Helmikuun 2021 loppuneet

Helmikuun 2021 loppuneet

Minulta loppui helmikuussa kosmetiikkaa hyvin tavanomainen määrä, mutta edelleenkään en ostanut yhtään uusia tuotteita, joten saldo jäi miinuksen puolelle, kuten pitikin.

Keskityin helmikuussa käyttämään pois joulukalentereista tulleita minikokoisia tuotteita sekä kylkiäisenä saatuja näytteitä, ja sainkin niitä ihan mukavasti loppumaan. Tajusin niitä käytellessäni jälleen kerran, miten älyttömän hitaasti kosmetiikkaa kuluu loppuun ja miten monia vuosia minulla tulee menemään ennen kuin saan nykyisin omistamani tuotteet käytettyä. En ole vielä kahdessa kuukaudessa päässyt lähellekään sellaista tilannetta, että minulta olisi loppunut kaikki tuotteet jostakin tietystä kategoriasta. Postauksen lopusta löytyy jälleen kuva tilanteesta, josta lähdin liikkeelle vuodenvaihteessa ennen ostolakkoa.

Paula’s Choice Calm Restoring Moisturizer oli loistava, ellei jopa täydellinen kosteusvoide talviaikaan. Voide oli paksuhkoa ja ravitsevaa, mutta silti helposti imeytyvää, eikä tästä jäänyt iholle yhtään raskasta tuntumaa. Herkälle iholle suunnatussa tuotteessa ei ollut lisättyä tuoksua, mistä annan ison kiitoksen. Ostan tätä varmasti joskus lisää.

Babor Cleanformance Moisture Glow Cream oli ylellisen tuntuinen ja ihanan tuoksuinen kasvovoide, johon ihastuin viime vuoden lopulla niin paljon, että olin vähällä tilata sitä täysikokoisen purkillisen. Päädyin lopulta säästämään rahani, mutta olen edelleen samaa mieltä siitä, että tuotteessa on jotakin erityisen viehättävää. Kosteutustehoiltaan tämä olisi sopinut minulle paremmin kesäaikaan, mutta ehkä joskus ostankin tätä uudelleen.

Filorga Oxygen-Glow Super-Perfecting Radiance Cream kosteutti ihoa hyvin ja sai sen näyttämään hehkuvalta. Aivan ihana voide tämäkin, ja olisin hyvin voinut käyttää tätä suuremmankin tuubillisen.

Absolution Addiction Night & Day Face Oil oli ihastuttava kasvoöljy, jonka käyttämisestä todella nautin. En kuitenkaan huomannut tämän olevan mitenkään niin paljon parempi tuote, että maksaisin tästä sen normaalihintaa, joka on muistaakseni noin 70e. Ihana öljy, mutta edullisempaan hintaan saa mielestäni yhtä hyviä.

Soley eyGló kosteusvoide oli ihastuttava ja erikoinen tuttavuus voimakkaan yrttisine tuoksuineen. En tiedä mikä voiteen virallinen nimi on, koska purkin kyljessä nimen tilalla on kuvaus voiteesta. Muistaakseni Soley on pienehkö ja tyyris islantilainen luonnonkosmetiikkamerkki, jolle on ominaista hyvät sisällöt ja tymäkät tuoksut.

Lumene Valo Glow Reveal Moisturizer oli herkullisen hedelmäisen tuoksuinen ja mukavasti kosteuttava päivävoide, jota käyttäisin mielelläni enemmänkin. Tuli jotenkin aivan nostalginen olo, kun käytin pitkästä aikaa Lumenea.

Klairs Rich Moist Soothing Tencel Sheet Mask oli yksi parhaita koskaan käyttämiäni kangasnaamioita. Tässä oli kaksi erillistä osaa, joten kankaan sai aseteltua iholle helposti ja mukavasti. Naamio ei ollut liian märkä, ja sen jäljiltä iho tuntui täydellisen kosteutetulta. Annan tälle täydet 10 pistettä.

