Loppuneet tuotteet huhtikuussa

Päätin hyvin pitkästä aikaa tehdä postauksen loppuneista tuotteista. Olen tainnut julkaista tällaisen aiemmin vain pari kertaa. Tämän kuukauden tilinpäätös oli hyvin köyhä. Siihen ovat vaikuttaneet muutamat seikat.

Käytin vuosia kosmetiikkaa hyvin järjestelmällisesti. Pidin tarkkaan huolta siitä, että avattuna oli kerrallaan yksi suihkugeeli, yksi vartalovoide, yksi shampoo jne. Vuodenvaihteessa väsyin tähän ja aloin käyttää kosmetiikkaa täysin fiiliksien mukaan. Lopputuloksena minulla on tainnut parhaimmillaan olla avattuna kahdeksan suihkugeeliä ja viisi kasvoputsaria. Tuotteita ei siis lopu tasaista tahtia, vaan avattujen purkkien määrä kylpyhuoneessa kasvaa kasvamistaan. 

Lopetin viime syksynä pitkäksi aikaa uusien tuotteiden ostamisen, jolloin sain jemmani käytettyä lähes kokonaan loppuun. Luonnonkosmetiikkaan hurahdettuani seurasi taas holtiton vartalo -ja kasvotuotteiden hamstraamisen kausi. Niitä jemmoja käyttelen nyt pois hieman epäuskoisena – mistä vaikkapa noita suihkugeelejä oikein kumpuaa? 

Tällä hetkellä myös yritykseni uudesta ostolakosta on vähentänyt purnukoiden tyhjenemistä. Miten se on mahdollista? No, ostolakkoni kärsittyä jo muutamaan otteeseen retkahduksistani, päätin  rankaista itseäni pienin, mutta tehokkain keinoin. En ole esim. sallinut itselleni uusia vartalovoiteita entisten loputtua, vaan olen käyttänyt miehen jäätävän kokoisia perusvoidepöniköitä. Ajatelkaa vaan kanssasisaret, miten tottuneena käyttämään 200ml:n hyväntuoksuisia vartalovoiteita saattaa 750ml:n hajuton apteekkituote tuntua pitkästyttävältä… 😀 Vartalovoidetta kuluu minulla todella paljon, eli ainakin kaksi parinsadan millin purkkia olisi tyhjentynyt enemmän tässä kuussa, jos olisin ostanut uusia vartalovoiteita. Periaatteessa en laske toiselta ihmiseltä lainattua kosmetiikkaa niin sillä tavalla virallisesti loppuneeksi. Hämmentävää matematiikkaa ja logiikkaa?

Pitkän johdannon jälkeen itse loppuneisiin tuotteisiin. Huhtikuussa loppui seitsemän (plus kaksi) tuotetta, joista kahta ei näy kuvassa, sillä Aqualanin perusvoidepönikät lensivät tyhjäksi tultuaan saman tien roskiin viemästä tilaa.

Born to Bion Zen & Green Tea suihkugeeli oli ensimmäinen luonnonkosmetiikan suihkugeelini. Koostumus oli makuuni liian ohutta, sillä se valui helposti sormien läpi ja tuotetta meni näin hukkaan. Pesuteho oli normaalin suihkugeelin luokkaa, ennemmin kuitenkin ihoa kuivattava kuin kosteuttava. Vahva sitruksinen tuoksu miellytti alkuun kovasti, mutta loppua kohden se alkoi tuntua nenääni muoviselta ja jotenkin tympeältä. Purkki miellytti silmääni ja piristi silmään sattuessa joka kerta kylppärissä. En kuitenkaan koostumuksen ja muovisen tuoksun vuoksi ostaisi tätä lisää.

