Kalifornian kosmetiikkaostokset

Tätä postausta tiedän joidenkin jo odottaneenkin! Tänään katsellaan siis Kalifornian kosmetiikkashoppailujani.

Näitähän riittää. Minulla oli alun alkaenkin aikomuksena tehdä ostoksia melko vapaamielisesti ja palkita itseäni kesän raatamisesta. Kosmetiikan ja meikkien lisäksi en ostanut ainoatakaan vaatetta tai mitään muutakaan mikä ei olisi liittynyt jollakin tavalla kosmetiikkaan.

Hamstrasin litran suihkugeeliä ja vartalovoidetta Soap & Glorylta. Nämä tuoksuvat taivaalliselle! Tutustuin tähän tuoksuun viime kesän Amerikan reissulla ja käyttelin silloin ostamani tuotteet säästeliäästi loppuun. Nyt sain vihdoin näitä lisää. ❤ Käsivoidetta piti toki myös ostaa varastoon. Nämä löytyivät Ulta Beautysta.

TJ Maxxin ja Walmartin ostoksia: Blissin ihana vartalokuorinta naurettavaan hintaan, EOS:n lemppari-juttuja ihokarvojen ajeluun sekä Essien pikakuivattaja, joka taisi maksaa puolet Suomen hinnasta.

Forever 21-liikkeestä löysin pakkauksen kangasnaamioita ja maailman söpöimmät suihkumyssyt. Americano Mask-pakkaus taisi löytyä TJ Maxxista.

Laneige oli minulle ennestään täysin tuntematon sarja. Bongasin tämän Los Angelesin lentokentältä ja päätin ostaa muutaman tuotteen kokeiluun, koska hinnoiltaan nämä olivat melko edullisia. Nämä ovat korealaista kosmetiikkaa. Huomatkaa Lip Sleeping Mask! Niin turhaa, mutta mielenkiintoista.

Ostin reissusta matkakokoiset meikinpohjustusvoiteet Too Facedilta ja Beccalta, ja sen lisäksi sain yhden pikkuruisen Beccan primerin kaupanpäällisenä. Ostin muutenkin paljon matkakokoisia meikkituotteita, kun niitä oli kerrankin saatavilla. Primerit, puuterit ja meikkivoiteet kestävät käytössä ikuisuuksia, joten minusta on kätevää ostaa kokeilukokoisia tuotteita. Sephora ja Ulta ovat asetelleet matkakokoiset meikkituotteet viimeisiksi houkutuksiksi ennen kassoja.

It Cosmeticsin tummempi CC-voide on matkakokoinen, vaaleampi sävy normaalikokoinen. It Cosmetics on minulle uusi tuttavuus ja odotankin innolla pääseväni kokeilemaan merkin hehkutettua CC-voidetta.

Pieni Z-paletti löytyi edullisesti Sephoran valikoimista. Olin vielä reissussa varma tarvitsevani tätä, mutta kotiin päästyäni tajusin luopuneeni lähes kaikista yksittäisistä luomivärinapeistani. Ostin Sephorasta myös liikkeen oman sarjan hehkutetun ripsivärin kokeiluun. It Cosmeticsin Superhero-maskaranäyte oli kaupanpäällinen. Beccan Moonstone-highlighter on tuote, jonka olen halunnut ostaa jo pari vuotta ja nyt vihdoin päätin napata sen mukaani. Matkakokoiset irtopuuterit ovat Kat Von D:lta ja Cover FX:lta.

Jätin tarkoituksella loppuun suurimmat ihastukseni, eli luomiväripaletit. Olisin varmasti saanut käsiini Anastasia Beverly Hillsin Modern Renaissancen ja Urban Decayn Naked Heatin jossain vaiheessa myös Suomesta, mutta en jaksanut odottaa niiden hankkimista enää kauempaa. ABH:n paletti on vaivannut minua jo yli vuoden ja Naked Heat oli itsestään selvä hankinta upeiden sävyjen ja jo ihan keräilyaspektinkin vuoksi. Nyt minulla on kaikki normikokoiset Nakut!

Mietin pitkään myös Too Facedin persikkapaletin hankkimista, mutta jotenkin vieroksuin lopulta useampaa sen sävyä, joten se jäi kauppaan.

En ole juurikaan kerinnyt vielä kokeilemaan ostoksiani, sillä halusin tuoda varsinkin meikkituotteet koskemattomina Suomeen. Kotiin palattuani olenkin sitten ollut flunssassa, joten ainakin meikkien testailut siirtynevät edelleen. Herättikö jokin tuote teissä erityistä ihastusta tai kiinnostusta niin, että haluaisitte kuulla siitä lisää? 🙂

Mainokset

Ristiriitaisia reissutunnelmia

Toinen reissupostaukseni onkin hieman tavallista haikeampaa tajunnanvirtaa. Reissumme on ollut mahtava, mutta siihen on sisältynyt myös hyvin ristiriitaisia tunnelmia. San Francisco sai mielialani hetkellisesti melko matalaksi ja pohdiskelin siellä paljon maailman epäoikeudenmukaisuutta ja podin muutenkin maailmantuskaa. Jos teillä on jo valmiiksi huono päivä, niin kehoitan lukemaan tämän postauksen jonain muuna ajankohtana.

Näimme jo viime vuonna monenlaista vietettyämme lähes kuukauden Amerikan eri osavaltioissa, mutta tällä kertaa lyhyemmällä reissulla olemme nähneet jopa enemmän kurjaa puolta Amerikasta. Kaliforniassa köyhien ja kodittomien tilanne on riistäytynyt länsimaisella mittapuulla käsistä, eikä asiaan ainakaan paikallisten käsityksen mukaan näy helpotusta. Kadulla asuvat ihmiset vaikuttavat olevan melko unohdettu joukko, eikä heidän tilanteensa helpottamiseksi ole tehty pitkäjänteisiä ratkaisuja. Erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt yrittävät auttaa kodittomia ja yhteiskunnan toimesta kodittomille on perustettu väliaikaisia suojia (joihin vain pieni osa mahtuu), mutta pitkäaikaiseen ja edulliseen asumiseen ei ole haluttu panostaa riittävästi. Pienen tutkimustyön perusteella tämä kierre on esim. San Franciscossa saanut sysäyksen 80-luvulla, kun silloinen presidentti vähensi rankalla kädellä varoja mm. julkisen puolen tarjoamista edullisista asunnoista sekä mielenterveyspalveluista.

Kaikki Kalifornian kadulle päätyneet ihmiset eivät ole huumeidenkäyttäjiä, kuten usein ajatellaan, vaan joukossa on myös ihmisiä, jotka työpaikkansa menettämisen jälkeen eivät ole pystyneet enää maksamaan huimia vuokria ja näin ollen saamaan asuntoa. Vaikka Suomessa ihmiselle yleensä kasautuu melkoinen ketju epäonnisia tapahtumia ennen asunnottomaksi päätymistä, muistuttaa tämän elokuvissa satumaisen osavaltion tilanne jokseenkin myös Suomen tilannetta. Sillä erotuksella toki, että täällä ihmisiä asuu moninkertainen määrä Suomeen verrattuna ja myös ongelmat näkyvät räikeämpinä.

Yövyimme San Franciscon jälkeen kolme yötä Fresnossa, joka on tunnettu kodittomista asukkaistaan sekä telttakylistä, jotka kaupunki on vuosien saatossa välillä päättänyt tuhota ilman että ihmisille on tarjottu vaihtoehtoista ratkaisua asumiseen. Kaupunki on myös kuuluisa rikollisuudestaan ja huumeongelmistaan. Tämä ei kuitenkaan näyttäytynyt meille turisteille mitenkään, koska turisteille on tietenkin tehty omat turvalliset ja hyvien palveluiden kanssa varustetut alueensa. Fresno on suhteellisen pieni kaupunki, mutta senkin sisälle mahtuu valtavat ristiriidat ja eriarvoisuus.