By Wishtrend Natural Vitamin 21,5% Enhancing Mask oli muistikuvieni mukaan myös todella mukava kangasnaamio, mutta en muista sen ominaisuuksia yksityiskohtaisemmin.

Lavera Detox Effect Mask on näkynyt blogissa monta kertaa aiemminkin. Hellävaraisesti puhdistava ja samalla kosteuttavan tuntuinen naamio on suosikkini, ja olen käyttänyt näitä ainakin neljä tuubia aikaisemmin. Hamstrasin viime keväänä naamiota Stockan alesta, kun niitä sai kolmella eurolla.

Nuxe Honey Lip Balm oli uskomattoman riittoisa ja tehokkaasti pehmentävä huulivoide, jota jäi ehdottomasti ikävä. Ostan varmasti joskus uudelleen.

Lavera Basis Sensitive Lip Balm oli perinteinen puikkohuulirasva, joka oli varsinkin näinä tautisina aikoina kätevä kaveri käsilaukussa. Ravitsevassa huulivoiteessa on loistava hinta-laatusuhde. Tykkäsin tästä todella paljon ja aion ostaa jonain päivänä uudelleen.

Jane Iredale Beauty Prep Face Toner on jo vanha tuttu blogista. Käytin tätä ihastuttavan tuoksuista kasvovettä aamuisin miselliveden jälkeen saadakseni ihon tuntumaan raikkaalta ja pehmeältä. Toivottavasti minulta löytyy tätä vielä jemmoista yksi pullo! Jane Iredalen ihonhoitosarja on yleisesti ottaen mielestäni ihan täydellinen ja omalle iholleni sopiva.

The Body Shop Camomile Silky Cleansing Oil oli kaikin puolin toimiva ja hyvä puhdistusöljy, jota käyttelin pois kaksi vuotta. Tuotteessa oli nykyiseen makuuni liian vahva tuoksu, ja siksi luultavasti hieman vieroksuin sitä. Luultavasti en tule ostamaan tätä lisää.

Dr. Hauschka Cleansing Cream eli Puhdistusvoide on loppuneiden vakiokamaa ja edelleen kestosuosikkini. Käytän paksua ja koostumukseltaan hyvin erikoista tuotetta kasvonaamiona saunan lämmössä. Minulla näyttäisi olevan näitä vielä yksi jemmoissa, mutta sen loputtua joudunkin pärjäämään loppuvuoden ilman.

Dr. Ceuracle Tea Tree Purifine 70 Toner kului parin näppylän taltuttamiseen ja oli siihen tarkoitukseen hyvä, mutta muuten en käyttäisi näin kuivattavaa tuotetta.

L’Occitane Supple Skin Oil oli ylellinen vartaloöljy, josta tulen aina muistamaan jälkimmäisen raskausaikani. Tuoksu on todella voimakas, ja huomaan kyllästyväni siihen nopeasti, joten tämäkin öljy kului loppuun pitkän ajan kuluessa. Minulla on itse asiassa viha-rakkaussuhde L’Occitanen mantelisarjaan.

Cerave Moisturising Lotion oli mielestäni kaikin puolin keskinkertainen tuote, jota ei tule erityisemmin ikävä. Voidetta oli helppoa käyttää sen kevyen koostumuksen ja nopean imeytyvyyden vuoksi, mutta se ei tuntunut mainittavasti kosteuttavan ihoani.

Flow Cosmetics Peppermint Butter tuoksui virkistävälle piparmintulle. Paksu jankki ravitsi oikein kelvollisesti jalkojani talven pakkasilla, mutta levittäminen oli erittäin runsaan koostumuksen vuoksi jopa hieman hankalaa. En jäänyt kaipaamaan tätä erityisemmin, sillä hammastahnan tuoksuiset lakanat alkoivat tympiä nopeasti.

