Kosmetiikkakalentereideni luukut 7-12

Päätin tehdä neljä koontipostausta kosmetiikkajoulukalentereideni sisällöistä, eli aina kuuden luukun välein. Postaukseni luukuista 1-6 löytyy täältä.

Mollasin vähän Kicksin joulukalenteria edellisessä postauksessani, koska ensimmäisistä luukuista tuli minulle hieman turhia tuotteita. Nyt onkin aika ottaa takaisin, sillä heti seitsemännestä luukusta tuli mahtava tuote ja olen ollut tyytyväinen oikeastaan kaikkiin muihinkin tuotteisiin, joita olen viime päivinä saanut. Kicksin kalenteri osoittautuikin ihan loistavaksi ja ehdottomasti hintansa arvoiseksi! Aloitetaankin tällä kertaa Kicksin luukkujen sisällöstä.

Seitsemännestä luukusta tuli tosiaan minua erittäin paljon miellyttävä Essien minilakka sävyssä Sugar Daddy. Tämä on kestävä ja hyvälaatuinen nudelakka, jollaista tulee aina käytettyä laiskoina lakkakausina. Tykkään!

Seuraavaksi tuli minipinsetit, jotka ovat ihan kätevät parien muiden pinsettieni vedellessä jo viimeisiään. Minulla on aina paha tapa pudotella pinsettejäni, jolloin ne kärsivät, ja olen liian laiska viemään niitä teroitettavaksi. Ysiluukusta (en ole tosin aivan varma enää näiden järjestyksestä) tuli muistaakseni Seche Vive-geelipäällyslakka. Kokeiluun menee. Kympistä tuli ”blottauspaperit”, eli paperit, joiden kanssa voi taputella pois kasvoilta ylimääräistä rasvaa. En olekaan koskaan omistanut tällaisia ennen.

11. luukusta paljastui mukavan kokoinen Kicksin oman sarjan kirkastava 40ml mutanaamio. Tämä ei ole ykköstuote ihotyypilleni, mutta kokeilen mielelläni. Pakkaus on simppeli ja silmääni miellyttävä. Olenkin ollut yllättäen eniten innoissani näistä Kicksin omien sarjojen tuotteista. 12. luukusta tuli minulle jo ennestään tuttu ja hyväksi havaittu Sweet Almond Oil-käsivoide 30ml. Tämä on ihanan tuoksuista ja nopeasti imeytyvää, erinomaista päiväkäyttöön siis. Tällä hetkellä odottelen melkein eniten innoissani nimenomaan tämän kalenterin luukkujen avaamista! 🙂 Vielä ei ole muuten tullut yhtään meikkejä, mutta tiedän niitäkin olevan  tulossa…

L’Occitane on jatkanut vahvaa ja taattua linjaansa, ja olen ollut kaikkiin tuotteisiin tasaisen tyytyväinen. Edelleen minua ehkä hiukan risoo näiden pieni koko, mutta ovathan L’Occitanen tuotteet aika hintavia, joten pienen koon ymmärtää.

Seitsemäs ja kahdeksas luukku tarjosivat 30ml pesutuotteita, joista kummatkin, Shea ja The Vert & Bigarade olivat minulle uusia tuttavuuksia. Nämä ovat erikäteviä reissussa! Yhdeksännestä luukusta tuli näytekoko Ultra Rich Face Creamista. Nyt täytyy tunnustaa, että olisin voinut tutustua pakkausteksteihin hieman tarkemmin, olen nimittäin käyttänyt tätä käsivoiteena… Onneksi tosin hyvin maltillisesti, joten pääsen kokeilemaan tätä vielä kasvoillekin. Kiinnostava tuote!

10. luukusta tuli pieni Verveine-palasaippua. Tämäkin tulee käytettyä. 11. luukusta paljastui ihanan tuoksuinen Cherry Blossom-suihkugeeli. 12. luukun suihkepullossa olevasta Immortelle-kasvovedestä olin ihan erityisen ilahtunut. Jee, lisää kasvotuotteita. 🙂 Säilytän varmaankin tämän pullon tuotteen loputtua, sillä se on erittäin kätevä pakkaus kasvovesille reissuja ajatellen.