Turistina Kalifornian tiettyihin ihmisiin kohdistuvaa köyhyysongelmaa ei välttämättä satunnaisia kodittomia lukuunottamatta näe, ellei satu eksymään tietyille, turisteille epämieluisiksi kuvailluille alueille. San Francisco tekee tosin tässä poikkeuksen, siellä kurjuuden näkemiseltä ei voi välttyä. Kalifornian runsas kodittomien määrä on mielestäni osavaltion häpeäpilkku, jolle soisi tehtävän jotakin pikaisesti. Jonkun pitäisi tehdä jotakin on toki lause, joka minun on helppo todeta, mutta jonka tueksi itselläni ei ole antaa muuta konkreettista lisäneuvoa kuin tuttu virsi rahan suuntaamisesta enemmän tiettyihin palveluihin.

Olimme kerinneet viettää Fresnossa yhden yön ja tokeentua jo hieman San Franciscon meihin jättämästä alakuloisesta vireestä, kunnes aamulla Facebookia selatessa törmäsimme uutisiin oman kotikaupunkimme tragediasta. En edes ymmärtänyt koko asiaa aluksi, mutta iltapäivällä tieto tavoitti tunnetasolla mieleni ja koko loppupäivä meni epätodellisessa sumussa.

En halua ottaa kantaa blogissa politiikkaan tai kommentoida Turun tapahtumia muutenkaan tässä foorumissa sen enempää, mutta yksi toive minulla olisi. Itsekin perheenjäseniä menettäneenä muistan miltä kaikki spekulaatio asiaan liittyen tuntui vielä vuosien jälkeenkin. Toivoisin, että Turun iskussa läheisensä menettäneet saisivat surra omaisiaan rauhassa ilman someraivoa. Tapahtuma kosketti kaikkia suomalaisia ja kukaan ei haluaisi vastaavaa tapahtuvan uudelleen, joten reaktiot ovat toki hyvin ymmärrettäviä. Tällä hetkellä minut kuitenkin tekee hyvin surulliseksi se, että näen omassa Facebook-syötteessäni jopa keskenään läheisten ihmisten laukovan näppäimistönsä kautta toisilleen ilkeyksiä kuin riitely jotenkin muuttaisi asioita paremmaksi.

Hetkellisistä angstisista ajatuksistani huolimatta reissumme on ollut erittäin onnistunut ja koen itseni melko valmiiksi palaamaan taas viikon päästä arkeen, kun lomani loppuu. Reissun paras asia on ollut se, että olen tajunnut lähes kipeää tekevän voimakkaasti olevani ihan käsittämättömän onnekas ihminen. Tämä on yleensäkin pidemmissä matkoissa parasta: omaa elämää tulee usein mietittyä monelta eri kantilta ja arvostus sitä kohtaan kasvaa. Tiedän loman loputtua alkavani taas murehtia pieniä asioita kuin ne olisivat suurikin taakka, mutta toivon mukaan pystyn edes välillä palauttamaan mieleeni tämän matkalla kokemani tunteen.

Valoisaa uutta viikkoa kaikille!

P.S. Mieheni vaikutti hieman hämmentyneeltä luettuaan tämän postauksen. Hän ihmetteli, että koinko San Franciscon todellakin pelkästään negatiivisesti. Koin siksi tarpeelliseksi painottaa vielä teillekin, että ei, en todellakaan kokenut. Halusin vain tuoda tässä tekstissä esiin mieleeni nousseita ristiriitoja ja surullisempia puolia usein hohdokkaana kuvatun paikan todellisuudesta. Palaan San Franciscoon blogin puolella vielä myöhemmin positiivisemmissa merkeissä. 🙂

Hello from California!

Käsittääkseni useampi lukijani tykkäsi viime vuoden road trip-postauksistani, joten ajattelin tälläkin kertaa kirjoitella hiukan reissukuulumisia. 🙂 Kirjoittaessani tätä olen tosiaan seitsemättä päivää Kaliforniassa. Lensimme miehen kanssa 7. elokuuta Suomesta Los Angelesiin ja nyt matkaamme parhaillaan vuokra-autolla länsirannikkoa pitkin kohti San Franciscoa ja Sacramentoa.

Palaamme Suomeen 24.8., eli reissua on jäljellä vielä hyvä tovi. Olen kirjoitellut verkkaisesti matkakertomusta, mutta paljon on myös jäänyt dokumentoimatta, sillä matkustustahtimme on ollut jälleen melko kiivas, enkä ole iltaisin ollut kirjoittamistuulella tai muuten vain ehtinyt orientoitumaan blogiin. Aamupäivisin autossa istuessa minulla on parhaiten aikaa kirjoittaa, mutta varsinkin suurempien kaupunkien alueella minunkin silmäparini tarvitaan tarkkailemaan liikennettä, ennakoimaan kaistanvaihtoja sekä seuraamaan navigaattorin ohjeistusta. Yhtenä iltana minulla olisi ollut mainiosti aikaa, mutta juuri silloin motellimme nettiyhteys pätki.

Lähdimme reissuun tälläkin kertaa melko suunnittelematta. Meillä oli tiedossa vain muutama kaupunki ja nähtävyys, jotka halusimme ehdottomasti nähdä ja kokea. Losissa olimme jo viime vuonna, mutta vain parin päivän ajan. Lähdimme nytkin Losista jo yhden yön jälkeen kohti San Diegoa, mutta aiomme viettää pohjoisesta palattuamme loppuloman Losissa.

Vaikka blogiin ei vielä ihan hetkeen tipahtelisi uusia reissupostauksia, matkantekoamme voi seurata Instagramissa kuvien sekä storiesin puolella. Klik.

Viime vuonna teimme Amerikan coast to coast-reissun, jolloin kirjoittelin jo muutamia postauksia mm. kosmetiikkaostoksista. Postaukset voi lukea alla olevista linkeistä:

Kosmetiikan shoppailu Amerikassa (klik)

Ruokarajoitteisen matkailu Amerikassa (klik)

Albuquerque (klik)

Yleistä reissusta (klik)

Olemme nyt levänneet pari päivää Salinasin pikkukaupungissa Kalifornian keskirannikolla ja keränneet voimia San Franciscoa varten. San Franciscoon lähtö on  saanut meidät jopa hieman suunnittelemaan ja valmistautumaan, koska siellä turistin ei tunnetusti kannata palloilla aivan missä tahansa.

Jos teitä kiinnostaa jokin tietty asia Kalifornian road tripissa ja haluaisitte kuulla jostakin enemmän, niin kertokaa se toki kommenteissa! 🙂

Uusi yritys pakata järkevästi – 16 päivää Kaliforniassa

Olen kehittänyt viimeisen vuoden aikana melko ristiriitaisen suhteen pakkaamiseen. Tavallaan minusta on ihanaa pohtia mitä otan mukaan matkalle ja suunnittelu voikin parhaimmillaan olla iso ja tärkeä osa matkan etukäteisfiilistelyä. Toisaalta inhoan pakkaamista, sillä minua melkeinpä ärsyttää jo valmiiksi tietää, että otan jälleen aivan liikaa tavaraa mukaan. Liiallinen tavaramäärä lisää kaaosta, ylimääräistä etsimistä ja ajanhukkaa määränpäässä, joten siksi sitä olisi tietenkin mukavaa välttää.