Klippoteketin kuivashampoota olen käyttänyt ainakin seitsemän pulloa. En tiedä onko suihkutustekniikassani tapahtunut jonkinlaista muutosta, mutta tuntuu, että nämä kestävät käytössäni jatkuvasti lyhentyvän ajan. Minulla kuluu tätä kerralla tosi paljon, jotta saan tukkaani haluamaani ryhtiä freesauksen lisäksi. Tuoksukin tökkii jo aika vahvasti. Tälle seuraajana kaapissa on minikoko Kicksin kuivashampoosta, josta yhden käyttökerran perusteella kyllä pidin enemmän. Aion jatkossakin ostaa jonkun muun merkin kuivashampoota Klippoteketin sijaan. 

Sensain Silky Purifying Cleansing Milk oli silkkaa rakkautta. Tuotteessa oli ihana, pehmeä tuoksu. Koostumus oli voidemaisempi kuin puhdistusmaidoissa yleensä. Tätä kului melko pieni määrä kerralla, joten tuote oli riittoisa. Jätin tämän pahimman Dr. Hauscka -intoiluni ajaksi hyllylle jäähylle, mutta palasin pian käyttämään tätä ykkösvaiheen putsarina meikinpoistossa. Useimmiten käytin kaverina Sensain puhdistusliinaa. Tuote oli erinomainen, joten voisin sen puolesta ostaa lisääkin, mutta toisaalta haluaisin kokeilla muita tuotteita. Korkkasin viikko sitten Sensain Silky Purifying Cleansing Soapin tajuamatta, että se ei ole tarkoitettu siihen, mihin uutta tuotetta kaipasin, eli se ei korvaa tätä loppunutta Sensain ihanuutta. Cleansing Soap tosin ansainnee silti oman postauksensa myöhemmin.

Loppunut Dr. Hauschkan Puhdistusvoide oli kolmas lajiaan helmikuun alun jälkeen, tätä kuluu siis todella kiivaaseen tahtiin. Se on ehdottomasti tuotteen miinuspuoli. Muuten tuote miellyttää kovasti. Käytän sitä meikinpoistossa iltaisin ykkösvaiheen putsarin jälkeen. Toisinaan käytän sitä myös aamuisin puhdistamaan kasvot yön jälkeen. Jätän tämän välillä myös saunassa kasvoille vaikuttamaan muutamiksi minuuteiksi, sillä minusta tämä käy hyvin kosteuttavasta naamiosta. Ihoni ei ole ennen kaivannut kosteuttavia naamioita, mutta vaihdettuani luonnonkosmetiikkaan, ihoni rasvaisuus on hävinnyt ja tilalle on tullut ajoittain jopa kiristelevän kuiva hipiä. Tuotteessa on jännä tuoksu, josta kyllä pidän yleisesti ottaen. Joskus tuoksu muistuttaa oluen hajusta, mikä on ällöttävää 😀 En ole ainoa, jolle on tullut tällainen mielikuva tuoksusta.

Weledan jalkavoiteesta olen kirjoittanut enemmän täällä. Olen tykännyt tuotteesta kovasti, mutta minusta voiteen normaalihinta noin 15e 75ml tuotteesta on niin järjetön, etten aio ostaa sitä enää, vaikka halvemmalla saisinkin.

Doven vartalovoidenäyte oli piristävää vaihtelua perusvoideläträilyjeni välissä. Koostumus oli miellyttävän kevyt, mutta kosteuttava, ja tuoksu oli raikas ja oikeastaan ihan todella hyvä. Purkki oli sinänsä vähän hankala, että loppuja tuotteen jämiä oli mahdotonta saada ulos ilman, että leikkasi sen kahtia. Voisin kuitenkin ostaa täysikokoisen purkin joskus.

Hiusvärin muakana saatua L´Oréalin High Shine Conditioneria minulla on aina jemmoissa, sillä värjään sen verran usein hiuksiani. Tämän jäljiltä hiukset ovat täydelliset sileät ja takuttomat. Käytän tätä vaihtelevalla tiheydellä, mutta vähintään joka kolmannen hiustenpesun yhteydessä.