Kivvi Orange & Vanilla Body Marmalade oli kertakaikkisen ihana tuote. Tämänkin olin korkannut jo raskausaikana, mutta käyttelin purkin pohjat loppuun kylmillä ilmoilla, kun ihoni paikoin hilseilevän kuiva. Paksu, mutta notkea koostumus levittyy helposti, mutta ottaa aikansa kuivua. Tuoksu on niin mieto, ettei se häiritse ainakaan omaa nenääni yhtään.

Dermosil Suihku- ja kylpyöljy on pitkäaikainen suosikkini, jota ostan usein talvisin. Miedosti viinikumikarkeille tuoksuva öljy on ihoni lemppari pakkaskeleillä.

Dermosil Yövoide käsille ja jaloille on erinomaisen ravitseva ja kosteuttava, miedosti hajustettu perustuote käsille ja jaloille.

Mio Clay Away Body Cleanser oli omituinen pesutuotteen ja vartalonaamion yhdistelmä, jota en käsittänyt alkuunkaan. En jaksanut käyttää tätä edes loppuun. Saman tuomio tuotteelle langetettiin Charming Nails-blogissa.

Vichy Anti-Traces Antiperspirant 48h oli tehokas, mutta pistävän tuoksuinen, joten en osta tätä uudelleen.

Caudalíe Gentle Conditioning Shampoo oli nimensä mukaisesti erittäin hoitavan tuntuinen shampoo, joka pesi hiukset hellävaraisesti, mutta kuitenkin tehokkaasti. Shampoo tuntui vaahdotettaessa jotenkin poikkeuksellisen pehmeältä ja ihanalta, joten tykkäsin tästä tosi paljon.

Urtekram Nordic Berries Repairing Shampoo oli erittäin positiivinen yllätys edullisten markettishampoiden joukosta. Luonnonkosmetiikan shampoo pesi hiukset hyvin ja vaahtosi runsaasti. Tuotteella on erinomainen hinta-laatutuhde ja tulen varmasti ostamaan tätä joskus lisää.

Davines Oi All In One Milk oli suihkutettava hoitoaine, joka teki kutreistani pehmeät ja helpommin käsiteltävät. Miinusta annan annostelumekanismista, joka tukkeutui helposti. Hoitoaine oli sen verran paksua, että pullon jämät joutui kaatamaan kämmenelle, koska suihkeena sitä ei enää saanut ulos. Jos tuotetta erehtyi annostelemaan hiuksiin liikaa, alkoivat hiukset tuoksua tunkkaiselle. Tuotteen käyttö vaati siis omaan makuuni aivan liikaa kikkailua, mutta käytän silti loppuun vielä toisen omistamani pullon.

Lopuksi voimme taas hämmästellä kosmetiikkavuortani ostolakon alussa tammikuun 2021 alussa. Tulen kuvaamaan kaiken kosmetiikkani uudelleen kesäkuun lopussa ja silloin myös lasken kaikki jäljellä olevat tuotteet.

Aurinkoista viikonloppua! ❤

Kestäviä, eettisesti valmistettuja ja tyylikkäitä luottovaatteita – kokemuksia kotimaisesta Alpasta

Kestäviä, eettisesti valmistettuja ja tyylikkäitä luottovaatteita – kokemuksia kotimaisesta Alpasta

Postauksen neuleet ostettu itse.

Karsin viime vuonna vaatekaappiani rankalla kädellä, sillä kahden lapsen saamisen myötä kroppani ei ollut enää samanlainen kuin ennen. Myös tarpeeni ja mieltymykseni olivat muuttuneet paljon niistä ajoista, kun asuimme vielä kahden miehen kanssa kaupungissa kerrostalokaksiossa ja harrastimme matkailua ja ulkona syömistä. Olin lopen kyllästynyt heikkolaatuisiin halpavaateketjujen vaatteisiin, jotka olivat menettäneet muotonsa ja nyppyyntyneet lähes käyttökelvottomiksi jo muutaman pesun jälkeen. Päätin vaatteita karsiessani, että kyseinen karsinta saisi olla viimeinen lajiaan, ja että en jatkossa enää haaskaisi rahojani huonoon laatuun, vaan alkaisin panostaa vaatteisiini ajatuksella vähemmän on enemmän.