Kuten viime vuonna samoihin aikoihin, olemme lähdössä jälleen hieman pidempään reissuun, tällä kertaa road tripille Kaliforniaan. Vaikka matkalaukkutilaa on huomattavasti enemmän kuin vaikkapa Wienin reissuun pakatessa, välttäisin mielelläni viimeksi tekemäni mokat. Haluaisin tällä kertaa lähteä aivan erityisen kevyin kantamuksin, sillä opin jo viime vuonna, että Amerikan matkasta ei todellakaan selviä ilman ostosten tekoa. Jos olen ihan rehellinen, niin mielelläni jättäisin kaiken kosmetiikan kotiin ja ostaisin paikan päältä mahtavan tekosyyn kera kaiken uutena, mutta tähän olen liian järkevä. 😀

Suurin kompastuskiveni matkatavaroiden kanssa on edelleen kosmetiikkatuotteet, sillä pakkaan niitä lähes poikkeuksetta aivan liikaa mukaan.  Ajattelin tällä kertaa nyt ihan oikeasti ottaa tarvittavat tuotteet muutamaa asiaa lukuunottamatta mukaan näytepusseina ja näytekokoina.  Pyrin siihen, että en joudu raahaamaan ainakaan Suomesta mukaan otettua kosmetiikkaa takaisin kotiin, vaan toivon mukaan olen osannut laskea kahden ihmisen kulutuksen sen verran oikein, että kaikki loppuu matkan aikana. Tällä kertaa hyödynnän myös muita kierrätykseen meneviä pakkauksia. Esim. shampooni pakkasin mukaan Dermosilin vanhaan suihkugeelipulloon. Tässä vinkissä ei varmaan ole mitään uutta kenellekään, mutta yritän nyt kerrankin oikeasti itse sisäistää tämän. 😀

Matkakohteessamme tärkein kosmetiikkatuote on aurinkosuoja, joten panostan siihen. Aurinkovoiteet saisi toki ostettua helposti paikan päältäkin, mutta haluan käyttää loppuun tänä kesänä korkatut tuotteet, kun ne ovat vielä käyttökelpoisia, enkä haluaisi ostaa uusia aurinkotuotteita Suomeen raahattavaksi enää tässä vaiheessa kesää. Muistan viime kesän reissusta, että aurinkovoidetta ja ihon suojaamiseen sekä kosteuttamiseen käytettäviä voiteita kului puolet enemmän kuin olin kuvitellut. Auringon lisäksi merivesi ja pitkät päivät ilmastoidussa autossa tekivät iholle tehtävänsä. Kuvan tuotteet ovat tosiaan olleet jo tänä kesänä käytössä, eivätkä suinkaan ole täysinäisiä.

Kosmetiikan ohella toinen murheenkryynini on vaatteiden valitseminen. Minulla ei ole mitään vaikeuksia jättää kotiin esim. erilaisia sähkölaitteita, kuten hiustenkuivaajaa, mutta ilman vaatteita ei kukaan pysty olemaan. Olen oppinut kantapään kautta miten tärkeää on selvittää millainen sää matkakohteessa on. Itse varaudun hieman säätiedoitusten lupauksia kylmempiin olosuhteisiin, koska useissa maissa ilma viilenee iltaa kohden ja on tylsää joutua heti ensimmäisenä ostamaan matkakohteessa uusia vaatteita tai kenkiä vilustumisen pelossa. Road tripilla voi tulla vastaan muutenkin yllättäviä olosuhteita, tai innostus mennä vaikkapa vuorenhuipulle, kuten me viime vuonna Albuquerquessa.

Vaatteet painavat paljon, joten ne kannattaa valita tarkoin. Itse olen huomannut vaihtavani vaatteita matkoilla enemmän kuin kotona ollessa, koska kävelen ja tämän myötä myös tietysti hikoilen huomattavasti enemmän. Erityisesti paitoja kuluu paljon. Mikäli tilaa matkalaukussa on niukasti, suosittelen lämpimästi ottamaan matkalle mukaan sellaisia vaatteita, jotka joutaisivat joka tapauksessa pois lähiaikoina. Tällöin vaatteet voi jättää matkakohteeseen, eikä niitä tarvitse raahata takaisin mukanaan. Jos ajatus kohdemaan ”roskaamisesta” ahdistaa, voi siellä toki etsiä niille sopivan kierrätyspisteen. Kuulin tämän vinkin eräältä paljon reissaavalta ihmiseltä jo vuonna 2006, mutta en käsittänyt sitä silloin, koska vaatteiden pois laittaminen tuntui vieraalta ajatukselta. Nykyinen vaatevarastoni on melko niukka, joten joudun uusimaan usein tiettyjä vaatekappaleita ja olenkin säästänyt monia vaatteita tätä matkaa silmällä pitäen. Ajatusta voi soveltaa myös jalkineisiin. Otin itse viime kesän Amerikan matkalle mukaan jo valmiiksi kuluneita sandaaleja, ja ne olivatkin roskiskunnossa Suomeen palatessa. Kenkiä on toki kivaa myös ostaa matkoilta, mutta ne tuovat matkalaukkuun reilusti lisää painoa. Tällä kertaa päätin selvitä kahden kenkäparin turvin. Sandaalit eivät enää matkaa kanssani takaisin Suomeen.

Voihan olla, että jollakulla ei ole vaatekaapissaan kulahtaneita vaatteita, joista haluaisi hankkiutua eroon. Tällöin mukaan otettavat vaatteet kannattaa valita tietyin perustein. Minulla on tapana käyttää aina hyvin jämäkästi istuvia (lue: tiukkoja) vaatteita, jolloin varsinkaan suoraan ihokosketuksessa olevia yläosia ei voi käyttää kuin yhden päivän. Lainasin Wienissä olosuhteiden pakosta miehen itselleni hyvinkin löysää collegepaitaa, ja huomasin pärjääväni sen kanssa hyvin kolme päivää. Aluspaitoja pitää toki varata edelleen mukaan omansa jokaiselle päivälle, mutta ainakaan turhia päällispaitoja ei kannata raahata mukana. Jos matkakohteessa aikoo viipyä pidempään, kannattaa toki käyttää hyödyksi mahdollisuus vaatteiden pesuun. Amerikassa oli joidenkin motellien yhteydessä automaatteja, joista sai ostettua pieniä määriä pyykinpesuainetta.

Jos saisin valita tulevaan reissuun vain yhden vaatteen, olisi se tämä Vilasta viime vuonna ostettu kahdeksan euroa maksanut mekko. Se sopii Kalifornian helteeseen ja se on helppo pestä vaikka joka ilta motellilla, sillä se  kuivuu noin 20 minuutissa. Yritin etsiä tällaista toista tänä kesänä, mutta en harmikseni enää löytänyt.

Vielä yksi vähäpätöiseltä vaikuttava, mutta tietyllä hetkellä yllättävänkin tärkeä asia: mikäli matkakohteessa on edes jollakin todennäköisyydellä luvassa sadetta, kannattaa ottaa mukaan kunnollinen, taiteltava sateenvarjo. Turisteille kaupatuilla halvoilla sateenvarjoilla ei tee rivakammassa tuulessa mitään, vaan ne hajoavat alta aikayksikön.

Kuulisin nyt mielelläni teidän parhaat vinkkinne pakkaamiseen! Kosmetiikkakasaa saa myös kommentoida ihan vapaasti. 😀 Joitain tuotteita olen jo kuvaamishetken jälkeen poistanutkin mukaan otettavien joukosta. Meikkejä en kuvannut, koska en edelleenkään ole päättänyt mitä otan mukaan, mutta mikäli postaus niistä kiinnostaa, kertokaa se kommenteissa! 🙂

Osa kuvissa näkyvistä tuotteista on saatu blogin kautta.

Heinäkuun 2017 loppuneet

Kukaan lähipiiristäni ei nykyisin enää ihmettele tapojani raahata mukanani tyhjiä purkkeja tai vaikka sitä, jos kyykistelen kuvaamassa jotakin tuubia parvekkeella tai pihan reunassa. Tällä kertaa tunsin kuitenkin itse itseni hiukan hassuksi kuvatessani näitä purkkeja äitini pihalla tihkusateessa. Kuukauden loppuneet oli toki kuvattava ulkona, kun siihen oli tilaisuus. 🙂

Minulla alkoi vihdoin kesäloma ja jätin saman tien kaupungin taakseni. Siksi purnukatkin seisovat tällä kertaa hiukan vehreämmässä ympäristössä.