Viimeisenä todistusmateriaalia siitä, että todellakin käytän apteekkirasvaa. Olen käyttänyt kaksi hieman vajaata purkkia tyhjäksi ja korkannut vielä sen jälkeen 750ml:n toisen merkin rasvan. Tyhjät Aqualanit lensivät saman tien roskiin, mutta kuvassa on kolmas, nyt avattuna oleva yksilö. Aqualan Plus Kosteuttava Perusvoide on ollut hyvää tavaraa. Se imeytyy nopeasti, mutta ihoni on sen käytöstä huolimatta kuiva, vaikka rasvaan aamuin illoin koko kropan erittäin reilulla kädellä. Hieman kummallista minusta. 

Haluatteko jatkossa lukea tämänlaisia postauksia? Jotenkin itse taas kiinnostuin seuraamaan kosmetiikan loppuun kulumista, kun en saa ostaa uutta entiseen malliin.

Maybelline Color Sensational Shocking Coral

Ostin pitkästä aikaa huulipunan markettikosmetiikan puolelta. Ostoksesta on aikaa noin kuukausi, eli ennen kuin aloitin ostolakkoni (joka tosin on jo rakoillut muutamaan otteeseen). Tämä oli taas näitä mysteeriostoksia, jotka suoraan sanottuna kaduttavat. MIKSI ostan korallisia huulipunia, poskipunia ja luomivärejä, kun en käytä niitä lähes koskaan? Jokin niissä vetää minua puoleensa, mutta käyttämisen kanssa onkin sitten ihan toinen juttu.

Kaunis puna, mutta kun minulla on näitä jo niin monia. Esimerkiksi Back2MAC -ohjelman kautta saatu korallinen Costa Chic -puna on lojunut laatikossa käyttämättä jo ainakin pari kuukautta. 

Elän toivossa, että intoudun käyttämään korallin sävyjä, kunhan ihoni saa vähän rusketusta. Talven jäljiltä kalpeille kasvoilleni sävy ei yksinkertaisesti sovi. Myös hampaani näyttävät keltaisemmilta tämän sävyisten punien kanssa.

Palatakseni ostolakkoon… Kicksissä ja The Body Shopissa tapahtuneiden retkahduksien jälkeen en ole ostanut mitään kosmetiikkaan liittyvää. Olen nauttinut ennestään omistamieni meikkien käytöstä, enkä edes kaipaa tällä hetkellä mitään. Toukokuussa menen koulun kautta Helsinkiin tukkuliikkeisiin, joista ostan täydennystä meikkipakkiin. En omista esim. Make Up For Everiltä mitään, joten ne tuotteet kiinnostavat kovasti. Siihen asti minun on säästettävä. Melko paha paikka saattaa tulla, kun MACilta ilmestyy uusi kokoelma, mutta minun on pysyttävä vahvana 😀

Kicks BB Cream Brush

Tässä tulee lupaamani postaus uusimmasta siveltimestäni, Kicksin näppärästä apulaisesta meikkipohjan levittämiseen. Ostin siveltimen viime viikolla, ja se on jo nyt noussut suosikikseni ja mennyt kaikkien muiden meikkipohjasiveltimieni ohi. Siveltimen kyljessä lukee, että sivellin on tarkoitettu BB-voiteelle, mutta tämä käy yhtä hyvin meikkivoiteen levittämiseen.

Väsyin jokin aika sitten siveltimen käyttämiseen nestemäistä meikkipohjaa levitettäessä ja siirryin lähes pelkästään sormien käyttöön. Koska olen bakteerikammoinen ja neuroottinen kaikessa, mikä liittyy kasvoihin tai niiden kanssa kosketuksissa oleviin asioihin, palasin ilolla käyttämään sivellintä kasvojen ihon meikkaamisessa. Saan jättää käsien pesemiset ja desinfioimiset hieman vähemmälle meikkaushetkissä.