Nyt kun molempien kosmetiikkakalentereideni anti on ollut näin mieluista, odotan innolla muidenkin luukkujen avaamista. Oli tämä kalentereiden hamstraaminen tänä vuonna ihan hyvä ajatus, vaikka jossain kohtaa minulle iskikin pieni morkkis.

Onko teidän kalentereistanne tullut kivoja juttuja viime viikon aikana? 🙂 Näyttikö joku tuote erityisen kiinnostavalta?

Kerrankin pysyvä kynsilakka!

Joku on saattanut ehkä huomatakin, että kirjoitan todella harvoin kynsilakoista. Se johtuu siitä, että suurimman osan vuodesta haluaisin vain unohtaa nuo sormieni päissä olevat murheenkryynit, enkä yleensä halua kynsilleni mitään ylimääräistä huomiota. Häihinikin lakkasin kynnet vaatimattomalla nudelakalla, vaikka meikkiini ja pukuuni olisi sopinut kunnon ärhäkän pinkit kynnet. Kynteni ovat lähes aina todella huonossa kunnossa, kiitos luultavasti geenien mutta myös laiskan hoitamisen. Syön kyllä päivittäin biotiinia ja rasvaan käsiäni lähes maanisella innolla, mutta kynsien kosteuttaminen jää usein väliin. Nysäkynnet eivät inspiroi kirjoittamaan lakoista, varsinkin kun lakat olisi kiva kuvata kynsillä, ja näistä minun töpöistäni puuttuu kyllä kaikki valokuvauksellisuus.

Tänään haluan kaikesta huolimatta vinkata teille eräästä lakkakombosta, joka ihan oikeasti pysyi huonokuntoisilla kynsilläni noin viisi päivää hyvänä. Lakalle luvattiin kahden viikon kestävyyttä, mutta se olisi omalla kohdallani silkka mahdottomuus. Olen aina todella riemuissani löytäessäni oikeasti pysyvän lakan, sillä se on minulle todella harvinaista.

Kyseessä on Rimmelin Super Gel-sarjan värilakka ja päällyslakka, jotka sain Bernerin kevättapahtumasta. Nämä levittyvät reilun kokoisen sutinsa ansiosta vaivattomasti ja kunnollisen kerroksen saa levitettyä yhdellä vedolla. Kumpikin lakka tuntui kuivuvan nopeasti, mikä on aina plussaa. Jätin pikakuivattajan väliin, kun käsittääkseni tuon geelipäällyslakan kanssa sellaista ei kuuluisikaan käyttää (?), enkä kyllä kokenut sellaista tarvitsevanikaan.

Värilakan sävy 032 Cocktail Passion on herkullisen kesäinen ja lämmin pinkki, johon olen kovin ihastunut. Tykkään käyttää valoisina vuodenaikoina kynsillä väriä, koska pukeutumisestani ei muuta kuin mustaa löydy.

Olen tietoisesti ollut ostamatta uusia kynsilakkoja jo pitkään, koska entisillä varastoillani lakkaisin vaikka pienen kylän asukkaiden kynnet kuukausien ajan, mutta näitä sävyjä minun on ehkä pakko hankkia muutama lisää. Ei tosin vielä ainakaan tässä kuussa, sillä aloitin tosiaan ostolakon, joka saa kestää ainakin toukokuun ajan, ehkä pidempäänkin jos oikein innostun. Uutta kosmetiikkaa on virrannut alkukevään ajan tähän kämppään siihen tahtiin, että nyt on pakko pitää hengähdystauko ja keskittyä kuluttelemaan taas jemmoja pois. Ei voi muuta sanoa, kuin että hitsin 3+1 -päivät, Hullarit ja NYX…

Onko teillä muilla ongelmia kynsilakan pysyvyyden kanssa? Onko siellä joku muu ostolakossa? 🙂

*Lakat saatu blogin kautta.