L’Erboristica-merkin Acido Jaluronico Vegetale oli yllättävän mukava tuttavuus. Käytin hyaluronihappotiivisteen seerumin tapaan ennen kosteusvoidetta tuomaan lisäkosteutusta iholle. Tätä edullista sarjaa saa ainakin Prismoista. 3/5

Sante Moisturising Night Cream* ei ollut omalle iholleni tarpeeksi ravitsevaa ilman lisäboostausta öljyllä, ja ilman öljyn lisäämistä tuotteessa oleva alkoholi jätti iholle aavistuksen kiristävän tuotetunnun. Yksinään käytettynä annan pisteitä 2,5/5. Postaus.

Lavera Hydro Effect Serum* on ollut esillä useissa blogeissa ja saanut paljon hehkutusta osakseen. Minunkin piti tehdä siitä oma postauksensa, mutta saamattomuuteni vuoksi se jäi tekemättä. Tykkäsin tästä todella paljon ja aion ostaa uuden pullon ensi tilassa! Ehkä saan vielä sen postauksenkin joskus tehtyä.. Kevyt ja nopeasti imeytyvä seerumi on erityisen hyvä kesäaikaan. Tuoksu on hyvä ja pumppupullo kätevä. 4,5/5

Dr. Hauschka Rose Day Cream Light ei yltänyt lähimainkaan suosikkini Rose Day Creamin tasolle, eli tykkään rasvaisemmasta versiosta enemmän. Tämä jätti Santen tapaan alkoholisen tuotetunnun iholleni. Kosteutustehot olivat kelvolliset kesäaikaan. 3/5 Postaus.

Benton Honest TT Mist tuli Bearelin kevään kauneusboksissa (postaus). Tämä oli todella positiivinen yllättäjä ja kipusi suoraan kokeilemieni kasvosuihkeiden kärkeen. Hauskan erilaiseen ja kätevään tuubiin pakattu suihke kosteutti ihoa mm. hyaluronihapon voimin ja jätti iholle siloisen pinnan. Aion ostaa tätä lisää, kunhan saan käyteltyä ensin vanhoja suihkeita pois. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan! 5/5

Kasa kangasnaamioita kului minun ja miehen yhteiskäytössä. Eniten näistä miellytti Misshan Shea Butter-naamio. Misshan naamiot ovat mukavan pehmeitä ja hellävaraisia iholle. BioAquan hunajanaamiot olivat perushyviä, mutta saman merkin etananaamiot jäivät muistoihin raapivina ja liian märkinä. Misshan naamion olen ostanut Kaubamajasta ja BioAquat on tilattu AliExpressiltä.

Cien Sensitive Cleansing Mousse toimii hyvin aamuputsarina kasvoille ja kainaloille, sekä iltaisin kakkosvaiheen putsarina kasvoille. Vau-efekti tuotteesta puuttuu, mutta alle kolmen euron hintaan tulen varmasti ostamaan tätä lisää. Postaus. 4/5

Missha Blueberry Tea Cleansing Foam oli superriittoisa ja edullinen kakkosvaiheen putsari, joka oli kuitenkin itselleni liian pesevää. En ostaisi tätä uudelleen. 3/5

V10 Plus Water Based Peeling Facial Mask* alkoi olla jo sen verran vanhaa, että sen käyttöominaisuudet olivat muuttuneet. Muistan kuitenkin pitäneeni tästä todella paljon silloin, kun tämä oli vielä tuoreempaa. Suosittelen tätä hellävaraista kasvokuorintaa kaipaaville, herkkäihoisille tyypeille. Ainoa miinus tulee siitä, että koin ihosolukkoa itseensä keräävien ”ryynien” puhdistamisen kasvoilta hieman työläänä. 4/5

Dermosil Blossom Shower Gel on ihanan tuoksuinen ja koostumukseltaan poikkeuksellisen hyvin vaahtoava suihkugeeli, jota olen käyttänyt jo useampia pulloja. 4/5

Gillette Satin Care Shave Gel on tuote, jota kuluu kesäaikana pullo kuukaudessa. Tämä hoiti hommansa hyvin, mutta ei saanut aikaan suurempia värinöitä. Tykkään edelleen enemmän voidemaisista tuotteista höyläämisessä, mutta tämä on toimiva budjettiratkaisu. 4/5

Nuxe Hand And Nail Cream on tehokkaasti kosteuttava, hyvin imeytyvä ja ihanan tuoksuinen käsivoide, jota hamstrailen alennusmyynneistä. Suosittelen kokeilemaan! 5/5

Lush Snow Fairy Body Conditioner* oli mahtava apu kiireessä, jos aikaa esim. koipien rasvaamiseen suihkun jälkeen ei ollut. Lush tekee mielestäni parhaat, oikeasti kosteuttavat vartalonhoitoaineet. 5/5

Fudge Clean Blonde Violet Toning Conditioner oli pitkään suosikkini keltaisuutta hiuksista taittavien hoitoaineiden joukosta, mutta nyt löysin sen tilalle Klippoteketin huomattavasti edullisemman vastineen. Tässä on erityisen ihana tuoksu, mutta en tule ostamaan tätä enää uudelleen. En ylipäätään koe hopeahoitoaineita kovin tehokkaiksi keltaisuuden poistajiksi, vaan hopeashampoot ovat ne oikeasti tehokkaat kaverit. Minulla keltaisuutta on vain latvoissa, joten pysyn kuitenkin kuivattavista hopeashampoista erossa. Tällä viikolla keltaiset latvani toivottavasti saavat lopullisesti kyytiä, joten hopeatuotteille ei ole enää ylipäätään sitten tarvetta. 🙂 3,5/5

Redken Clear Moisture Shampoo ei tuntunut nimestään huolimatta varsinaisesti kosteuttavalta, vaan ennemminkin melko pesevältä tuotteelta. Tämä oli mielestäni kaikin puolin melko tavanomainen shampoo. Tuoksu ei ollut kauheasti mieleeni. 3/5

MAC Studio Waterweight SPF 30 Foundation on loistava meikkivoide kevyestä meikkipohjasta pitäville. Tämä on mielestäni jäänyt MACin muiden meikkivoiteiden varjoon, eikä ole saanut ansaitsemaansa hehkutusta osakseen. Minunkin postaukseni tästä roikkuu edelleen luonnoksissa. Studio Waterweight on seerumimainen ja kosteuttava meikkivoide, joka sopii erinomaisesti kuivaihoisille. Suosittelen! 5/5

ColourPop Créme Gel Liner sävyssä Over Board oli ahkerassa käytössä alkukesän. Pehmeä ja pysyvä koostumus sekä upea pronssinen sävy tekivät tästä suosikkini. Aion ostaa uuden kappaleen tätä lähitulevaisuudessa. 5/5

Näkyikö joukossa kiinnostavia tuotteita? Onko kenties joku muukin vasta aloittanut kesälomansa?

Elokuun loppuneet-postaus tulee olemaan todennäköisesti hieman tavallisesta poikkeava, sillä vietän yli puolet kuusta matkoilla. Tarkoituksenani on yrittää kuvata loppuneet myös reissussa, mutta te saatte niistä raportin ainakin osittain kollaasityyppisesti.

Ihanaa elokuuta! 🙂

*Tuote saatu pr-näytteenä.

Optiat-kahvikuorinta hemmottelee kahvin ystäviä

Innostun aina kovasti kosmetiikasta, jonka yhteydessä mainitaan kahvi. En voi kutsua itseäni varsinaiseksi kahvihifistelijäksi, sillä en esimerkiksi jauha itse kahvipapujani tms, mutta parhaat hetkeni päivässä liittyvät usein kahviin ja toki voisin käyttää vähemmän rahaa tuohon addiktiooni. Minua ei siis ollenkaan haittaa, että erilaiset kahvijuomat ja kahvin käyttö erilaisissa tarkoituksissa, kuten kosmetiikassa, ovat nykyisin trendikäs asia, johon tuodaan jatkuvasti lisää vaihtoehtoja kuluttajille.