Siveltimen synteettinen karva on ihanan pehmeää ja taipuisaa. Varsi on hyvin lyhyt, mutta siitä saa hyvän otteen, eikä lyhyt varsi haittaa omia kasvoja meikatessa. 

Karvaa on siveltimessä hyvin tiheästi. Suti nappaa itseensä juuri sopivan määrän tuotetta, eikä tuotetta mene yhtä paljon hukkaan kuin vaikkapa MACin skunkkisiveltimeni kanssa (kuva alempana). Otan meikkivoidetta siveltimeen kämmenselältäni tuputtelevin liikkein ja pyörittelen tuotteen iholle samalla hieman painaen. Juurikin näin sivellintä kehoitetaan käyttämään myös sen mukana tulevassa ohjeessa.

Sivellin on kuvassa likainen, pahoittelen.

Siveltimestä sanotaan pakkauksessa, että sitä voi käyttää myös puuterisen meikkipohjan kanssa. Tähän en ole sivellintä vielä kokeillut, mutta uskon sen sopivan yhteen puuteristenkin tuotteiden kanssa hyvin. Alla olevassa kuvassa sivellin MACin huulikiillon seurana. Kuvasta voi nähdä, että sivellin tosiaan on melko pieni.

Alla olevassa kuvassa muut siveltimeni, joilla levitän nestemäisen meikkipohjan. Paitsi että joo, en ole ikinä varsinaisesti käyttänyt tuota Coastal Scentsin BR-C-S31 –sivellintä (ensimmäinen vasemmalta), sillä se on täysi susi. En tajua mitä tuota sivellintä tehdessä on ajateltu. En saa sillä minkäänlaista kunnollista kosketusta ihoon, lähinnä levittäminen sen kanssa on sellaista hivelyä. Tuotetta sen kanssa ei saa ihoon kiinnittymään.

MACin skunkin (187) kanssa minulla oli pitkä kuherruskuukausi, mutta nykyään käytän sitä enää hyvin harvoin. Kicksin Professional 203 sivellin on omistamistani kolmesta perinteisen mallisista meikkivoidesiveltimistä suosikkini, sillä sen synteettinen karva on ihastuttavan pehmeää. MAC 190-siveltimen ostamista olen katunut hieman, sillä sen karva-osa on makuuni liian jäykkä. Duroyn meikkivoidesivellin on tullut minulle koulun kautta. Siitä pidän yllättävän paljon, sillä sen karvat eivät ole yhtä jäykkiä kuin MACissa, ja pitkä varsi helpottaa toisen ihmisen kasvojen meikkaamista.

Suosittelen lämpimästi Kicksin meikkivoidesivellintä kaikille, jotka haluavat selviytyä meikin pohjatyöstä nopeasti, mutta saada silti kauniin ja tasaisen lopputuloksen! Sivellin maksoi Kicksissä 13,90e.

Lyhyesti tunnelmia ensimmäisestä meikkarikeikastani

Tänään minulla oli ilo päästä meikkaamaan ihastuttavia naisia erääseen työhyvinvointitapahtumaan. Tein seitsemän 45 minuutin päivämeikkiä. Tämä oli ensimmäinen virallisempi ja suurempi harjoittelukeikkani. Jännitin keikkaa niin, että nukuin huonosti kolmena edeltävänä yönä. Minulla kun oli sellaista tietoa, että meikattavia olisi ollut huomattavasti enemmän. Jännitys ei ollut silti turhaa, vaikka päivä menikin loppujen lopuksi hienosti, sillä itse meikkaustilanteessa en enää jännittänyt, kun olin tehnyt sitä niin paljon etukäteen. 

Ennen h-hetkeä sain hyödyllisiä vinkkejä muutamilta bloggaajilta. Kiitos vielä teille 🙂

Teen mitä todennäköisimmin erillisen postauksen tästä päivästä, sillä se oli minulle kokemuksena todella opettavainen. Pesin  äsken jopa kymmenet käyttämäni siveltimet hymyssä suin muistellessani asiakkaiden tyytyväisiä ilmeitä ja iloisia kommentteja. 