Kynsilakkakokoelma musiikkifanaatikolle

Pahoittelen jo heti aluksi sitä, että osa postauksen kuvista on otettu kännykällä. Olen tehnyt tätä postausta kolmen viikon ajan ja räpsinyt kuvia aina kun olen lakannut kynteni jollakin postauksen lakoista. Taas kerran huokaisen helpotuksesta, kun en ole kynsibloggaaja. Ymmärrätte ehkä kynsikuvista miksi..

Faby oli itselleni ennestään tuntematon lakkamerkki, joten otin mielelläni kokeiltavaksi muutamia lakkoja kevään ja kesän 2015 uudesta musiikista inspiraatiota ammentaneesta Music Collection-kokoelmasta. Nythän näitä on näkynyt jo useammassa blogissa, joten alkavat tuntua melko tutuilta. Teema ja lakkojen nimet upposivat minuun niin hyvin, että sävytkin alkoivat heti kiinnostaa minua aivan uudella tavalla. Tunnustan valinneeni omat lakkani lähes täysin niiden nimien perusteella. Ainoastaan yksi lakka oli itsestään selvä valinta myös sävynsä puolesta.

Lopussa on hirmu pitkä sepustus musiikista ja sen merkityksestä minulle, sillä en vain pystynyt olla tarttumatta tilaisuuteen, kun sain vaahdota aiheesta tämän lakkakokoelman suoman aasinsillan myötä.

Faby on italialainen lakkamerkki, jonka lakat kuuluvat 5-free-lakkoihin. Niistä puuttuu siis viisi haitallista aineosaa, jotka ovat kamferi, DBP, tolueeni, formaldehydi ja formaldehydihartsi. Lakkoja ei ole testattu eläimillä. Fabyn lakkojen jälleenmyyjät löytyvät täältä.

That’s Jazz (näyttää tuolta ihan sekoitettunakin), Are you AC or DC?, Moonwalk

Rockabilly, Wembley ’86

That’s Jazz on ollut kuvassa kynsilläni kaksi päivää. Lakka ei ollut levittyvyydeltään parhaimmasta päästä, mutta en tule oikein koskaan toimeen cremelakkojen kanssa. Kestävyys oli keskitasoa.

Are You AC or DC? on sekä nimensä, että sävynsä puolesta suosikkini. Lakka on myös joukon laadukkaimman oloinen ja mukavin käyttää. Lakka levittyi hyvin ja oli mukavan kestävä. Käytin tätä heti lakan käsiin saatuani ja kipitin turkulaisen Hangman’s Voodoon keikalle. Nimeä ei varmaan tarvitse edes perustella? Tämä lakka on ihan minua.

Olin kuullut ennalta melko paljon mutinaa Moonwalkista, joten odotin jännityksellä miten lakka käyttäytyisi minun kynsilläni. Tilanne näyttikin melko uhkaavalta ensimmäistä kerrosta levittäessäni, sillä lakka ei tuntunut millään levittyvän tasaisesti. Toinen kerros kuitenkin peitti jo hyvin ja pelasti tilanteen. Lakka oli myös yllättävän kestävä.

Rockabilly oli pakollinen valinta nimensä vuoksi, mutta itse sävy jätti kylmäksi. En tule toimeen vihreiden kanssa, elleivät ne sitten ole tuollaisia melkein mustia, kuten Are you AC or DC?. Lakka peitti jotenkuten kahdella kerroksella, mutta kolmas kerros ei olisi ollut pahitteeksi. En osaa sanoa mitään lakan kestävyydestä, koska tämä ei ollut pitkään kynsilläni.

Yyh, sottainen lakkakuva. Wembley ’86 näytti pullossa melko violettiin taittavalta, mutta kynsillä se oli hyvin sininen. Tämäkään sävy ei ollut oikein minun juttuni. Nimen vuoksi se oli kuitenkin pakollinen valinta. Lakka levittyi melko mukavasti ja kesti yllättävän hyvin ollakseen koostumukseltaan niin ohutta, mutta peittävyys ei ollut parhaasta päästä. Kuvissa lakkaa on kynsillä kaksi kerrosta.

Voisin tässä kohtaa valottaa hieman jotakin itsestäni. Jos toisten musiikkimaku ja musiikki ylipäätään ei kiinnosta erityisemmin, skippaa tämä osuus!