Optiat-kahvikuorinnan jujuna on ekologinen näkökulma, eli kahvi on kierrätettyä. Purut on kerätty lontoolaisista kahviloista ja hyödynnetty uudelleen kosmetiikan käyttäjien iloksi.

Kuorinnat on mielestäni brändätty hauskasti ja jokaiseen neljään eri kuorintaan on suunniteltu oma teemansa. Valitsin itse vaniljaisen Hit The Sheets-kuorinnan, jonka luvataan rauhoittavan illalla ennen nukkumaanmenoa ja antavan suloiset yöunet. Muiden kuorintojen teemana on krapulaisen olon parantelu, raikastautuminen treenin jälkeen sekä valmistautuminen tärkeille treffeille. Kukin voi sitten näistä valita mikä on itselle eniten tarpeen. 😉

Kuorinnan kerrotaan sisältävän antioksidantteja, jotka suojaavat ihoa vapaita radikaaleja vastaan. Kofeiinin luvataan kiihdyttävän verenkiertoa ja auttavan erilaisiin iho-ongelmiin, kuten selluliittiin ja raskausarpiin. Suhtaudun aina hiukan skeptisesti tällaisiin lupauksiin, joten en voi sanoa kiinnittäneeni testijakson aikana huomiota kuorinnan elämyksellisen puolen lisäksi muuhun kuin tuotteen selviytymiseen perustehtävästään, eli tehoon kuolleen ihosolukon poistamisessa.

Hit The Sheets-kuorinta tuoksuu minusta Fazerina-suklaan ja kahvin yhdistelmältä, ei niinkään vaniljaiselta. Tuoksu on joka tapauksessa todella herkullinen. Kahvin voi haistaa parhaiten kuorintaa iholle työstäessä, mutta alkutuoksuna voimakkaimpana on Fazerina. Tuoksu on vahva, mutta se ei jää ainakaan omalle iholleni kovin pitkäksi aikaa.

Päätin ottaa kuorinnan testiin erityisesti säärilleni, sillä niitä piinaavat aiemmin harrastamani epiloinnin vuoksi sisään päin kasvavat ihokarvat sekä muutenkin helposti tukkeutuva iho. Tähän ongelmaan aktiivinen kuoriminen todella auttoi. Kuorinta ei ole liian tujua tiheälläkään käyttövälillä, ja se jättää ihon mukavan kosteutetuksi, sileäksi ja pehmeäksi. Toki saman asian olisi ajanut moni muukin kuorinta, mutta ehkäpä kahvi oli se syy, miksi jaksoin oikeasti tarttua tähän tuotteeseen niin usein. Voin välillä olla ihan uskomattoman laiska ihon kuorija.

Kuorinnasta huomaa, että kahvi tosiaan on jo kertaalleen nautittu, sillä sormituntuma on kuin levittäisi iholle kahvinpuruja suodatinpussista – toki höystettynä hajusteilla ja öljyillä.

Koin Optiat-kuorinnan hellävaraisemmaksi ja aavistuksen kosteuttavammaksi kuin aiemman suosikkini Lushin Cup O’ Joen. Lushin versiossa yksittäiset purut ovat karkeampia.

Useampi bloggaaja on jo kerinnyt testata uudet Optiat-kuorinnat ja olen törmännyt postausten kommenteissa pohdintaan siitä, tukkiiko viemäriin päätynyt kahvinpuru lattiakaivon. Meidän viemärimme ei ole tukkeutunut mitenkään nopeammin kuin tavallisesti. Kahden pitkätukkaisen suihkussakävijän myötä olen tottunut puhdistamaan viemärin joka tapauksessa joka toinen kuukausi, mutta en tosiaan ole huomannut kahvin pesiytyneen viemäriin mitenkään mainittavasti. Sotkuista kuorinnan käyttäminen on, mutta purut saa suihkuteltua helposti pois seinistä ja lattialta.

Optiat-kuorintoja myydään Ruohonjuuressa, Sokoksessa ja Kärkkäisellä. Yhden 200ml kuorinnan suositushinta on 24,90e.

Oletteko te tutustuneet Optiat-kuorintoihin? Entä oletteko koskaan valmistaneet itse kahvista kuorintoja? 🙂

Tuote on saatu blogin kautta.

ColourPopin tuotteiden säilyvyydestä

Eräs lukija vinkkasi edellisessä loppuneet-postauksessani, että postaus ColourPopin tuotteiden säilyvyydestä kiinnostaisi, joten pistin hieman vauhtia itseeni ja viimeistelin jo pitkään luonnoksissa roikkuneen tekeleeni valmiiksi.

Ajoittain erittäin villiksikin roihahtanut ColourPop-huuma on ollut valloillaan  netissä meikkifriikkien keskuudessa jo joidenkin vuosien ajan. Itse hurahdin merkkiin vasta viime vuoden lopulla, mutta olen kerinnyt hamstraamaan merkin tuotteita tämän vuoden puolella jo niiden kahden vuoden epätietoisuudessa elämisen edestäkin. ColourPop on niin edullinen ja monipuolinen merkki, että edes hankalahko saatavuus ei ole estänyt vaihtelunhaluisia meikkaajia tilaamasta tuotteita merkin sivuilta.

Halusin tuoda tänään esiin muutamia huomioitani liittyen ColourPopin tuotteiden yli-innokkaaseen hamstraamiseen, johon jännä kyllä itsekin lankesin, vaikka muuten nykyisin melko järkevä shoppailija olenkin.

Minulla on kokemusta lähinnä ColourPopin Super Shock Shadow-luomiväreistä, voidemaisista kasvotuotteista, silmänrajauskynistä ja huulituotteista.

Moussemaisten Super Shock Shadow-luomivärien koostumus huoletti minua jo heti aluksi hieman, sillä niiden pakkaus ei vaikuttanut kovin tiiviiltä. Koostumuksesta riippuen huomasinkin joidenkin luomivärien alkavan kuivua jo vajaan kymmenen käyttökerran jälkeen. Ensimmäisenä pelistä putosi reilusti alle puolen vuoden käytön jälkeen satin-laatuinen Truth-sävy, joka menetti kimmoisan koostumuksensa jo muutamassa kuukaudessa. Käytin tätä toki melko usein aluksi, mutta silti tuotteelle toivoisi pidempää käyttöikää kuin ne 15 kertaa. Viitseliäs meikkaaja voisi vielä saada käytettyä sävyä jotenkin, mutta itse en jaksa alkaa leikkiä tämän kanssa, sillä kuivuminen on kuitenkin ennen pitkää edessä muidenkin sävyjeni kohdalla.

Joku saattaa ihmetellä miten sävy voi olla noin kuopalla 15 käyttökerran jälkeen. ColourPopin voidemaiset tuotteet kuluvat niin, että pannu tulee helposti näkyviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuote olisi vielä ihan hetkeen loppumassa, tuote vain liikkuu pakkauksessaan pehmeän koostumuksensa vuoksi. Kuivumisen alettua tuote ei enää vain siirtyile sormen edeltä, vaan alkaa selkeästi rapista ja hajoilla.

Omistan lähemmäs parikymmentä Super Shock Shadow-sävyä, joten näiden hamstraamiseen olen asettanut itselleni kiellon ainakin hetkeksi. En aio hamstrata myöskään voidemaisia kasvotuotteita, sillä pelkään niidenkin nopeaa kuivumista, vaikka omat kolme ennestään omistamaani tuotetta ovatkin pysyneet puolen vuoden ajan käyttökelpoisina.

