennen meikkien karsimista aina niitä tuotteita, joista halusin eroon ja säästeleväni suosikkejani, mikä on tietenkin ihan nurinkurista. Jotenkin huono omatunto hutiostoksista pakotti aina tarttumaan niihin ikäviin yksilöihin siinä toivossa, että ne joskus kuluisivat loppuun ja lähtisivät häiritsemästä. Faktahan kuitenkin on, että esimerkiksi poskipunan loppuun kuluttamiseen voi mennä vuosia, joten kymmenen ikävän poskipunan tai viiden luomiväripaletin loppuun kuluttamiseen tarvitaan jo melkein elinikä. Sillä aikaa ne oikeasti kivat lempituotteet pilaantuvat tai menettävät muuten ihanuutensa.
Huomasin myös pyöritteleväni vuodesta toiseen käsissäni samoja tuotteita, joita en koskaan käyttänyt, mutta joista en pystynyt luopumaan, koska
a) olin maksanut siitä/niistä paljon rahaa
b) se oli blogitaipaleeseeni tai johonkin tärkeään elämäntapahtumaan liittyvä asia, kuten ensimmäinen blogin kautta saatu tuote tai häämeikin huulipuna
c) se oli suosikkimerkiltäni
Halusin viimein vapautua näihin esineisiin liittyvästä stressistä ja saada ne lopullisesti pois mielestäni.
Saatuani karsinnan päätökseen, minulle on muodostunut monia uusia meikkisuosikkeja, koska annan itseni käyttää juuri niitä tuotteita joita haluan, enkä yritä väkisin käyttää loppuun niitä joitain tiettyjä ikävämpiä tuotteita. Muistan nyt hyvin mitä kaikkea omistan, eivätkä yksittäiset tuotteet jää kokonaan unholaan.
Mennäänpä nyt viimein niihin lopputuloksiin.
Roskikseen ja kierrätykseen (esim. Back 2 MAC) meni suhteellisesti eniten tavaraa, sillä en voi hyvällä omallatunnolla myydä tai antaa kenellekään yli viisi vuotta vanhoja tuotteita. Puuteristen tuotteiden kohdalla voisin jossain tapauksessa tehdä poikkeuksen ja lahjoittaa niitä eteenpäin, mutta esim. vuonna 2012 hankituissa MACin poskipunissani oli jo tunkkainen, uudempiin yksilöihin verrattuna selkeästi erilainen haju. Käytin paljon hajuaistiani hyödyksi karsiessani tuotteita ja suosittelen tätä kaikille, sillä ainakin minä haistoin yllättävän monissa tuotteissa muuttuneen tuoksun, mikä auttoi luopumaan niistä. Aikaperspektiivin pohtiminen auttoi minua muutenkin luopumaan monesta asiasta, sillä vanhentuneiden tuotteiden käyttäminen voi olla äärimmäisessä tapauksessa jopa terveydelle haitallista. Siksi myöskään niiden säilyttämisessä ei ole edes tunnesyistä mitään järkeä. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti tosi armoton karsiessani tavaraa, sillä halusin saada aikaan selkeästi pienemmän ja järkevämmän meikkiarsenaalin.
Lahjoitettavien tuotteiden läjään ei päätynyt enää tämän enempää tavaraa, sillä olen antanut jo aiemmin eteenpäin laatikkokaupalla tuotteita, jotka eivät kuulu pois heitettäviin tai myytäviin. Huomioitavaa on, että en koskaan myy blogin kautta saamiani tuotteita, vaan lahjoitan ne eteenpäin, ellen pidä niitä itse.
Myytäviäkään ei kertynyt ihan kauheasti, sillä samoin kuin lahjoitettavien kanssa, olen myytävät meikkini jo pitkälti aiemmin myynyt. Hieman katumapäälle tulin tuon Urban Decayn Vice-paletin kanssa, sillä aloin mielessäni toteuttaa sillä monia sävy-yhdistelmiä, ja paletissa todella on useita sävyjä, joita en muuten omista. Vice-paletti siis saattaa vielä jäädä minulle. Tuossa läjässä on kuitenkin useita pienempiä paletteja esim. ColourPopilta.
Loput kuvat ovatkin sitten niistä minulle jääneistä meikeistä. Paljon näitä on edelleen, mutta silmäni lepäävät näissä selkeissä ja siisteissä laatikoissa, joissa kaikki tuotteet ovat mieluisia. Laatikostot ovat Akateemisesta kirjakaupasta.
Meikkivoiteita, sävyllisiä päivävoiteita ja pohjustajia.
Sekalainen laatikko, jossa peiteaineita, puutereita ja ColourPopin yksittäiset luomivärini.
Kaikki meikkikynäni (lukuunottamatta kolmea viimeisessä kuvassa näkyvää kynää), ripsiväri, kulmapaletti sekä luomivärejä.
Poskipunia. MACin poskipunia karsin pois monia.
Korostuspuutereita.
Puutereita.
Kaikki huulimeikkini lukuunottamatta kuutta parhaillaan käytössä olevaa tuotetta. Huulimeikkitilanteesta olen kaikkein iloisin, niitä oli nimittäin ennen tätä projektia aivan liikaa. Huulituotteita lähti kokoelmastani pois suhteellisesti eniten, varmaan parikymmentä. Niitä näyttää nyt olevan ihan hämmentävän vähän, mutta juuri omaan makuuni sopivasti. Telineet ovat Tigerista.
Luomiväripalettini. Näistä en pystynyt luopumaan, vaikka tosi harvoin osaa käytänkin. En tykkää esim. Urban Decayn vanhimmista Naked-paleteista nykyään hirveästi, koska ne eivät ole makuuni tarpeeksi pigmenttisiä, mutta en pysty niistä luopumaankaan ja käytän niitä kuitenkin edelleen. Kirjatuet ovat Akateemisesta kirjakaupasta.
Viimeisenä ovat ne tuotteet, joita käytän tällä hetkellä päivittäin ja joita säilytän alakerrassa keittiön kaapissa. Päätin vaihtaa näihin kahteen säilytystelineeseen sisällön kuukausittain, jotta saan kierrätettyä meikkejä ja valittua aina vuodenaikaan sopivat sävyt. Olen tähän ratkaisuun ihan älyttömän tyytyväinen! Moni telineeseen päätyvä tuote on muuten aivan loppumaisillaan, joten sisältö saattaa hyvinkin vaihtua tällä kertaa jo keskellä kuukautta. Telineet ovat Duroylta.
Oloni on nyt mitä parhain! Projekti oikeasti helpotti arkeani, kun joka puolella ei loju meikkejä, eikä minun tarvitse enää kuluttaa aikaa hutiostosteni harmitteluun. Toisaalta on myös hienoa, että päivittäin tarvitsemani tuotteet löytyvät yhdestä paikasta ja ne myös vaihtuvat niin, että käytän tasapuolisesti kaikkia tuotteitani. Toivon tietenkin myös oppineeni hiukan järkevämmksi shoppailijaksi, jotta en joutuisi enää koskaan tekemään näin massiivista karsintaa.
Mitäs sanotte lopputuloksesta? Saiko kukaan tästä kipinää käydä omien meikkivarastojen kimppuun? 🙂