Nyt vetäydyn keräämään voimia huomiselle, jotta jaksan keikkailla toisen alani parissa.

Loppuun jaan parit kuvat päivästäni, sillä haluan päästä näyttämään teille jotain…

Ostin oman meikkituolin 🙂 Hyvin kiikkerän oloinen istuin, mutta kesti hyvin 90-kiloisen testihenkilön hytkyilyt ja seitsemän meikattavaani. Tuoli on juuri sopivan korkea minulle, sillä selkäni ei kestä, jos meikkaan vähänkin pidemmän aikaa liian alhaalla istuvaa asiakasta.

Työpisteeni. Kuten näette, minulla oli ruhtinaallisesti tilaa käytettävissäni. Piste ei näyttänyt aivan noin kaoottiselta koko aikaa, kuva on otettu viimeisen asiakkaan jälkeen 😉

Pääsin myös itse nauttimaan toisten käsittelystä, kun kulmakarvani ja muut häiritsevät karvat kasvoissa poistettiin lankatekniikalla. Huippua, suosittelen kokeilemaan!

Palaan tosiaan ensimmäiseen meikkauskeikkaani ja tähän päivään vielä myöhemmin.

Eikö se hypetys koskaan lopu?

Menen hyvin usein mukaan blogeissa nähtävään hypetykseen jostakin kosmetiikkatuotteesta. Harvemmin kirjoittelen niistä itse blogiini, sillä en koe sitä enää inspiroivaksi sen jälkeen, kun moni muu bloggaaja on kirjoittanut aiheesta kattavasti.

Tällä kertaa teen poikkeuksen ja jatkan aiheesta, josta olen lukenut varmaan joka toisesta blogista: Seppälässä myytävistä Golden Rose Jolly Jewels -kynsilakoista. Luettuani Viilankantoluvasta ylistyksen Onnellisuuslakasta ryntäsin Seppälään hakemaan omat lakkani. Niitä tarttui mukaani neljä. 

Jolly Jewels 111, 110, 113, 105.

Nyt löysin lakkojen riemun uudestaan ja lakkasin kynteni yöllä unettomana söpöllä turkoosiin taittavalla vaaleansinisellä. Aamusta alkaen olen tuijotellut kynsiäni ja huokaillut ihastuksesta. Vaikka itse kynsissäni ei edelleenkään ole mitään huokailtavan ihanaa.

Pidän näiden jellylakkojen koostumuksesta älyttömästi! Nämä kuivuvat nopeasti ja levittyvät hyvin. Tosin glitterpartikkelit ovat paikoin niin suuria, että niitä saa työnnellä pois kynsien reunoilta siistiä jälkeä saadakseen. Lakkaa on helppoa kerrostaa, mikäli mielii saada todellisen glitteroksennuksen kynttään koristamaan. Poistaminen onkin sitten täyttä tuskaa. Tosin suurempaa glitteriä on mielestäni helpompaa poistaa, kuin oikein pientä.

Lakkauksen pohjalla Essien Grow Richer, sen päällä OPI Give Me The Moon, Jolly Jewels 111 ja päällä Seche Vite. Lakat ovat kuvassa näköjään osittain väärässä järjestyksessä. Jos glitterlakan päällä ei laita päällyslakkaa, lähtee glitter ainakin minun kynsistäni rapisemaan saman tien.

Jolly Jewels-lakat maksavat Seppälässä 3,95e.

Golden Rose näyttää merkkinä hyvin halvalta, mutta olen silti vilkuillut muitakin merkin meikkejä. Tuskinpa niitä kuitenkaan tulen ostamaan. Oletteko  te kokeilleet Golden Roselta muita juttuja (kuin näitä lakkoja)?