Pysähdys

Ajattelin alunperin ujuttaa pohdiskeluni jonkin toisen postauksen oheen, mutta päädyin lopulta paasamaan asiasta niinkin paljon, että päätin tehdä aiheesta aivan oman postauksensa.

Sain viime perjantaina tietää, että edessäni on muutto toiseen asuntoon. Siitä lähtien minua on mietityttänyt kovasti rahankäyttöni kosmetiikkaharrastukseeni liittyen. Tämä vuosi alkoi melko rauhallisesti, mutta erityisesti helmikuussa päädyin tekemään huomattavasti suunniteltua enemmän hankintoja. Lähes kaikkiin suurempiin ostoksiini liittyi alekuponki tai muu hinnan alennus, mutta pakko se on silti myöntää: rahaa meni paljon. Aloin itse asiassa potea sen verran suurta ostokrapulaa, että päätin jättää muutaman suunnittelemani asian hankinnan sikseen. Esim. ne Makeup Geekin luomivärit… Siellä ne lojuvat edelleen ostoskorissa ja sinne saavat tällä erää jäädäkin.

Mistä moinen takinkääntö? Asun omalla mittapuullani melko pienessä asunnossa ja tilanpuute on alkanut ahdistaa viime kuukausina melko paljon. En mene sen tarkemmin yksityiskohtiin, mutta sanotaanko vaikka että tulen tarvitsemaan tulojani jatkossa enemmän toisaalla. Olen nyt huimat viisi päivää harkinnut ostolakon aloittamista. Tämän ajan olen jo toki ollut ostolakossa, mutta oikean lakon aloittaminen on päätös, joka vaatii harkintaa. Bloggaajana ei ole mukavaa julistaa ostolakkoa ja tulla muutaman päivän päästä nolona kertomaan epäonnistumisesta, joten siksi mietin ihan oikeasti pystynkö pitämään kiinni jostakin sellaisesta asiasta kuin kosmetiikan ostolakko.

Olen kovin impulsiivinen meikkihankinnoissani ja haksahdan hyvin helposti kauniisiin asioihin, varsinkin jos niissä lukee limited edition. Kaikki kokoelmat ovat suuri heikkouteni. Tämän postauksen kuvissa näkyvät herkut (lukuunottamatta täysikokoisia tuotteita) olen saanut kylkiäisinä kevään 2015 kokoelmajuttuja haaliessani. Häpeäkseni minun täytyy myöntää, etten ole suonut näille kaunokaisille montaakaan ajatusta sen jälkeen, kun kannoin ne kotiini. Kun ostaa jatkuvasti uutta tavaraa, en aina edes muista iloita niistä kaikista. Kuinka kivalta sitten tuntuisikaan saada tällaiset pussukat, jos oikeasti olisi ollut ilman uutta tavaraa edes muutaman viikon?

Postauksen otsikko on dramaattisesti pysähdys. Ajattelinkin vielä eilen aloittavani täydellisen ostolakon, joka todellakin tulisi tarpeeseen, mutta olisi kuitenkin minulle erittäin haastava. Ehkä vähän liiankin haastava. Totesin, etten halua rajoittaa minulle päivittäin suurta iloa tuovaa harrastusta liikaa, joten päädyin kehittämään täydellisen lakon sijasta vain erittäin tarkkaan lasketun budjetin kosmetiikkaostosten suhteen. Summaa en ole vielä lyönyt itselleni lukkoon, mutta se tulee olemaan erittäin paljon pienempi kuin mihin olen tottunut. Korostan, että todella huomattavan paljon pienempi, joten vaikka kyseessä ei olisikaan täydellinen ostolakko, on tämä silti ehdottomasti pysähdys.

Säästämisen lisäksi tavoitteeni on opetella hiukan parempaa harkintaa. Surkuhupaisana esimerkkinä voisin mainita, että ostin joulunjälkeisistä alennusmyynneistä tuoksun, jonka totesin jo muutaman tunnin päästä olevan itselleni täysin sopimaton. Harmitti ja jopa vähän nolotti. Esim. tällaiset hankinnat haluaisin pystyä jättämään kokonaan väliin.

Olen jotenkin aivan intopiukeana tästä asiasta. Rakastan haasteita ja itseni testaamista, ja nyt kun minulla on oikeasti vaakakupissa suuria ja paljon motivoivia asioita, koen että minun on hyvä saada itseäni muutettua joissain asioissa järkevämmäksi. Blogiini tämä tulee tietenkin vaikuttamaan hiukan, mutta luulen ettei ainakaan mitenkään huonolla tavalla. Uutuuksia ja ostoksia nähdään hiukan vähemmän, mutta kaikki arvostelut ovat ainakin hartaammin tehtyjä. Testaan nyt aivan uudella innolla vaikkapa maaliskuun alussa ostamaani meikkivoidetta, kun tiedän sen olevan viimeinen hetkeen ostamani tuote omassa kategoriassaan.

Minä aloitan itse tämän vähennyksen, lakon, mikälie, joten saan myös itse lopettaa sen koska haluan. Jokainen päivä onkin oma haasteensa ja hiukan eteenpäin tässä projektissa, jossa haluan järkeistää omaa kuluttamistani ja uusien asioiden ostamista. Palaan varmasti tähän asiaan jatkossa, toivottavasti hyvin uutisin. Ensimmäinen haaste – onneksi vain suunnitelman asteelle jäänyt jättimäinen luomiväritilaus – on selätetty ja kuopattu. Toivottavasti voin sanoa näin vielä ensimmäisen kovaa kolahtavan MACin kokoelman ilmestymispäivänkin jälkeen!

Onko kukaan muu pohtinut tällaisia asioita viime aikoina? Olisi kivaa kuulla ajatuksianne!