Kestävää ja eettistä laatua

Törmäsin jyväskyläläiseen Alpaan etsiessäni esimerkkejä kestävästä ja eettisestä muodista. Alpa myy pääasiassa 100% alpakanvillasta valmistettuja tuotteita, jotka suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan pipoja lukuunottamatta Liettuassa. (Suomessa ei ole Alpan tarpeisiin tarpeeksi suuria tehtaita.) Alpa ostaa langat vastuullisilta toimijoilta Perusta.

Alpan mallisto on laaja ja useimmat mallit ovat ajattomia, mutta mallistoon tulee myös säännöllisesti vaihtelua uusien tuotteiden ja värien muodossa. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan kestämään aikaa ja kovaa käyttöä. Alpaan on siis erittäin helppoa jäädä pahasti koukkuun.

Alpassa minuun kolahti saman tien aivan kaikki. Kotimaisuus ja eettisyys yhdistettynä upeaan suunnitteluun ja laatuun. Alpan neuletuotteiden laatu on todellakin vertaansa vailla, ja neuleet ovat hyvin pidettyinä ja huollettuina sijoitus vuosiksi eteenpäin. Alpan neuleet eivät vaadi pesua, vaan ne pidetään raikkaina tuulettamalla ja harjaamalla. Pakkaspäivinä olen kantanut Alpani pakkaseen puhdistumaan, ja se onkin osoittautunut parhaaksi tavaksi saada ne jälleen raikkaiksi.

Alpakanvillatuotteilla on korkea jälleenmyyntiarvo

Alpan vaatteet ovat arvokkaita ja siksi niiden hankintaa ainakin toivon mukaan edeltää aina jonkinlainen harkintaprosessi. Voisin itse kotiuttaa lähes kaikki Alpan mallit ja siksi valitseminen laajasta valikoimasta on toisinaan vaikeaa. Olen itse ostanut yhden hutituotteen alpamaniani alussa. Minulla onkin harkinnassa myydä se, mutta varsinaista päätöstä en ole vielä tehnyt. Onneksi Alpalla on korkea jälleenmyyntiarvo ja merkin tuotteita voi myydä joko itse nettikirppiksellä tai ne voi myydä takaisin Alpalle. Alpa korjaa ja pesee secondhand-tuotteet ja myy ne eteenpäin verkkokaupassaan.

Päiväni alkavat nykyään kahvikupillisella sekä mieluisalla valinnalla: minkä Alpan pukisin tänään päälleni. Kuulostaa hirveän siirappiselta, mutta Alpan neuleista tulee ajan myötä kuin ystäviä, joita ilman en enää halua olla. En muista milloin olisin viimeksi käyttänyt muita yläosia kuin Alpan neuleita, enkä näe itseäni ostamassa enää muita vaatteita. Ilmojen lämmettyä valitsen käyttööni kevyemmät neuleet, eli Alpat eivät jää kesäksikään kaappiin. Ne on ehdottomasti tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön.

Alpat eivät nyppyynny

Ennen kuin uskalsin itse ostaa ensimmäisen Alpani, pyöri mielessäni huoli siitä, että mitä jos neule kuitenkin nyppyyntyy. Halpaketjujen neuleiden käyttämisen jälkeen pidin suorastaan mahdottomana ajatuksena, että voisin käyttää neuletta useita kuukausia ilman nyppyjä tai ilman että neule menettäisi muotonsa. Alpan neuleiden kanssa riskinotto kannatti, sillä ne eivät nyppyynny samalla tavalla kuin keinokuitua sisältävät, huolimattomasti ommellut sekoiteneuleet. Mallista ja väristä riippuen neuleen pintaan saattaa tulla pientä, nyppyistä haituvaa, mutta se ei ole missään nimessä samanlaista kuin halpaneuleissa. Haituvaan auttaa neuleharjalla harjaaminen tai ihan vain aika. Alpan neuleet nimittäin lupaustensa mukaisesti paranevat käytön myötä.