ColourPopin silmänrajauskynät osoittautuivat huulimeikkien ohella suosikkituotteikseni ColourPopilta, mutta huomasin harmikseni niidenkin alkavan kuivua melko nopeasti. Massa ei kuivu niin, että sillä ei pystyisi enää rajaamaan silmää, mutta se katkeaa helposti pienestäkin kolauksesta kuivumisen alettua ja sen jälkeen käyttäminen on haastavaa. Alla olevassa kuvassa näkyy kynä, jonka massa putosi kokonaan ulos hylsystä kuivumisen myötä. Kerkesin saada onneksi suosikkisävyni loppuun lähes kokonaan ennen kuin se alkoi katkeilla enemmän. Aion edelleen ostaa ColourPopin rajauskyniä, mutta yritän muistaa käyttää ne loppuun muutaman kuukauden sisällä. Kynien koostumus on sen verran pehmeä, että itselläni kynä on realistista käyttää loppuun noin kuukaudessa, mikäli jaksan käyttää samaa sävyä päivittäin.

Huultenrajauskyniäni en ole käyttänyt niin aktiivisesti, että osaisin vielä sanoa niiden säilymisestä varsinaisia kokemuksia, mutta voisin kuvitella niiden säilyvän hieman pidempään, sillä ne muistuttavat enemmän perinteisiä meikkikyniä ja massa on tiiviimmin muovia vasten hylsyssä. Tuotteiden kuivumiseen vaikuttaa toki myös se, miten usein pakkausta avataan.

Huulipunien en ole onneksi huomannut kuivuvan hylsyihinsä, ja siitä olen todella tyytyväinen, sillä rakastan ColourPopin punia. Nestemäisten mattapunien kohdalla taas olen huomannut pientä koostumuksen muuttumista, mikä on sääli. Mattapunien koostumuksen kuivumisen olen huomannut siitä, että puna alkaa tarttua hylsyn reunoihin ja tuntua vielä tavallistakin kuivemmalta huulille levitettäessä.

Annoin aika huonon kuvan tuotteiden käyttöominaisuuksista, joten minun on ehkä syytä painottaa, että olen edelleen erittäin innoissani ColourPopista ja aion ostaa sen tuotteita jatkossakin. Toivon ainoastaan, että olisin malttanut mieleni ja tilannut erityisesti luomivärejä hieman harkitummin, sillä tällä menolla en tule millään kerkeämään käyttää kaikkia sävyjäni loppuun ennen kuin ne on laitettava roskikseen kuivumisen takia. Myös osa huulituotteista tulee menemään huonoksi ennen kuin kerkeän sutimaan niitä huulilleni. Onneksi kyse ei ole suuresta taloudellisesta tappiosta, mutta onhan se silti tylsää. Varsinkin kun nykyisin hyvin yleinen kertakäyttöluonteinen meikkien kulutus nostaa niskakarvani pystyyn.

Onko teillä vastaavia kokemuksia ColourPopin tuotteiden kanssa?

Kesäkuun 2017 loppuneet

Hei pitkästä aikaa ja mukavaa heinäkuuta! Vuorossa olisi jälleen tuttuun tapaan loppuneiden tuotteiden arvostelupostaus.

Kesäkuussa tyhjeni minun mittapuullani melko vähän purnukoita, mutta ei se mitään. Koska loppuneet-postaus tulee tällä kertaa poikkeuksellisen myöhäisessä vaiheessa kuuta, on minulta kerinnyt jo loppua monenlaista seuraavaa postausta varten.

Rituals The Ritual Of Sakura Caring Shower Oilin loppuminen olisi harmittanut kovasti, ellei uusi pullo olisi jo odottamassa ja saman tuoksuinen suihkumousse käytössä. Olen totaalisen ihastunut Ritualsin suihkuöljyihin ja erityisesti The Ritual Of Sakura-sarjaan. Koostumus on näissä aavistuksen turhan juokseva, mutta annan sen anteeksi taivaallisen tuoksun vuoksi. 5/5

Weleda Almond Sensitive Skin Body Lotion oli hyvin kosteuttava ja ihoa rauhoittava kosteusvoide, josta kirjoittelin hetki sitten enemmän täällä. Vaikka voide oli kaikin puolin mukava, en ostanut sitä lisää, vaikka löysin sitä jälleen Kicksin alennuksesta puoleen hintaan. Maailmassa on niin paljon muitakin kosteusvoiteita kokeiltavaksi. Tämä oli muuten ihan superriittoisaa ja ajattelin jo hetken, ettei tämä lopu koskaan! 4/5

Kirjoittelin Mossa Gooseberry Silky Yoghurt Moisturising Body Lotionistakin* enemmän tässä postauksessa. Tämä oli makuuni hieman turhan kevyttä, eikä tästä löytynyt vau-efektiä tuoksunkaan suhteen, joten annan pisteitä vain 3/5.

Lemongrass House Blue Chamomile Salt Body Glow oli täydellinen vartalokuorinta, jota en luultavasti tule enää saamaan käsiini, sillä tämä oli tuliainen ystäväni Vietnamin matkalta. Tässä oli erittäin rouhea ja tehokkaasti kuoriva koostumus, mutta samalla tämä kosteutti ihoa öljyjensä avulla. Ihosta tuli superpehmeä ja kosteutettu. 5/5

BullDog Original Moisturiser oli enimmäkseen Mr. Kameleontin käytössä, mutta käytin sitä välillä itsekin. Voiteen paksuhko koostumus ja kosteutustehot miellyttivät meitä molempia, mutta tässä oli melko hassu tuoksu, joka toi mieleeni etäisesti märän koiran. Miestä tuoksu ei häirinnyt. 3/5

EkoPharma Herukka C-Max Hoitoseerumi* oli mahtava tuote, jonka käytin hämmästyttävän nopeasti loppuun. Seerumi kosteutti ihoani kiitettävästi ja oli mukavan raikas ja kevyt tuote meikin alle aamuisin. Myös mies tykkäsi tästä. Seerumista voi lukea lisää täältä. 4/5

Clarins Multi-Active Jour-päivävoide (näytekoko) riitti kosteutustehoiltaan minulle hyvin kesällä, vaikka talvella en olekaan kokenut tätä riittäväksi. Tämä oli nopea ja helppo kosteusvoide kiireisinä aamuina meikin alla käytettäväksi. Plussaa hyvästä tuoksusta. 4/5

Kicksin Thirsty Skin? Night Cream tuoksui hyvältä, mutta oli itselleni aivan liian kevyttä. Kätevä minikoko kului loppuun viikonloppureissuissa. 2,5/5

Louis Widmer Eye Contour Cream on ehkäpä paras kokeilemani silmänympärysvoide, jota ostan aina uudelleen ja uudelleen. Kesällä minulla riittää hetkittäin hiukan kevyempi tuote, mutta palaan viimeistään syksyllä käyttämään tätä superkosteuttavaa ja ravitsevaa, melko paksuakin silmänympärysvoidetta. 5/5

Redken All Soft Heavy Cream oli pitkästä aikaa hiusnaamio, jonka oikeasti huomasin tekevän tukalleni selkeän muutoksen. Tämä teki hiuksista huomattavasti pehmeämmät ja ravitun oloiset. 15 minuutin vaikutusaika oli melko pitkä odoteltavaksi suihkussa, mutta käytinkin tätä useimmiten saunassa käydessä. Tuoksu oli todella hyvä. 4/5

This Works Reviving Shampoo & Conditioner päätyivät luokseni jostakin Radisson Blue-hotellista. Ilahdun aina saadessani This Worksia hotelleista, sillä ne ovat oikeasti käyttökelpoisia tuotteita toisin kuin useimpien hotellien kosmetiikkatarjonta. Mitään erityistä näistä ei jäänyt mieleen, mutta tykkäsin kuitenkin. 3,5/5

Clarins Men Shampoo & Shower Gel oli vähän turhan pesevää makuuni, mutta mies ihan tykkäsi. Tuoksu oli todella hyvä. Haaveilen saman sarjan miesten kasvopesuaineesta, sillä siinä sama hyvä tuoksu on vielä aavistuksen pehmeämpänä ja parempana. 3/5