Olen musiikin suurkuluttaja, ollut jo ala-asteelta asti. Musiikkimakuni laajudesta kertoo hieman se, että kuuntelin neljännellä luokalla muunmuassa Nylon Beatia, Kissiä, Alphavilleä, Army Of Loversia, Aikakonetta ja Stratovariusta. Kuuntelen musiikkia ihan koko ajan, kun se on mahdollista. Jos menen viiden minuutin reissulle viemään roskat tai ajan kolmen minuutin automatkan, laitan soimaan jonkin sopivan kappaleen kännykästä. Suuri vaikuttava tekijä entisen karvalakkimallisen puhelimeni vaihtamisesta iPhoneen oli parempi mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen. Jos elämän jokaisessa tilanteessa voisi soida jokin juuri siihen hetkeen istuva musiikki, olisin onnellisempi ihminen.

Jaan harvoin mitään Facebookissa, mutta kun jaan jotakin, on se useimmiten jokin kappale tai albumi, ja silloin koen jakavani jotain todella henkilökohtaista. Yksi kappale voi kuvata koko sielunmaisemani kolmessa minuutissa.

Saatan välillä kuunnella samoja kappaleita useita viikkoja, mutta en ole kuulemma missään nimessä ainoa lajiani, vaan tämä on yllättävän yleistä. Musen uutta Drones-levyä odotellessa olen esim. kuunnellut biisejä Psycho ja Dead Inside (tämän vuoden ehdottomasti paras kappale minusta!) valehtelematta sata kertaa kuukauden sisällä. Ehdottomasti eniten pidän raskaammasta musiikista (poikkeuksena Muse) ja kuuntelen ihan örinäheviäkin, mutta kuuntelen myös rockia, punkia, poppia, soulia, iskelmää, klassista ja mitä kaikkia näitä nyt on. Helpompi varmaan sanoa mitä en kuuntele: rappia ja teknoa. Reggaekaan ei iske. Suomirap on hirveintä musiikkia mitä tiedän, enkä löydä siitä mitään hyvää, vaikka useimmiten pystyn löytämään jokaisesta genrestä tai yksittäisestä kappaleesta edes jonkin positiivisen asian. Ysärijumputusteknoakin mieluummin kuin mikaelgabrieleja ja jiiveegeetä. Suomirap aiheuttaa minulle silkkaa kärsimystä.

Olen soittanut teininä rumpuja, mutta se harrastus jäi nopeasti, koska minusta ei kehkeytynytkään hetkessä loistavaa heavyrumpalia. Nyt vain kuuntelen tyytyväisenä. Minulla on paha tapa jämähtää musiikkiin niin, että kun pitäisi vaikka mennä nukkumaan, alan kuunnella jotakin artistia, enkä pysty lopettaa. Tarkoituksenani on alkaa käydä kuuntelemassa enemmän livemusiikkia keikoilla, koska saan niistä valtavasti positiivista energiaa. Voisin näköjään kirjoittaa tästä aiheesta vaikka koko päivän, mutta lopetan tähän. Mutta kertokaa te teidän musiikkimaustanne! Mikä iskee ja mikä tökkii? Mitä musiikki merkitsee teille? Oletteko kokeilleet näitä Fabyn lakkoja? Vaikuttavatko lakkojen nimet ostopäätökseenne?

*Lakat saatu maahantuojalta.

Paluu blogosfääriin pinkein kynsin

Moi! Olen palannut! Toivottavasti teillä oli ikävä! Nyt ponnistetaan uusin voimin kohti uusia seikkailuja. En pysty edelleenkään lupaamaan säännöllistä postaustahtia, sillä edessäni on nyt vihdoin se muutto.

Kiitos ihanista kommenteista, joita lähetitte minulle taukoni aikana. Kommentit ovat aina huippuja, mutta erityisen kivalta ne tuntuvat silloin, kun itsellä ei ole paras olo.

Haluan kertoa teille tänään eräästä ihanasta, pinkistä asiasta, jonka sain Turussa taannoin järjestetystä kosmetiikkabloggaajien kevättapaamisesta. Kyseessä on ehkäpä kesän kaunein pinkki kynsilakka, Idun Minerals Kunzit.