Haluan näyttää teille osan Alpa-kokoelmastani. Tässä ovat ensimmäisenä tehdyt hankintani, kun vieroksuin vielä värejä.

Pearl, musta

Pearl on täydellisen monikäyttöinen, yksinkertainen ja ohut neule. Todellinen vaatekaapin kulmakivi, joka sopii erinomaisesti kerrospukeutumiseen. Pearl ei ole yksinkertaisuudestaan huolimatta tylsä, sillä siinä on mielenkiintoisina yksityiskohtina puolikorkea kaulus ja tyylikkäät puolipitkät hihat. Pearl kuuluu Alpan silkki-alpakkakokoelmaan, eli sen materiaaleina on käytetty silkkiä ja alpakanvillaa.

Clarity, musta

Clarity on perusneule, joka Pearlin tavoin sopii täydellisesti kerrospukeutumiseen. Clarity on ohuehkoa neulosta, joka kuitenkin tuntuu lämpimältä. Claritya löytyy monessa herkullisessa värissä, joten minua ehkä hiukan harmittaa, että valitsin aikoinaan mustan.

Slowly, vaaleanharmaa

Slowly on ensimmäinen Alpa-ostokseni ja ehkä siksi niin rakas. Slowly on kuohkean pehmeä, oversize-tyylinen neuletakki, joka lämmittää ihanasti ja tuntuu todella hyvältä päällä. Slowly on suosikkini Alpan neuletakeista.

Mellow, tummanharmaa

Mellow on erittäin lämmin, mutta päällä kevyeltä tuntuva pooloneule. Käytän tätä pääasiassa ulkoillessa. Mellow on ihana, mutta se on silti toistaiseksi jäänyt melko vähäiselle käytölle.

Moment, luonnonvalkoinen

Moment on erittäin lämmin, pehmeä ja kuohkea neule, jossa on valloittavana yksityiskohtana suloiset puhvihihat. Olen puseromallia enemmän neuletakki-ihmisiä, joten siksi Moment on jäänyt vähäiselle käytölle ja harkitsen jopa sen myymistä. Pääasiassa mustaan pukeutuvana vieroksun myös aavistuksen luonnonvalkoista väriä, vaikka se kaunis onkin.

Moonlight, musta

Moonlight on yksinkertainen ja monenlaisiin tilanteisiin sopiva mekko, joka on parhaimmillaan sukkahousujen kanssa käytettynä. Alpan neulemekot toimivat yleensä myös tunikoina ja puseroina, mutta Moonlight ei istu minulle housujen kanssa käytettynä. Voisin kuvitella meneväni Moonlightin kanssa juhliin, jos pukisin mekon pariksi korkokengät ja juhlavan laukun.

Poem, yönsininen

Poem on selvästi Moonlightia juhlavampi mekko, sillä sen materiaali on Pearlin tavoin sekoitus silkkiä ja alpakanvillaa. Poem on päällä uskomattoman kevyt ja upea, enkä malta odottaa pääseväni käyttämään tätä kesällä ulkona. Olen stailannut Poemin ohuen vyön kanssa, jolloin vyötärön saa paremmin esiin. Aavistuksen laatikkomaisessa mallissa on toisaalta jotain hyvin hienostunutta ilman vyötäkin.

Mikäli aihe herättää kiinnostusta, voin näyttää teille myös värikkäämmät Alpani, sillä niitäkin on jo kerinnyt kertymään muutama.

Lopuksi haluan paljastaa itsestäni erään hulvattoman faktan, jota lähes kukaan läheiseni ei tiedä minusta: olen omistanut alpakan. Hain sen ihan itse Belgiasta siskoni miehen kanssa 2000-luvun alkupuolella. Päädyin myymään sen eteenpäin melko pian, mutta parin vuoden ajan minä tosiaan olin alpakanomistaja. Postauksen alkupään kuvissa poseeraavat siskoni alpakat.