L’Occitane Ultra Rich Shower Cream ei kuulunut tuoksunsa puolesta suosikkeihini ja pienestä näytekokoisesta pullosta oli hankalaa saada tuotetta ulos, mutta eipä tämän kanssa tarvinnut montaa kertaa tapella ennen kuin se oli jo tyhjä. 2,5/5

Mellis Silva Arctica Invigorating Footcreme* oli positiivinen yllättäjä minulle ennestään vieraalta merkiltä. Jalkavoide imeytyi nopeasti, kosteutti sekä ravitsi koipia tehokkaasti ja tuoksui miellyttävältä. Tuoksussa alkoi tökkiä jokin, jos sitä haisteli liian intensiivisesti, mutta päällimmäisenä tuoksuna oli kuitenkin raikas minttu. 4/5

Kiehl’s Richly Hydrating Hand Cream Grapefruit taitaa olla uusi suosikkikäsivoiteeni. Tämän koostumus oli paksu ja ravitseva, mutta se imeytyi silti kohtuullisessa ajassa. Tämä myös tuoksui aivan ihanalta, suosittelen nuuhkimaan! Olen jo ostanut uuden jemmoihin. 5/5

Herbina Soft Cashmere Antiperspirant 48h* on Herbinan uudistettua linjaa. Tämä ei pitänyt hikoiluani kurissa, ja myös tuoksu alkoi tökkiä nopeasti. En ostaisi tätä itse. 2/5

ArtDeco Candlelight Powder* alkoi olla jo niin vanha, että päätin ottaa sen tehokäyttöön keväällä ja ihastuin siihen palavasti. Tällä sai maltillisesti käytettynä kiinnitettyä hyvin meikin ja ihosta tuli kuulaan näköinen. Voisin ostaa uuden, jos tätä on vielä saatavilla. 4/5

Käytimme taas Mr. Kameleontin kanssa kasan miehen Ali Expressiltä tilaamia kangasnaamioita. Minulla jää harvoin mieleen mitään erityistä yksittäisistä kangasnaamioista, mutta muistan pitäneeni näistä kaikista. Jos vieraat, aasialaiset merkit pelottavat, niin käyttämistäni uskallan suositella ainakin BioAquaa.

Avon Makeup Setting Spray* ei kerinnyt loppua, vaan laitan sen pois, koska en erityisemmin pitänyt siitä. En juurikaan käytä nykyisin meikinkiinnityssuihkeita, vaan suihkin mieluummin kasvosuihkeita vain ihon kosteutustarkoituksessa. 2/5

EOS Lip Balm Tangerine tuoksui ja maistui niin pahalta, että päädyin heittämään sen pois jo muutaman käyttökerran jälkeen. En ole yleensä nirso huulivoiteiden suhteen, mutta tämä oli liian kamalaa. Joistain muista EOS:n huulivoiteista olen kyllä tykännyt, eli koostumuksessa ei ollut moitittavaa. 1/5

Jouduin heittämään pois myös ColourPop Super Shock Shadown sävyssä Truth. Tämä oli kuivunut käyttökelvottomaksi. Tai ehkä tätä olisi vielä jotenkin voinut käyttää, mutta en jaksa alkaa siihen leikkiin. Minulla on tekeillä postaus ColourPopin tuotteiden säilyvyydestä, mutta saa nähdä milloin saan sen valmiiksi…

Kuulisin taas mielelläni kommenteissa, mikäli jokin tuote herätti erityistä kiinnostusta tai on teille tuttu tuote. 🙂

*Tuote saatu blogin kautta.

Santen uudet kasvotuotteet sekä pohdintaa alkoholista kosmetiikassa

Sain parisen kuukautta sitten valita kokeiltavakseni muutamia Santen uusia ihonhoitotuotteita, ja ilahtuneena otin tuotteet testiin, sillä kokemukseni Santen kanssa on rajoittunut aiemmin enimmäkseen vartalotuotteisiin. Valitsin kuivan ihon sarjasta silmänympärysvoiteen, päivä -ja yövoiteen sekä normaalin ihon sarjasta puhdistusemulsion.

Santen tuotteet ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Testiin saamissani tuotteissa on käytetty mm. chiansiemeniä, manteliöljyä, karitevoita ja salviansiemenöljyä.

Harvemmin innostun tutkimaan niin laajasti testaamiani tuotteita, kuin näiden Santen tuotteiden kanssa tein, mutta se kannatti, sillä sain vihdoin selville mikä ainesosa aiheuttaa minulle sen jännän tuntuman iholleni, josta olen blogissakin jo useasti aiemmin maininnut.

Minulla ei ole mitenkään rutiinina tutkia ensimmäiseksi uusien kosmetiikkatuotteiden aineosaluetteloita ja INCI-tietouteni rajoittuukin lähinnä tunnistamaan tuotteista ne ainesosat, joita haluan ehdottomasti välttää ja toisaalta ne, joista ilahdun paljon. Santen tuotteiden kanssa minulla kävi niin, että olin testaillut niitä jo kuukauden päivät, kunnes huomasin niistä löytyvän heti toisena ainesosana denaturoidun alkoholin. Hämmästyin tästä todella paljon ja aloin tutkia alkoholin käyttöä osana luonnonkosmetiikkaa. Huomasin, että alkoholia löytyy todella monista käyttämistäni luonnonkosmetiikan kasvotuotteista. Tässä kohtaa tunsin itseni aika huonoksi bloggaajaksi, sillä kuten myöhemmin huomasin, oli aihe selvästikin erittäin kohuttu ja paljon puitu, mutta minulla oli mennyt tämä jotenkin ihan ohi.

Alkoholi kosmetiikassa vaikuttaa olevan internetin keskustelupalstojen perusteella monille samanlainen kauhistus, kuin parabeenit tai silikoni. Itsekin hämmästyin suuresti löytöäni ja tunsin oloni jotenkin hölmistyneeksi tiedostaen kuitenkin samalla sen, että olin tyytyväisenä käyttänyt tuotteita jo kuukauden päivät (ja seuraahan ainesosaluetteloissa pelottavaa alkoholia heti mitä mainioimpia ainesosia…). Katsellaanpa nyt mitä huomioita tein itse tuotteista.

Suosikeikseni Santen neljästä tuotteesta erottuivat nopeasti silmänympärysvoide sekä yövoide. Silmänympärysvoide (15ml, n. 22 euroa) on kevyehköltä vaikuttavasta koostumuksestaan huolimatta yllättävän ravitsevaa ja kosteuttavaa. Olin huomaavinani eräänä päivänä, että pari sitkeää juonnetta silmänympärysihollani olisi hiukan madaltunut, ja se olikin se mitä silmänympärysvoiteen luvattiinkin tekevän – siloittavan kuivuudesta aiheutuneita juonteita. Stressiä ja unettomuutta elämästäni ei ainakaan ole viime aikoina puuttunut, joten elämäntavoista tämä paikoittainen ihon kimmoisammaksi muuttuminen ei voi johtua. Voide imeytyy ihoon nopeasti, mutta jättää sen kuitenkin riittävän kosteutetuksi, jotta meikki levittyy iholle nätisti. Silmänympärysvoiteen kohdalla alkoholi jäi mietityttämään vahvasti, koska olen sy-ihostani melko hysteerinen ja tarkkailen sitä päivittäin lähes suurennuslasin kanssa. En kuitenkaan tuntenut missään vaiheessa tuotteen sisältävän alkoholia.

Kuten postauksen alussa mainitsin, minulle selvisi Sante-testijaksoni aikana mistä johtuu se hiukan kiristävä tunne kasvoilla, jonka jotkut tuotteet minulle saavat aikaan. Olen usein maininnut siitä, miten minun tekee mieli kerrostaa tuotteita iholle, koska iho tuntuu kiristävältä, vaikka olisin latonut sille jo tuotteita tuotteiden perään. Päättelin vihdoin tunteen johtuvan alkoholista, sillä kaikista kiristävän tunteen tekevistä tuotteistani löytyy alkoholi ensimmäisen viiden aineen joukossa ainesosaluettelosta, ja Santen kasvovoiteet jättivät minulle yksinään käytettynä nimenomaan tämän jännän ja hiukan ärsyttävän tunteen iholle.

