Reissukaverina IBS

Kirjoittelin keväällä jonkin verran ärtyneen suolen oireyhtymästä eli IBS:stä. Luin oireyhtymästä ensimmäistä kertaa Mustaa kajalia-blogista ja aloin kovin tutuilta kuulostavien oireiden vuoksi tutkia asiaa enemmän. Tätä nykyä vatsaani on tutkittu jo melko paljon ja olen saanut IBS-diagnoosin kahdelta eri lääkäriltä. Aiemmat postaukseni aiheesta (ajalta jolloin en ollut vielä raahautunut läkäriin asti) voi käydä lukemassa täältä ja täältä.

Omalla kohdallani tilanne vatsani kanssa vaihtelee paljon. Välillä voin syödä rennommin myös IBS-potilaalle heikommin soveltuvia ruokia. Välillä taas joudun pitämään todella tiukasti kiinni suosituksista, eikä sekään tunnu aina auttavan. Vatsani kunto on kiinteästi yhteydessä paitsi syömääni ravintoon, myös nukkumiseen ja rutiineihin. Koska teen vuorotyötä, kestää vatsani hyvin vaihtelevasti ns. kiellettyjä ruokia. Aina kun nukkuminen jää vähäisemmäksi, on minun oltava tarkempi myös syömisten kanssa. Sama pätee stressiin – stressaantuneena vatsa kestää kaikkea heikommin.

IBS-ystävällisiä ja gluteenittomia tuotteita löytää Suomesta helposti niiden suuren kysynnän vuoksi. Arvasin Amerikkaan lähtiessä, että minulle saattaa tuottaa haasteita löytää sieltä minulle sopivia ruokia, mutta totuus osoittautui vielä haasteellisemmaksi. Koska olimme road tripilla, piti syömiset löytää nopeasti kulloinkin tien varressa sopivaan aikaan löytyvästä ravintolasta. Gluteenittomia vaihtoehtoja ei juurikaan ollut, paitsi jossain hienommissa ravintoloissa, eivätkä jäljelle jääneet rasvaiset raskanperunat ja muut pikaruoat olleet kovinkaan paljon parempia vaihtoehtoja.

14159285_10153865779043519_119735801_n

Näin jälkeenpäin ajateltuna suurimman haasteen sopivan ruoan löytämiseen  teki juuri reissun luonne. Autoilijalle pikaruokapaikat ja huoltoasemat ovat juuri ne, joissa eniten tulee käytyä.

14182159_10153865779378519_1747628475_n

Amerikassa epäterveellisesti syöminen on tehty erittäin helpoksi ja se on myös huomattavasti edullisempaa kuin terveellisemmän vaihtoehdon valitseminen. Toki näin on myös Suomessa, mutta Amerikassa tämä oli ihan korostuneen selkeää. En ihmettele yhtään, että maassa on paljon terveysongelmia ihmisten ylipainon ja muiden epäterveellisen ravinnon aiheuttamien ilmiöiden kanssa. Ilmeisesti monien vatsat myös voivat siellä huonosti, sillä radio tuuttasi jatkuvalla syötöllä mainoksia erilaisista turvotuksen poistajista ja tukalan olon helpottajista. Marketeissa näin hyllymetreittäin erilaisia laksatiiveja ja entsyymejä. Muutenkin minulle syntyi kuva, että kaikkeen mahdolliseen suositeltiin jonkinlaista pilleriä. Itsekin ostin joitain gluteenin pilkkojia ja entsyymejä kokeiluun, mutta en osaa sanoa oliko niistä mitään apua.

14159682_10153865779238519_926427925_n

Löysimme pienen googlettelun jälkeen Whole Foods-marketin, josta sai monipuolisesti gluteenitonta ruokaa, hedelmiä, vihanneksia ja erilaisia luomutuotteita. Hinnat olivat todella korkeita, mutta ostin silti matkaevääksi pitkiä ajoja varten gluteenittomia keksejä, hedelmäsäilykkeitä ja muuta pientä.

14194430_10153865778798519_1944086238_n

Ruoka oli tosiaan edullista, jos halusi syödä hampurilaisravintolassa, mutta suomalaistalouksissa päivittäin käytettävät elintarvikkeet kuten maito, munat, hedelmät, jogurtti ja leipä olivat yllättävän kalliita. Tein ruokaostoksia paljon huoltoasemilla, mutta päätelmäni saivat vahvistuksen ihan suuremmissakin paikallisten suosimissa marketeissa, kuten Targeteissa ja Walmarteissa. Söin reissussa paljon banaaneja ja maissimuroja, koska ne olivat minulle helppoja ja turvallisia ruoka-aineita, mutta sain kyllä maksaa itseni silti kipeäksi kevyistä eväistäni, sillä murojen kanssa syömäni laktoositon maito oli tuhottoman kallista, jopa neljä dollaria litra. Samoin banaanit olivat useimmissa paikoissa todella tyyriitä. 