Tunnustautuuko joku muu alpaholistiksi?

Mihin käytin rahaa helmikuussa

Mihin käytin rahaa helmikuussa

Helmikuu oli kokonaisuudessaan minulle hyvin erikoinen ja raskas kuukausi, mistä johtuen esimerkiksi kommentteihinne vastaaminen on kestänyt poikkeuksellisen pitkään. En jaksanut tehdä arjen pakollisten perusasioiden lisäksi mitään ylimääräistä, mutta odottelen toiveikkaasti, että saisin ehkä jo tässä kuussa otettua jouluvalot pois piha-aidasta.

Pitkä ja pimeä ajanjakso vaihtui paukkupakkasiin ja unesta herättävään, keväiseen auringonpaisteeseen. Otin pakkasista alkukuusta ilon irti ja ulkoilin innolla. Olin täynnä inspiraatiota ja tarmoa. Lisääntyyvä auringonvalo toi kuitenkin tullessaan myös joka keväisen hetkellisen taantuman nukkumiseen ja univaikeuteni alkoivat kasautua ikävästi univelaksi. Puolessa välissä kuuta alkoi tiedostusvälineissä pyöriä niin karmeat uutiset, että menetin muutamaksi päiväksi kykyni nukkua, eikä ruokakaan maistunut tavalliseen tapaan. Pari viikkoa viime kuusta oli tosiaan todellista rämpimistä, mutta nyt elämä alkaa jälleen voittaa ja alan olla keväästä todella innoissani.

Puidaan jälleen kuukauden menoni, eli paljonko ja mihin käytin rahaa helmikuussa.

ruokakauppaan (ruoka ja taloustarvikkeet, kuten pesuaineet, vaipat jne) 423,54e

apteekkiin 96,36e

sijoituksiin 200e

parkkimaksu 1,7e

”omat menot” 51e (muumiastiat ja ravintolisä)

tankkaaminen 54,65e

lahjoitukset (Unicef ja seurakunta) 52e

yhteisiin lainanhoitomenoihin ja laskuihin 430e

puhelinliittymään 17,90e

lääkärimaksu 20,60

yhteensä 1347,75e

Helmikuun jälkipuinti:

Helmikuusta jäi päällimmäisenä mieleen väsymys ja maailman ahdistavat tapahtumat. Tämä näkyy rahankäytössäni siten, että jätin käyttämättä suurimman osan ”omasta budjetistani”, sillä kuun ikävimpinä päivinä en uhrannut ajatustakaan tavaroille tai ostamiselle, vaikka asioiden ostaminen on yleisesti ollut minulle aiemmin keino käsitellä ikäviä tunteita. Helmikuussa kaikki materia tuntui niin turhalta, että en kokenut pakottavaa tarvetta edes tuhlata rahojani. Ostin omasta budjetistani uudet muumimukit, muumikulhon ja purkillisen magnesiumia. Näihin kului yhteensä 51 euroa. Vaatteisiin, kosmetiikkaan, ulkona syömiseen tai harrastuksiin minulla ei kulunut senttiäkään.

Helmikuussa tunsin ensimmäistä kertaa, että mielenterveyteni oli oikeasti koetuksella koronan vuoksi. Tajusin kotimme kaappeihin katsellessani, että olen alkanut hamstrata asioita. Minulle tuo selvästi turvaa, kun tiedän kodistamme löytyvän ruokaa ja muita tarvikkeita pitkäksi ajaksi. Varsinkin lapsille pitää olla hirveästi hamstrattuna kaikkea. Tämä on todellakin aivan uusi, pandemian luoma piirre itsessäni, sillä aiemmin pyrin ennemminkin luopumaan ja kierrättämään kaiken ylimääräisen tavaran talostamme.