Yövoide (50ml, n. 22 euroa) on sellaisenaan makuuni turhan kevyttä, mutta se on hyvä pohja omille kosmetiikkakeitoksille. Voide muuttui omiin tarpeisiini täydelliseksi lisättyäni sen sekaan muutaman tipan kasvoöljyä. Santen yövoide sekoitettuna öljyyn onkin tällä hetkellä suosikkiyhdistelmäni iltaisin, enkä ole tähän komboon ihastuttuani päässyt ollenkaan kokeilemaan minulle kasautuneita muita yövoiteita.

Päivävoiteen (50ml, n. 20 euroa) testailut ovat jääneet minulla kaikkein vähimmälle, sillä en ole aivan vakuuttunut sen sopivuudesta käyttämieni meikkituotteiden kanssa. Käytän synteettisiä meikkejä ja viime aikoina lähes päivittäin myös silikonia sisältäviä pohjustajia. Olen erehtynyt joinain aamuina käyttämään Santen päivävoiteen päällä MACin Skin Base Visagea, ja meikkipohja on lähtenyt joka kerta murustumaan ikävästi. Luultavasti tulen käyttämään Santen voiteen meikittöminä päivinä sekä öisin öljyyn sekoitettuna. Pienenä miinuksena on mainittava se, että tässä ei ole aurinkosuojakerrointa, eli tämä ei ole kesäisin ainakaan yksinään käytettynä paras vaihtoehto.

Molemmissa kasvovoiteissa on miedon makea ja raikas tuoksu, joka tulee kuulemma karitevoista. Tykkään siitä kovasti!

Pidin kovasti kaikkien Santen tuotteiden tuoksuista, mutta erityisesti puhdistusmaidon (125ml, n. 12 euroa) puhtaan raikas tuoksu ihastutti, sillä se tuoksuu ihan puhtaalle pyykille. Erehdyin kuitenkin nuuhkimaan tuotetta kerran hiukan tarkemmin vetämällä tuoksua kunnolla henkeen kasvoja puhdistaessa, ja tällöin siinä olevan alkoholin tuoksu oli suorastaan tyrmäävä. Juuri silloin aloinkin tutkia INCI-listoja hiukan tarkemmin..

Meikki lähti tämän kanssa iholta kelvollisesti pois jo ihan yksinään käytettynäkin, mutta kuten aina puhdistusmaitojen kanssa, käytin kakkosvaiheen putsarina kuonnolla pesevää tuotetta vielä erikseen ihon puhdistamiseen.

Alkoholi tuotteissa ei selvästikään saanut ihoani pillastumaan, vaan ihoni on voinut päinvastoin hyvin, enkä ajatellut jatkossakaan vältellä hysteerisesti alkoholia sisältäviä kosmetiikkatuotteita. En toisaalta aio erityisesti suosiakaan niitä ihan vain sen mahdollisuuden vuoksi, että mitä jos ne sittenkin pidemmän päälle kuivattavat ihoani. Mitään hysteerikkoa minusta ei kyllä edelleenkään tullut, enkä aio laittaa useita ennestään omistamiani kasvotuotteita pois, vaikka niistä useista löytyykin runsaasti alkoholia.

Tiesin ennestään, että alkoholia käytetään usein liuottimena ja säilöntäaineena luonnonkosmetiikassa, mutta minua jäi vaivaamaan se, että miksi alkoholia pitää laittaa tuotteeseen niin paljon, että se on heti toisena INCIssä. Päädyin laittamaan asiasta viestiä taholle, josta sain nämä Santen tuotteet, ja sain vastaukseksi vahvistuksen siihen, mitä olin jo itse arvellutkin: Santen tuotteisiin on uutettu erityisen paljon kasviuutteita, joten alkoholi on näissä juurikin sekä liuottimena, että säilöntäaineena. Tämän tarkempaan syynäämiseen en tämänhetkisellä INCI-tietoudellani ryhtynyt, vaikka minulle tarjottiin seikkaperäisempääkin selvitystä asiaan. 🙂

Santen tuotteita saa ostettua useista Sokoksista, joistain luonnonkosmetiikan verkkokaupoista, luontaistuotekaupoista ja kesän alusta myös Stockmannilta.

Ovatko Santen kasvotuotteet teille tuttuja? Miten te suhtaudutte alkoholiin kosmetiikkatuotteissa?

Tuotteet saatu maahantuojalta.

Kesäkuulumisia

Kesäkuu on ollut blogin puolella hiljainen. Olen tehnyt ensimmäistä kertaa elämässäni töitä kasista neljään, eli pitänyt taukoa tavallisesta vuorotyöstäni ja ahertanut vain virka-aikana. Tämä on vaatinut vuorotyöhön tottuneelle päälleni yllättävän paljon muutoksia ajankäytön suhteen. Olen käytännössä katsoen lopettanut päiväunien nukkumisen ja pakottanut itseni ulkoilemaan lähes päivittäin. Ajan viettäminen ulkona on ollut ehdotonta, sillä houkutus nukkumiseen työpäivän jälkeen on säännöllisestä työrytmistä huolimatta ollut suuri. On yllättävän hankalaa luopua edes määräajaksi jostakin tavasta, joka on ollut osa arkea useita vuosia. Itselleni päiväunet ovat enimmäkseen tapa nollata pääni työpäivän jälkeen, mutta aktiivisella yrittämisellä olen löytänyt onneksi muitakin keinoja.

Säännöllisestä päivärytmistä huolimatta en harmi kyllä ole kirjoittanut blogia yhtään sen enempää kuin ennenkään, päinvastoin. Olen vuosia tottunut kirjoittamaan blogia joko ennen iltavuoroja tai aamuvuorojen jälkeen, mutta nyt hitaita iltavuoroja edeltäviä aamuja ei ole ollut ja työpäivien jälkeen olen ollut ulkoilun, useimmiten uimisen, tarpeessa. Yritän löytää blogille aikaa, mutta ennustan kesä-heinäkuulle verkkaista postaustahtia.

Olen miettinyt välillä jopa koko tämän blogin olemassaolon järkevyyttä, koska en pysty takaamaan lukijoilleni minkäänlaista säännöllisyyttä. Olen kuitenkin päätynyt pohdinnoissani siihen, että vaikka en ole jaksanut kehittyä kuvaamisessa ja sisällön tuottamisessa samaa tahtia kuin moni muu nykyään, haluan pitää tämän pienen pakopaikkani olemassa. Ja on tietysti kovin mahtavaa, jos juttujani lukee joku muukin. En ole totuuden nimessä seurannut lukijamääriäni Purkkimafia-portaalista muuton jälkeen, enkä edes avannut Google Analyticsia kuukausiin. Bloglovinin uuden toiminnon perusteella teitä lukijoita on kuitenkin ihan mukava määrä, mikä ilahduttaa kovasti. 🙂

Vietän Mr. Kameleontin kanssa kesälomaa vasta elokuussa, ja silloin onkin tiedossa taas reissu Amerikkaan. Tällä kertaa reissaamme länsirannikolla ja ajokilometrejä kertyy todennäköisesti noin 6000 vähemmän kuin viimeksi. En malta odottaa reissuamme, mutta sitä odotellessa yritän toki nauttia myös kesästä arjessa. Tulen varmasti kirjoittelemaan reissustamme samoin kuin viime kerrallakin.

Hiukan jotakin blogin varsinaisesta aihepiiristäkin: Olen siirtynyt tämän vuoden aikana pitkälti luonnonkosmetiikan käyttäjäksi ihonhoitotuotteiden osalta, joten luonnonkosmetiikka tulee olemaan vahvassa osassa postauksia jatkossakin.

Mitä teille kuuluu? Oikein ihanaa juhannusta kaikille!