Lakka levittyy tasaisesti ja helposti. Koostumus on juuri minun mieleiseni, eli sopivan paksu ja jellymäinen. Sävykin on aivan ihana, jotenkin todella kesäinen. Kuivatin lakan Seche Vitellä, joten kuivumisnopeudesta en osaa sanoa.

Lakan paras ominaisuus on kestävyys. Lakka kesti minulla kaksi päivää lähes vahingoittumattomana, vaikka mm. revin auki pahvilaatikoita. Kolmantena päivänä kärjissä näkyi kulumaa, mutta yleensä tässä vaiheessa muut lakat ovat jo kokonaan rapistuneet kynsilläni. Olen vaikuttunut!

Täytyy sanoa, että odotin jännittyneenä millaisiksi Idun Mineralsin uudet kynsilakat osoittautuisivat. Onneksi ainakin tämä minun saamani sävy osoittautui todella positiiviseksi yllätykseksi! Jos en olisi ostolakossa, saattaisin sännätä ostamaan vielä muutaman pullon, näissä on nimittäin ihan huippu sävyvalikoima. Jopas oli ylistyspuhe!

Idun Mineralsin jälleenmyyjät löytyvät täältä.

Menin mainitsemaan ostolakon, joten joudun ehkä tekemään tunnustuksen… Kyllä, menin ja rikoin sitä oltuani yli kaksi kuukautta ostamatta mitään muuta kuin sen yhden deodorantin. Nyt oli pakottava tarve, koska sain mahdollisuuden hankkia muutamia MACin vanhoja limited edition-poskipunia. Kyllähän te tiedätte minut ja MACin poskipunat… hankalan tiivis yhtälö murrettavaksi. Nyt aion palata taas ruotuun ja jatkaa ostolakkoa. Ettehän kivitä?

Nyt haluan kuulla mitä teille kuuluu!

 

*Lakka saatu maahantuojalta.

Luxe Lavender

Blogiani pidempään lukeneet tietävät, etten innostu kovinkaan usein kynsilakoista ja että en esittele mielelläni töpökynsiäni julkisesti. Tänään teen poikkeuksen, koska riemastuin pitkästä aikaa oikein toden teolla eräästä lakasta. Kyseessä on Avonin Nailwear Pro+ -sarjan sävy Luxe Lavender.

Sävy on aivan ihana laventeli, joka muistuttaa hiukan mustikkamaitoa. Koostumukseltaan lakka on paksua ja helposti levittyvää. Pidän lakoista, jotka levittyvät kynnelle vaivattomasti ilman raidoittumisefektiä, ja tämä toimii juuri siten. Kaikenkaikkiaan minulle tulee kovasti mieleen koostumuksesta Essien uudistuneet lakat, jotka ovat ehdottomia suosikkejani. Tässä on myös reilun kokoinen suti.

Lakka kestää kynsilläni ilahduttavan pitkään hyvänä. Seche Vitellä kuivatettuna lakka on kosketusvalmis viidessä minuutissa.

Sudin lakkaa kynsilleni kaksi kerrosta yhdellä lakkauskerralla. Lakka kuluu paksun koostumuksensa vuoksi hämmentävän nopeasti, joten tässä on lakka, jonka voi oikeasti saada kulutettua loppuunkin.

Ihastuin ikihyväksi tähän koostumukseen ja haluaisinkin tietenkin nyt hamstrata näitä pullokaupalla. Mutta kun se ostolakko… buhuu. Vielä tänään nämä irtoaisivat Avonilta 1,95 eurolla kappale. Normaalihinta on 10e, mikä on Avonin tuotteelle paljon, mutta harvemmin tuotteita myydään täysin normaalihinnoilla kuvastoissa. Laatu näissä on jopa parempi kuin monissa tyyriimmissä lakoissa.

Lakkaatteko te jo kynsiä hempeillä kevätsävyillä?

Ps. Kiitos kovasti edelliseen postaukseeni jättämistänne kommenteista ja tsemppaamisesta! Oli hauskaa kuulla ajatuksianne aiheesta!