Toisin kuin viime kuussa haaveilin, en saanut ruokakauppaan kuluvaa summaa juurikaan pienemmäksi, vaikka ainakin alkukuusta ihan tosissani yritin. Tällä hetkellä lähes ainoa oma aikani ja tapani vaihtaa maisemaa kodin seinien ulkopuolelle on käydä kaksi kertaa viikossa ruokakaupassa, joten minun on tosi vaikeaa saada vähennettyä kauppareissuja. Toisaalta minä olin myös helmikuussa se, joka meillä kävi kaupassa, sillä mies oli lähes koko ajan joko töissä tai opiskelemassa ja päivittäiset ostokset maksettiin siis pääasiassa minun lompakostani. Luultavasti meillä kului kuitenkin kokonaisuudessaan ruokakauppaan vähemmän rahaa kuin tammikuussa, sillä suunnittelin melko tarkkaan etukäteen mitä milloinkin söisimme ja hyödynsin tavallista enemmän sesonkituotteita.

Laitoin pitkästä aikaa rahaa sijoituksiin, ja se kyllä kirpaisi, kun raha tuntui ikään kuin vain häviävän tililtä jonnekin. Tämä on kuitenkin järkevää, sillä tällä hetkellä en kerrytä itselleni lähes yhtään eläkettä tai saa muutenkaan yhtään rahaa säästöön. Tai kyllä rahaa jää tällä hetkellä säästöön, mutta ne tulevat kulumaan hoitovapaani aikana perheen yhteisiin menoihin.

Koko kuukauden aikana kulunut summa näyttää edelleen liian suurelta, vaikka en näe realistisena saada sitä paljoakaan pienemmäksi. Mies maksaa meillä tällä hetkellä enemmän lainakuluja ja yhteisiä laskuja ja minä maksan enemmän päivittäisiä menoja. Systeemi on osoittautunut yllättävän käteväksi, sillä pysyn näin paremmin perillä esimerkiksi siitä paljonko taloudestamme oikeasti valuu rahaa vaikkapa ruokakauppoihin.

Maaliskuun suhteen minulla on melko samankaltaiset toiveet kuin helmikuulle, eli päivittäisten menojen pienentäminen. En kuitenkaan pidä kovinkaan realistisena sitä, että onnistuisin siinä, koska nykyisissä menoissa ei tosiaan ole hirveästi sellaista, josta voisi karsia. Ja vaikka olisin vakaasti päättänyt olla jonakin viikkona käyttämättä lähes yhtään rahaa, ilmestyy aina jostakin jokin rahareikä, kuten helmikuussa lähes sadan euron kustannukset lasten ja omiin lääkkeisiin. Tammikuussa tuntui sentään onneksi helpolta olla ostamatta turhaa tavaraa, kuten kosmetiikkaa tai vaatteita.

Koska tämän postauksen julkaiseminen meni melko pitkälle maaliskuuhun, voin paljastaa sen verran tulevasta, että olen repeillyt budjettini kanssa maaliskuun puolella oikein kunnolla. En osaa harmitella asiaa yhtään, joten se ei ehkä tiedä kovin hyvää loppukuun kannalta, ellen saa nyt itseäni ruotuun. Kosmetiikkaa en edelleenkään ole ostanut yhtään, mutta muita juttuja sitten senkin edestä.

Syy budjettini ylittämiseen oli jälleen suosikkivaatemerkkini Alpa, jonka alennuksiin taas haksahdin. Minulta on toivottu juttuja vaatteista ja olenkin jo kuvannut lähes kaikki suosikkivaatteeni. Aivan toinen asia sitten onkin milloin saan kyhättyä kuvista kokonaisen postauksen.

Miten helmikuu sujui teillä talouden kannalta ja ihan ylipäätään elämässä? Oli tosi hienoa, kun useampi teistä intoutui viime kerralla jakamaan omia kuukausittaisia menojaan kommenttiboksissa!