14159738_10153865778853519_2113548645_n

Tein reissussa useita myönnytyksiä vatsani kustannuksella, koska aina ei vain jaksanut käyttää aikaa minulle sopivan vaihtoehdon löytämiseen. Tämä kostautui sitten aina jossain vaiheessa, mutta mihinkään hirvittävän huonoon kuntoon vatsani ei onneksi päässyt menemään. Vasta kun käyttämäni kuituvalmiste Visiblin pääsi loppumaan, aloin olla hiukan huolestunut. Suosittelen muuten kyseistä ispagulansiemenkuori-rouhetta kaikille, joilla on IBS-tyyppistä oireilua. Minulle se on ollut ihan pelastus! Tietenkin on hyvä ensin varmistaa apteekista tai lääkäriltä, että se sopii itselle. Minulle se on lääkärin suosittelemaa.

14182362_10153865778978519_1952901221_n

Minulla ei ole laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa, mutta voin vain kuvitella miten hankalaa road tripilla olisi ollut löytää sopivaa syötävää vaikkapa keliaakikkona. Tilasin kerran gluteenittoman pitsan ja satuin näkemään miten kokki teki ruokani samoilla hanskoilla kuin oli tehnyt kaikki tavallisetkin versiot. Minuahan tämä ei haitannut, mutta toista olisi ollut keliaakikkona.

14159715_10153865779213519_1467199159_n

Kokeilin reissussa ensimmäistä kertaa viime maaliskuun jälkeen syödä vehnää, sipulia ja muita välttelemiäni ruoka-aineita, koska banaanit, kana ja salaatit alkoivat jossain vaiheessa tulla korvista ulos. Eihän tästä mitään maailmanloppua seurannut, mutta kesti kuusi päivää, että vatsani palautui normaaliksi. Kyllä nyt taas iloitsen aamuisesta puolukkasmoothiestani ja kotona itse valmistetusta ruoasta!

14217972_10153865778898519_598032375_n

Vaikka IBS olikin road tripilla reissukaverina välillä hieman haastava, lähtisin silti reissuun uudestaan vaikka heti. Eilen tätä postausta kirjoittaessa tirautin ensimmäiset pienet kyyneleet ihan sen tiedostamisesta, että menee taas pitkä aika ennen kuin tuonne pääsee uudestaan.

Nyt minua kiinnostaisi kovasti kuulla miten te muut erityisruokavaliota noudattavat olette pärjänneet reissuissa!

Seuraavassa postauksessa katsellaan erästä kosmetiikkaan liittyvää hankintaani. Reissupostaukset eivät kuitenkaan lopu tähän. Pitkästä aikaa olen kirjoittanut näppäimistö sauhuten monta tuntia päivässä. Oli jo aikakin aktivoitua täällä blogin puolella. 🙂

Ihanaa viikonloppua kaikille! ❤

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Reissukaverina IBS

  1. Huh, huh melkoiset markkinat on luotu vatsanhelpottajille myymällä skeidaa ruokaa. Onhan toi lautanen karun näköinen, koko on aivan järkky ja vihreää se ei ole koskaan nähnytkään. 😀

    Ei todellakaan tulisi keliaakikolle helppoa road tripistä. 😮

    Tykkää

    1. Joo, kunnon rahastusta. :/ Tuo miehen annos oli aika kammottava. Hän söi tuollaisia tyytyväisenä alkumatkan, mutta loppureissusta hänkin jo tilaili salaatteja, mitä ei ihan helposti Suomessa ravintolassa tee.

      Ei tulisi, ei. Mä en uskaltaisi keliaakikkona syödä ravintoloissa niitä ruokia, mitä väittäisivät gluteenittomiksi.

      Tykkää

  2. Mä olen huomannut vatsan reagoivan myös kierron mukaan. Sekin vaikuttaa ainakin mulla. Nyt olen ollut tiukalla linjalla ja maha on voinut paremmin. Mutta parina päivänä oli synttäreitä ja vierailuja joissa söin tarjottavia. Kyllä sen heti huomasi että on syönyt väärin, mahaan sattuu ja on paha olla.
    Tiistain menen ylämahan tähystykseen, saas nähdä löytyykö mitään enempää syytä kivuille.
    Mukavaa viikonloppua!

    Tykkää

    1. Sama juttu täällä! Kierto vaikuttaa myös. Minullekin oltiin tekemässä tähystystä, mutta en kokenut sitä enää tarpeelliseksi, koska FODMAPin noudattaminen selkeästi auttaa mua. Jos tilanne äityy yhtä pahaksi kuin viime keväänä, menen sitten siihen. Toivottavasti se ei ole sulle kauhean ikävä kokemus! Samoin sinulle, mukavaa viikonloppua! 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s